Ihme nimeltä Madagaskar: tämä on yksi maailman huippukohteista luontoretkiä rakastavalle
Matkailu
Ihme nimeltä Madagaskar: tämä on yksi maailman huippukohteista luontoretkiä rakastavalle
Luontomatkailija palaa Madagaskarilta mukanaan tarinoita ja kuvia jännittävistä sademetsistä, erikoisista puoliapinoista ja merimaisemista. Sekä rutiköyhästä maasta, jonka arki koskettaa.
2.12.2020
 |
Mondo

Jos rakastaa luontoretkiä ja haluaa nähdä niin villieläimiä kuin suurenmoisia maisemia, matkailijalle löytyy muutama ohittamaton haavekohde. Galápagossaaret, Afrikan safarit, Islanti valaineen ja hylkeineen.

Ja sitten on Madagaskar, maailman neljänneksi suurin saari. Asukkaita sillä on noin 26 miljoonaa, ja se on valtavan kaunis ja sydäntäriipaisevan köyhä maa.

Madagaskarin rikkaus on luonnossa, ja saari tunnetaan siitä, että siellä on miljoonien vuosien aikana kehittynyt useita vain sille ominaisia lajeja. Maan monissa kansallispuistoissa voikin ihmetellä niin erikoisia kasveja kuin etenkin makeja, puoliapinoita.

Kaikille puoliapinoiden lajeille ei ole suomen­kielistä nimeä. Tämä laji sai muilla kielillä nimensä Coquerelin sifaka 1800-luvulla eläneen ranskalaisen, Madagaskarilla hyönteisiä tutkineen Charles Coquerelin mukaan.

Lemureiksikin kutsuttuja makeja on kymmeniä eri lajeja, ja vaikka saarella näkisikin niistä vain muutaman, oppii nopeasti huomaamaan niiden eroja. Jotkin, kuten sifakat, liikkuvat puusta maahan laskeuduttuaan hassusti sivusuuntaisesti loikkimalla.

Suurimpia elämyksiä reissaajalle on kokea indrien aamukonsertti. Indrit ovat Madagaskarin puoliapinoista suurimpia, ja ne elävät muutamalla alueella pienissä joukoissa. Aina aamuisin, parin tunnin ajan, indrit seurustelevat puiden latvoissa huutamalla toisilleen. Sitä voi kutsua lauluksi, mutta ääni on kova kuin palosireeni ja kantaa kilometrien päähän.

On unohtumaton kokemus seistä vaikkapa Andasiben kansallispuiston sademetsässä aamusella, katsoa indriperhettä korkealla puissa ja kuulla niiden uskomattomat äänet. Aina toisinaan ne vaikenevat - ja sitten jostakin kaukaa toinen indriporukka vastaa omilla kuulumisillaan.

Lakkisifaka on kuuluisa tanssivasta liikehdinnästään maanpinnalla. Se kasvaa yli 40-senttiseksi mutta sen häntä vielä pidemmäksi.

Koska Madagaskar on valtavan iso ja matkailu siellä vie aikaa, tavallisella parin viikon lomalla kannattaa keskittyä muutamiin paikkoihin. Pääkaupunki Antananarivossa voi kierrellä päivän, pari. Moni käy myös Antsi­raben kaupungissa. (Sivumennen sanoen, suomalaista kävijää maassa ihastuttavat monet paikannimet. Jonkin kylän nimi voisi olla suomalaisen miehen nimi, kuten Antsa­halava. Ja kuka voisi olla ilahtumatta, kun vastaan tulee tienviitta Ambohitsitompo.)

Kansallispuistoista suosituimpia ja palveluiltaan monipuolisimpia ovat vehreiden kukkuloiden Ranomafana sekä aavikkokanjonien Isalo. Andasiben puisto on pääkaupungista helpoimmin tavoitettavissa, ja sen suojeluun on osallistunut Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Parsoninkameleontti on kookkaimpia kameleontteja. Lajiin kuuluu erilaisia, toisistaan paljonkin poikkeavia ja kirkkaanvärisiä kameleontteja.

Maan ikonisiin kuvauskohteisiin kuuluu Morondavan alueen tie nimeltä Allée des Baobabs, jonka varrella kasvaa vaikuttavia, satoja vuosia vanhoja baobab-puita. Siitä pohjoiseen sijaitsee Tsingy de Bemarahan kansallispuisto, joka tunnetaan ”kivimetsästään”, eli jännittävistä kalkkikivimuodostelmistaan.

Allée de Baobabs onlyhyehkö tienosuus,jonka varrella kasvaa vanhoja baobabpuita.Morondavan seudulla sijaitseva tie on auringonlaskun aikaan suosittu kuvauspaikka. Baobabeja kasvaa Madagaskarilla jaAfrikassa muuallakin.

Suurin lomakohde on Nosy Be kauniine rantoineen ja ryhävalaiden bongausretkineen, jotka houkuttelevat etenkin ranskalaisia pakettimatkailijoita. Nosy Betä rauhalli­sempi ja valaiden näkemiselle vielä otollisempi lomapaikka on saari Nosy Boraha, eli Île ­Sainte-Marie, jonne pääsee lentäen tai lautalla.

Tsingy de Bemarahan kiehtovia kalkkikivi­muodostelmia. Malagasinkielen sana tsingy tarkoittaa paikkaa, jossa ei voi kulkea paljain jaloin.

Moni kävijä kiertää saarta valmismatkalla. Se helpottaa matkailua: tiet ovat paljolti huonossa kunnossa, ja pikku paikkakunnilla majoitusta ja ruokatarjontaa on melko vähän. Busseja kulkee, mutta ei usein. Yleensä matkai­lijoita kyyditään paikallisen kuskin ajamalla autolla.

Jos järjestää matkan itse, siitä on paljon hyötyä. Niin pääsee tapaamaan enemmän kaupunkien ystävällistä väkeä, ja matkailijan roposista päätyy enemmän paikallisille.

Kolme neljästä madagaskarilaisesta elää äärimmäisen köyhyysrajan alla, eli alle 2 dollarilla päivässä, ja vain noin 13 prosentilla on käytettävissään sähköä. Madagaskar on surullisen tasapuolisesti köyhä: maan ”keskiluokka” on pieni ja rikkaita vähän. Moni elää maa­taloudesta – vientiin tuotetaan maailman parhaita vaniljaa ja kaakaota.

Matkailija voi varata majoitusta netissä, palkata suoraan kuskeja ja oppaita sekä ostaa aterioita kuppiloista, joita paikalliset käyttävät. Tietolähteenä voi käyttää Tripadvisorin Madagaskar-keskustelusivua, ja auton kuskeineen voi vuokrata vaikka Drivemada.com-sivulta.

Tavallaan Madagaskar on samanlainen kaunis ihme kuin Galápagos tai Islanti, mutta samalla se on inhimillinen seikkailu ja pieni haaste. Se jää elämään syvälle kävijän mieleen niin luontonsa kuin arkensa kautta.

Kalastajia palaamassa piroque-veneillään Morondavan kaupunkiin.

Kommentoi »