Apu

Hymyilevä mies on poissa: Raija ja Olli Mäen rakkaus kesti loppuun asti


Olli Mäki on yksi Suomen kuuluisimpia ja lahjakkaimpia nyrkkeilijöitä. Vanhuudenpäiviään hän viettää Kirkkonummella rakkaan vaimonsa Raijan kanssa. Artikkeli on julkaistu Avussa 37/2016.
Kuvat Timo Pyykkö

Julkaisemme artikkelin uudestaan OIli Mäen muistoksi. Hän menehtyi 6. huhtikuuta 2019.

********

Nyrkkeilijä Olli Mäen kädenpuristus on luja, silmissä on utelias pilkahdus. Miehen ryhti on selvästi entisen urheilijan, ylimääräisiä kiloja ei sutjakassa olemuksessa näy.

Olli Mäen, ”Kokkolan leipurin”, ja yhdysvaltalaisen Davey Mooren, ”Mustan nukuttajan”, ottelu elokuussa 1962 Olympiastadionilla on edelleen suurin Suomessa koskaan järjestetty ammattilaisottelu.

23 463 katsojaa näki, miten Moore tyrmäsi Mäen toisessa erässä. Palkittu ja syystä kehuttu elokuva Hymyilevä mies kertoo juuri tästä ottelusta, ja Mäen rankasta valmistautumisesta otteluun. Pääroolia näyttelee Jarkko Lahti, hänen tyttöystäväänsä Raijaa Oona Airola.

Elokuva kertoo myös rakastumisesta, joka johti Olli Mäen elämänmittaiseen avioliittoon Raija Mäen kanssa.

Puhepuolen hoitaa nyt kotona Kirkkonummella Olli Mäen vilkas ja viehättävä vaimo.

– Olli muistaa vanhoja tapahtumia hyvin, mutta dementia ja Alzheimerin tauti ovat vieneet lähimuistin. Nähtyään itsestään tehdyn elokuvan hän kyllä totesi kysyjille, että toki tiedän, mistä tarina kertoo.

Hänestä itsestään!

Elokuvassa vahvaa faktapohjaa

Kahvipöytään  istahtavat pariskunnan lisäksi heidän lapsensa, esikoinen, pitkän kampaajauran tehnyt, parhaillaan lastenohjaajaksi opiskeleva Tiina Mäki ja kuopus, nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki.

Perhe ei ole häkeltynyt pyörityksestä, joka Juho Kuosmasen ohjaaman elokuvan tiimoilta on kehkeytynyt. Elokuvan ensiesitykseen Kokkolassa osti lipun melkein 2 000 katsojaa. Alunperin kuviteltiin, että lippuja myydään 300.

– Se oli valtava tapahtuma, ja isä jaksoi sen aivan hyvin, Pekka Mäki sanoo.

Raija Mäki sanoo, että Hymyilevässä miehessä on vahva faktapohja otteluun valmistautumisen ja heidän rakkaustarinansa osalta.

– Menimme todellakin kihloihin ottelupäivänä seitsemästoista elokuuta heti punnituksen jälkeen. Ostimme sormukset ja menimme ennen ottelua juomaan kihlajaiskahvit Primulan kahvilaan Stockmannia vastapäätä. Mukana olivat kaksi veljeäni vaimoineen.

Niin rakastunut Olli Mäki oli, että otteluhäviöstä huolimatta päivä oli hänen elämänsä onnellisin. Hän ja Raija olivat seurustelleet ennen kihloihin menoa runsaan vuoden. Naimisiin he menivät vuonna 1963.

Sekin elokuvan juonessa pitää paikkansa, että Olli Mäki karkasi Helsingistä kesken kovan treenin Perhoon, Raijan luokse. Rakastuneen miehen ikävä oli niin kova, että se voitti järjen äänen.

Valmentaja, ottelun promoottori Elis Ask ei ollut tästä mitenkään ilahtunut. Suorapuheisella ja tiukalla Askilla oli ottelussa liossa isot rahat ja maine.

Tiukka painonpudotus

Elis Ask pakotti Mäen myös armottomaan painonpudotukseen. Mäki on kertonut saaneensa eräänä päivänä lukea lehdestä, että sopimus MM-ottelusta oli tehty ja painoksi sovittu Moorelle sopiva 57 kiloa. Mäki otteli normaalisti 60 kilon sarjassa.

Lyhyt varoitusaika oli Mäen kannalta huono, koska hän oli edellisen kerran kilpaillut kuusi vuotta aiemmin 57 kilon sarjassa.

Viikkoa ennen ottelua oli koepunnitus Olympiastadionin salilla. Kun Mäki meni vaa’alle, paino oli 60 kiloa. Elis Ask tokaisi, että ”oletko sinä pelle?” Johon Mäki vastasi, että ”en, olen se, mitä vaaka näyttää”.

Otteluaamun punnitus oli niin tiukka, että Olli Mäki joutui riisumaan housunsakin. Vaaka näytti viimeinkin 57 kilon lukemaa.

– Olli ei uskaltanut otteluaamuna pistää edes mansikkaa suuhunsa, Raija Mäki kertoo.

Hän ei ollut koskaan nähnyt yhtään nyrkkeilyottelua.

– Stadionilla en istunut millään vip-paikoilla, vaan aika kaukana katsomossa. Kun näin Ollin kehässä, se oli minulle järkytys.

Sittemmin Raija Mäestä tuli kova sparraaja. Kun hänen ja Olli Mäen poika Pekka alkoi nyrkkeillä, joutui poika huutamaan äidilleen kesken ottelun, että "ole hiljaa!"

Temperamenttiaan Raija Mäki sai hyödyntää myös työssään miehensä yrityksessä Olli Mäki ky:ssä.

– Tein kaikkea mahdollista. Kuten sanonta kuuluu ”tikkaa, toppaa, tapiseeraa ja on tinuri”.

Ei hyväksytty vasemmistolaisena olympialaisiin

Lasivitriinissä olohuoneessa on palkintokaappi täynnä Olli Mäen voittopokaaleja. Niistä merkittävin on palkinto vuoden 1959 EM-kisoista Luzernissa, jossa hän voitti kevyen sarjan eli alle 60 kilon Euroopan mestaruuden.

– Äiti on ollut tarkka siitä, että palkintopokaalit kiiltävät, mutta en ole viime aikoina suostunut niitä kiillottamaan, Tiina Mäki naurahtaa.

Syy miksi Olli Mäki siirtyi amatöörinyrkkeilijästä ammattilaiseksi, on häpeällinen ja kuvastaa aikakautta, jota elettiin. Häntä ei hyväksytty vakaumuksellisena vasemmistolaisena ja TUL:n urheilijana Rooman olympialaisiin vuonna 1960.

– Jos isä olisi liittynyt SVUL:iin, kisamatka olisi toteutunut. Hän kuului Kokkolan Työväen Urheilijoihin ja siirtyi ammattilaiseksi, Pekka Mäki sanoo.

Raija Mäki jatkaa, että aviomies on aina ollut periaatteen mies. Olli Mäki hymyilee pöydän päässä ja toteaa, että niin hän on, periaatteen mies.

Pekka Mäki, josta itsestään tuli nyrkkeilyn poikamestaruuden jälkeen valmentaja, sanoo, että vaikka suuri yleisö muistaa Olli Mäen stadionottelun ehkä parhaiten, tällä oli paljon ansiokkaampiakin otteluja.

– Isän uran parhaat vuodet olivat 1964–65, jolloin hän pääsi ottelemaan omimmassa, alle 63,5 kilon sarjassa. Vuonna 1964 hän voitti tuoreen saksalaisen Euroopan mestarin Conny Rudhofin. Ehkä hänen uransa onnistunein ottelu myöhemmin samana vuonna oli ranskalaista Aissa Hashasia vastaan.

Ottelu oli vaikea, kotiin Olli Mäki palasi molemmat silmäkulmat auki, pyyheliina päänsä ympärillä.

– Pelästyin näkyä aika lailla, Raija Mäki kertoo.

Äidistä tuntui pahalta, että isä "hakkaa" lastaan

Villi ja vaikea teini, niin Pekka Mäki kuvailee itseään. Tie nyrkkeilijäksi oli kuitenkin aika ilmeinen vaihtoehto.

– Pelasin ensin fudista ja lätkää. Sitten siirryin nyrkkeilyyn ja ottelin 60 ja 63,5 kilon sarjassa. Olin poikamestari.

Se, että oma isä valmensi poikaansa, ei ollut paras yhdistelmä. Ja äidistä Raija Mäestä tuntui pahalta, että isä ”hakkaa” lastaan.

– Itse asiassa kuviossa oli huonointa se, että isä piti asioita helpompana kuin ne olivatkaan. Faija oli enemmän henkisen puolen valmentaja, vaikka oli itse ottelijana taktikko, Pekka Mäki sanoo.

Isä sanoi aikoinaan pojalleen, että tätä on raskasta kuunnella, mutta kevyt käsitellä.

Valmentajaksi Pekka Mäki ryhtyi vuonna 1991. Hän on valmentanut muun muassa Amin Asikaista. Nyt valmennettavista suurimman huomion kohteena on lahjakas Edis Tatli.

Olli Mäen vei nyrkkeilysalille aikoinaan oma äiti, kun poika oli vasta seitsemänvuotias, ja Pekan puolestaan tietenkin oma isä. Pekka Mäki on oikea mies vastaamaan, mikä nyrkkeilyssä viehättää.

– Kun nyrkkeilyyn perehtyy paremmin, oivaltaa, ettei se ole aivoton väkivaltalaji. Se on jalo äly- ja tekniikkalaji, jossa vastustajaa kunnioitetaan. Tämä on kehässä vihollinen, kehän ulkopuolella ystävä. Nyrkkeilijä ei saa olla pelkuri.

Hän iloitsee Mira Putkosen Rion pronssimitalista ja sanoo, että huiput eivät tule paljon mainostettua urheilijanpolkua pitkin.

– Pitää olla erikoisyksilö. Jospa Miran menestys toisi taloudellista panostusta nyrkkeilyyn vähän enemmän. Ylipäätään huippu-urheilun rahoituksessa suuntaus on ollut väärä, koska rahaa ei ole tullut kentälle, vaan se näyttää jääneen johtoportaaseen, Pekka Mäki sanoo ja viittaa Olympiakomitean holtittomaan rahankäyttöön – siihen, johon opetusministeriön tarkastusosasto viimein on puuttunut.

"Kyllä päähän lyömisellä on vaikutusta"

Olli Mäki täyttää 80 joulukuussa. Kun perhe puhuu lähestyvästä merkkipäivästä, hän naurahtaa:

– Olenko minä niin vanha!

Pekka Mäki kuuntelee isäänsä ja toteaa suorasukaisesti tämän muistisairauksista:

– Isällä oli aikoinaan aina paljon vitsejä ja hyvä huumorintaju. Nyt ovat vitsit vähissä. Kyllä päähän lyömisellä on vaikutusta, turha sitä on kieltää. Varsinkin ne nyrkkeilijät, joilla on taipumista liialliseen juomiseen, yhdistelmä on tuhoisa.

Kiltti Olli Mäki ei kuitenkaan kuulunut koskaan juopotteleviin nyrkkeilijöihin. Hän on ollut absolutisti koko ikänsä.

Elämän iloiset ja hyvät hetket hän on kokenut rakastamansa Raijan kanssa ja kokee edelleen. Innokkaana tanssijana hän ottaa heti tanssiaskeleita kuullessaan hyvää musiikkia.

Raija Mäki on tehnyt päätöksen.

– Ryhdymme käymään tansseissa, koska tanssiminen piristää selvästi Ollia.

Se piristää myös omaishoitajana olevaa vaimoa, jonka vastuulla puoliso on 24 tuntia vuorokaudessa ja aina neljä viikkoa kerrallaan. Lyhyen hengähdystauon suo intervallihoito, jolloin Olli Mäki on palvelukodissa viikon verran.

Raija Mäki silittää hellästi Olli Mäen tukkaa, eikä elämänmittaisen rakkauden määrästä ole epäilystäkään.

Raija Mäki

Syntynyt: 21.10.1940 Perhossa.

Ammatti: Oli töissä miehensä yrityksessä palkanlaskijana, siivoojana, pyykkärinä ja ompelijana. Toimi aktiivisesti Kirkkonummen Urheilijoissa ja myöhemmin Kirkkonummen Nyrkkeilykerhossa.

Olli Mäki

Syntynyt: 22.12.1936 Kokkolassa.

Ura nyrkkeilijänä: Teki maineikkaan nyrkkeilyuran amatöörinä ja ammattilaisena, oli ansiotyössä koko ammattinyrkkeilyn ajan, Konelassa ensin korjaamolla ja myöhemmin automyyjänä. Perusti vuonna 1965 Olli Mäki ky:n.

Julkaistu: 8.4.2019