Identtisten kaksosten yhteys: Maarit ja Anne, 66, menivät jopa naimisiin veljesten kanssa – Siskon lapsettomuus johti epäitsekkääseen tekoon
Maarit ja Anne Seljavaara-Pyrhönen ovat identtisiä kaksosia, joiden elämänvaiheet ovat nivoutuneet tiiviisti yhteen kohdusta saakka. Siskokset opiskelivat samat tutkinnot, menivät naimisiin veljesten kanssa ja asuvat nykyisin naapureina.
Maarit Seljavaara-Pyrhönen ja Anne Seljavaara-Pyrhönen syntyivät Hyvinkään sairaalassa Lucian päivänä, perjantaina 13. joulukuuta 1957. Heidän äitinsä tuli synnyttämään yhtä lasta, mutta Maaritin tultua maailmaan kätilö kehotti pysymään paikoillaan. Tulossa oli toinenkin vauva. Puolen tunnin kuluttua syntyi Anne.
Siihen aikaan sikiöiden sydänääniä kuunneltiin vain torvella eikä ultraäänitutkimuksia tehty.
– Äitimme kertoi, että kätilöt kuulivat aina vain yhdet sydänäänet. Voihan olla, että sydämemme sykkivät kohdussa niin samaan tahtiin, Maarit sanoo.
Identtiset kaksostytöt tottuivat pienestä pitäen näyttämään samalta. Äiti puki heidät samanlaisiiin vaatteisiin, ja myöhemmin he jatkoivat tapaa itse.
– Pukeuduimme samalla tavoin vielä pitkään aikuisenakin. Kiersimme vaatekauppoja aina kahdestaan. Kun toinen löysi jonkin kivan vaatteen, toinenkin halusi samanlaisen. Hankaluuksia tuli, jos sopivaa kokoa oli vain yksi kappale, sisarukset muistelevat.
Joskus he olivat ostaneet saman vaatteen toisistaan tietämättä, mikä yllätti molemmat. He ovat myös huomanneet, että ovat ajatelleet usein samaa asiaa samanaikaisesti.
Opintiekin on kulkenut samoja ratoja: ylioppilastutkinnon jälkeen Maarit ja Anne opiskelivat ensin laskentamerkonomeiksi Hyvinkään kauppaoppilaitoksessa ja sitten kosmetologeiksi. He arvelevat, etteivät olisi lähteneet opiskelemaan, jos vain toinen olisi saanut opiskelupaikan.
Siskosten ulkonäköön tuli hieman eroa jo alakouluiässä, kun Maarit sai silmälasit. Murrosiässä molemmat sairastuivat alopecia areataan eli pälvikaljuun. He ovat kuitenkin pärjänneet sairauden kanssa hyvin, ja nykyisin on saatavilla tyylikkäitä peruukkeja.
Alle 10-vuotiaina siskokset harrastivat balettia, mutta laji vaihtui kilpauintiin, kun Hyvinkäälle rakennettiin uimahalli vuonna 1969. Myös heidän kaksi vuotta nuorempi siskonsa Jaana aloitti lajin samaan aikaan.
Siskokset kilpailivat uinnissa SM-tasolle saakka. Anne pääsi myös kisamatkalle Unkariin, jossa hän voitti kaksi hopeamitalia rintauinnissa.
Urheiluharrastukset on jatkuneet aikuisiällä. Anne ja Maarit ovat harrastaneet tennistä squashia, vesihiihtoa, riippuliitoa, puolimaratonjuoksua ja laskettelua. He ovat myös sivakoineet 75 kilometrin Finlandia-hiihdon 1980-luvun alussa.
”Äitimme kertoi, että kätilöt kuulivat aina vain yhdet sydänäänet.”
Maarit ja Anne olivat 16-vuotiaita, kun äiti lähetti heidät ja pikkusisko Jaanan kauppareissulle Kauppahuone Pyrhöseen Hyvinkäällä. Liikkeen kassalla oli kauppias Kauko Pyrhönen, joka kysyi, ovatko likat vapaita. Hänellä olisi kaksi vapaata poikaa.
– Jaana huusi, että Maarit on vapaa. Olin muutamaa päivää aiemmin jättänyt poikaystäväni, koska tämä oli kävellyt toisen tytön kanssa. Parin päivän päästä Jukka otti yhteyttä, ja siitä se alkoi, Maarit kertoo.
Sekä Maarit että Anne pääsivät Kauppahuone Pyrhöseen kauppa-apulaisiksi vuonna 1974. Yritys omisti kolme ruokakauppaa, pihviravintolan ja leipomon. Työnkuva oli monipuolinen: siskokset pääsivät myymään lihatiskillä, hoitamaan kotiinkuljetuksia ja tekemään konttoritöitä.
Anne seurusteli tuolloin uimaharrastuksessa tapaamansa pojan kanssa. Jukan veli Timo kuitenkin katseli häntä työpäivien aikana kiinnostuneena. Kauko-isäkin toivoi edelleen, että Anne kiinnostuisi pojasta.
– Timo ei kiinnostanut minua aluksi ollenkaan. Aina kun perjantai tuli, tuleva appiukkoni pyysi minua jättämään poikaystäväni, mutta toivotin vain hyvää viikonloppua.
Vihdoin toive kuitenkin toteutui. Anne alkoi seurustella Timon kanssa vuonna 1976.
Vuonna 1986 Maarit ja Anne viettivät kaksoishäitään huvilalla Pälkäneellä. Heidät vihittiin Pälkäneen kirkossa, minkä jälkeen kirkkovene nouti morsiamet juhlapaikalle.
– Häät eivät olleet valtavan isot, koska sukuja oli vain kaksi. Meillä oli noin sata vierasta. Media olisi halunnut tulla kuvaamaan häitämme, mutta emme halunneet julkisuutta, Maarit kertoo.
Siskoksilla oli samanlaiset silkkiorganzapuvut, jotka he olivat ostaneet Kaunis morsian -liikkeestä Helsingistä. Molemmilla on hääpuvut edelleen samoissa laatikoissa, joissa ne olivat ostettaessa. Pitkään he pukivat ne päälleen joka hääpäivä.
Seitsemän vuotta häiden jälkeen siskokset pääsivät valokuvamalleiksi hääpuvuissaan. Molemmilla on edelleen kotonaan taulu, jossa kaksi morsianta näyttää väsyneiltä hääpäivän juhlinnan jälkeen. Kuva oli esillä Galleria Hippolyten valokuvanäyttelyssä vuonna 1994.
Avioitumisvuosi oli siskosten elämässä muutenkin käännekohta. Sen aikana molemmat valmistuivat kosmetologeiksi ja perustivat kumpikin oman kauneussalongin kotinsa yhteyteen.
Anne sai ensimmäisen lapsensa vuonna 1987 ja Maarit kolmisen vuotta myöhemmin. Annella on kaksi poikaa ja kaksi tytärtä, Maaritilla on kaksi poikaa ja tytär.
– Minulla oli vaikeuksia raskauksissa, mutta onneksi löysin keskenmenoihin perehtyneen lääkärin. Hän määräsi kahta hormonilääkettä, joiden ansiosta minustakin tuli äiti, Maarit kertoo.
Anne suri siskonsa lapsettomuutta niin, että päätti viivyttää seuraavan lapsensa tuloa, kunnes myös Maarit tulisi raskaaksi.
Ruuhkavuosina Maarit ja Anne olivat hyvin kiireisiä. Molemmilla oli omat yritykset, ja lisäksi he auttoivat miestensä yrityksessä. Ohessa molemmat hoitivat lapsensa kotona ja osallistuivat monenlaiseen yhdistystoimintaan. Sopeutuminen ei kuitenkaan ollut vaikeaa, sillä yrittäjyys oli siskoksille tuttua jo lapsuudenkodista.
Muutama vuosi sitten Maarit ja Anne kouluttautuivat synnytysdouliksi eli synnyttävien äitien tukihenkilöiksi.
– Näimme jossain kirjoituksen doulista ja kiinnostuimme. Innostumme helposti uusista jutuista ja aloitamme aina uusia kursseja Hyvinkään Opistossa, Anne kertoo.
Molemmat ovat myös suorittaneet oikeustieteen opintoja avoimessa yliopistossa. Parhaillaan yhteinen kiinnostuksen kohde on oman sukuhistorian selvittäminen.
– Emme kuitenkaan ole suunnitelleet sukututkimuksen tekemistä. Meistä on vain kiinnostavaa katsoa, ketä kaikkia suvustamme löytyy.
Sisarukset kertovat sukunsa pohjautuvan Ståhlbergin suvusta, joka tuli Viron, Pietarin ja Säkkijärven kautta Vehkalahdelle.
– Vähän ennen kuin isämme Juhani syntyi vuonna 1935, hänen isänsä veljineen halusi muuttaa sukunimen Seljavaaraksi.
Paksuista sukukirjoista löytyy useita julkisuudesta tuttuja nimiä, kuten Mika Häkkinen, Markus Pöyhönen, Eero Aho ja Eija Ahvo.
Kun Anne ja Maarit olivat nuoria, heidän ajateltiin olevan luonnollisesti aina samaa kimppaa. Siskokset muun muassa jakoivat lapsena saman huoneen.
– Tuliaisetkin piti jakaa niin, että pikkusiskomme Jaana ja veljemme Mika saivat omat, ja me jaoimme omamme, Anne muistelee.
Siskosten keskinäinen yhteys on aina ollut vahva.
– Moni kokee, että meitä on vaikea lähestyä, koska olemme aina niin tiiviisti keskenämme. Esimerkiksi juhlissa ihmiset saattavat ajatella, että väliimme ei voi tulla, koska meillä riittää kahdenkeskistä juteltavaa. Jos olemme jossain yksin, olemme helposti lähestyttäviä.
Maaritin puoliso oli ennen häitä vitsaillut menevänsä naimisiin kahden naisen kanssa. Annen miehelle vaimon kaksosuus oli luontevampi asia.
– Meillä on myös omia kavereita. Maarit on meistä sosiaalisempi ja myös viettää minua enemmän aikaa omien ystäviensä kanssa, Anne kertoo.
On yleinen harhaluulo, että identtiset kaksoset eivät riitele. Maarit ja Anne kertovat ottaneensa aikoinaan kunnolla yhteen, mutta he ovat sopineet riitansa aina melko nopeasti.
Anne suri siskonsa lapsettomuutta niin, että päätti viivyttää seuraavan lapsensa tuloa, kunnes myös Maarit tulisi raskaaksi.
Kun Annen ja Maaritin lapset olivat pieniä, perheet viettivät paljon aikaa appivanhempiensa kanssa aviomiesten suvun omistamassa Molnbyn kartanossa Porvoossa. Siellä vietettiin merkkipäiviä ja myös siskosten 10-vuotishääjuhlat. Kartanon alueella oli muun muassa kolme erilaista saunaa ja pieni järvi.
– Näyttelijä Eeva-Kaarina Volasen mökki oli lähellä saman järven rannalla. Hän kutsui meitä luokseen saunomaan, mutta emme milloinkaan menneet, he kertovat.
Nykyään Maarit ja Anne viihtyvät hyvin Hyvinkäällä. Maarit muutti toissa syksynä omakotitalosta rivitaloon. Siskokset asuvat muutaman sadan metrin päässä toisistaan, joten vierailut sujuvat helposti.
– Olemme koti-ihmisiä. Laitamme paljon ruokaa itse, koska haluamme tietää, mitä se sisältää. Harrastamme puutarhan hoitoa ja rakastamme sienestämistä ja marjastusta, Maarit kertoo.
Nuorempina siskokset perheineen matkustelivat paljon, mutta nyttemmin reissaaminen on vähentynyt Siskosten edellinen ulkomaanmatka oli Karibian-risteily viitisen vuotta sitten. Seuraavaksi he aikovat Tukholmaan tervehtimään kummitätiä ja serkkuja.
Molempien perheet pitävät mökkeilystä. Mökkielämään kuuluu uimista ja saunomista ympäri vuoden sekä erilaisia pelejä, muun muassa saappaanheittoa.
Myös kulttuuri ja etenkin taidenäyttelyt kiinnostavat sisaruksia. Joka kesä he käyvät taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla.
– Pojallani on siellä mökki, jossa on käytävä samalla yhdessä rentoutumassa, Maarit kertoo.
Kaksosia pidetään usein yksikkönä
Identtiset kaksoset ovat niin harvinaisia, että heidät muistetaan esimerkiksi koulusta tai työpaikalta aikojenkin jälkeen. Joskus huomio voi tuntua kaksosista kiusalliselta, kertoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.
– Huomio voi tuntua erityisen kiusalliselta nuoruusiässä ja nuorena aikuisena, jolloin kaksossisarukset yleensä eriytyvät toisistaan. Tämä voi johtaa jopa siihen, että identtiset kaksoset eivät mielellään liiku yhdessä julkisesti.
Kumpulan mukaan identtiset kaksoset niputetaan valitettavan usein. Tällöin ulkopuolinen voi kohdella identtisiä kaksosia yksikkönä ja olettaa, että he ovat samanlaisia.
– Tämä on ongelmallista, sillä samankaltaisuuksista huolimatta identtinen kaksonen on ainutkertainen persoonansa, jolla on omat mielipiteet. Yleinen harhaluulo on, että identtiset kaksoset valitsevat saman alan ja usein vielä työskentelevät samassa työpaikassa.
Tutkimusten mukaan identtiset kaksoset ovat keskimäärin läheisempiä ja heidän keskinäinen yhteydenpitonsa on aktiivisempaa kuin ei-identtisillä kaksosilla.
Kaksossisarusten keskinäinen riippuvuus on suurinta lapsuudessa ja nuoruudessa. Aikuisiässä se vähenee, kun kaksossisarus tekee yksilöllisiä ratkaisuja opiskelussa, työssä ja ihmissuhteissa. Vanhuusiässä keskinäinen riippuvuus lisääntyy kuitenkin uudelleen, ja suhde on tiiviimpi kuin työikäisenä.
Kaksossisaruksen menettäminen on hyvin voimakas kokemus. Identtiset kaksoset surevat menetystä merkittävästi enemmän kuin ei-identtiset. Kaksossisarusta surraan enemmän kuin muita sukulaisia omaa puolisoa lukuun ottamatta.
Maailmanlaajuisesti identtisiä on kolmasosa kaikista kaksosista. Identtisten kaksosten perimä on sama, kun taas ei-identtiset kaksoset muistuttavat toisiaan geneettisesti saman verran kuin eri-ikäiset sisarukset.
Asiantuntija: toiminnanjohtaja Ulla Kumpula, Suomen Monikkoperheet ry.
