Apu

Hylättyjen lemmikkien maa

Hylättyjen lemmikkien maa

Romanian kulkukoirat. Romanialainen Anda Murgu on luopunut urastaan pelastaakseen mahdollisimman monta kulkukoiraa. Niitä auttaa myös suomalainen Riikka Hietala.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Tanja Mikkola
Mainos

Kymmenet silmäparit seuraavat tarkasti pihaan astuvia vieraita. Hännät heiluvat ja erikokoiset kuonot nuuskivat tulijoiden laukkuja ja muita tavaroita.

Vaikka bukarestilaisen eläinsuojelija Anda Murgun yksityisen koirasuojan asukkaat ovat kaikki erinäköisiä ja -kokoisia, on niillä myös jotakin yhteistä: jokainen on pelastettu kaupungin kaduilta, kaatopaikoilta ja pelloilta ja tuotu tänne turvaan.

Kulkukoiralle Andan suojaan pääsemistä voi verrata lottovoittoon: vain häviävän pieni osa Romanian kahdesta miljoonasta kulkukoirasta voidaan ottaa sisälle yksityisten eläinsuojelijoiden ylläpitämiin suojiin. Suurin osa koirista syntyy, elää, kärsii ja kuolee Romanian kaduilla ilman mahdollisuutta päästä turvaan.

Maailman terveysjärjestö WHO on suosittanut Romanialle, että kulkukoiraongelmaan puututtaisiin steriloimalla kulkukoiria järjestelmällisesti ja vapauttamalla ne sitten takaisin omille reviireilleen. Näin koirien määrä pikkuhiljaa vähenisi. Vaikka kulkukoirapopulaatiosta tapettaisiin kerralla neljäsosa, vaikutus on vain väliaikainen, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta koirien määrään.

WHO:n suosituksista huolimatta romanialaiset poliitikot ovat jo aikaisempina vuosina aika ajoin turvautuneet massiivisiin joukkotappamisiin.

25. syyskuuta kulkukoirien tilanne Romaniassa paheni entisestään. Maassa hyväksyttiin laki, jonka mukaan jokainen kulkukoira voidaan tappaa kahden viikon kuluessa kiinniottamisesta, jos sille ei siihen mennessä ole löytynyt kotia.

Lakia vastaan järjestettiin mielenosoituksia ympäri Eurooppaa, sillä eläinsuojelujärjestöt pitävät kulkukoirien joukkotappamista järjettömänä.

– Kaikkia koiria ei koskaan saada yhtä aikaa kaduilta pois, kertoo Romaniassa koiria auttava suomalainen Riikka Hietala.

– Jäljelle jääneet koirat saavat enemmän ravintoa, vahvistuvat ja lisääntyvät entistä tehokkaammin. Ongelma saattaa joukkotappamisten seurauksena jopa pahentua.

Romanialaiset eläinsuojelijat sanovat, ettei ongelmaa edes haluta ratkaista. Iso syy tähän ovat kunnalliset koiratarhat, joiden ylläpitäminen korruptoituneessa maassa on kannattavaa liiketoimintaa.

– Esimerkiksi Giurgiun tarha etelässä on kunnallinen tarha, mutta se saa avustuksia myös ulkomailta. Näillä ulkomailta tulevilla avustuksilla rahoitetaan koirien ylläpitoa, ja julkiset varat menevät tarhanpitäjien taskuihin, Anda kritisoi.

Koirien ruokinnassa vedetään myös välistä.

– Paperilla kunnalliset tarhat sanovat syöttävänsä koirille laaturuokaa. Todellisuudessa koirat syövät leipää, vanhoja luita, toisinaan jopa toisiaan, Anda tietää.

Riikan mukaan kunnallisilla tarhoilla pimitetään jatkuvasti eläinten terveydenhoito- ja eutanasiakuluihin varattuja rahoja. Tarhoja kutsutaankin välillä koirien keskitysleireiksi.

Surullisinta on se, että kunnallisiin koiratarhoihin päätyvät ennen kaikkea kiltit, ystävälliset eläimet, jotka tulevat koirarankkureiden luokse häntä heiluen.

– Kustannusten säästämiseksi koiria otetaan hengiltä muun muassa hakkaamalla tai kuristamalla. Koiria myös tapetaan passiivisesti näännyttämällä ne janoon ja nälkään, Riikka lisää.

Riikasta on surullista, että kymmenettuhannet koirat menettävät henkensä Romaniassa turhan päiten. Monet tapetuista koirista olisivat täysin kelvollisia perhekoiria.

– Katso nyt näitäkin ympärilläsi, hän toteaa Andan koirasuojassa.

– Jokainen koettaa epätoivoisesti saada osakseen edes hiukan silityksiä ja huomiota.

Miten ja miksi hallitsemattomaan tilanteeseen on Romaniassa ajauduttu? Miten on mahdollista, että pelkästään Bukarestin kaduilla elää varovaistenkin arvioiden mukaan kymmeniätuhansia kodittomia koiria?

Ongelma sai alkunsa kommunistiajan yksinvaltias Nicolae Ceausescun absurdien ja mielivaltaisten uudistusten myötä. Ceausescu halusi modernisoida Romanian ja pakotti maalla asuvan väestön kaupunkiin.

Bukarestista revittiin alas viidesosa vanhoja rakennusalueita suojaisine sisäpihoineen ja puistoineen. Tilalle rakennettiin korkeita, ahtaita kerrostaloja. Koirien mukaan ottaminen pieniin kerrostaloasuntoihin oli monelle mahdotonta. Steriloimattomat koirat lisääntyivät ja valtasivat vähitellen koko Romanian.

Asenteet eläimiä kohtaan ovat osasyynä vaikeuksiin. Ei ole harvinaista, että perheen lemmikkikoira hylätään kadulle, kun siihen kyllästytään.

Lapset seuraavat eläinten kohtelussa aikuisten esimerkkiä ja ottavat mallia heidän välinpitämättömyydestään.

– Yksityisessä koirasuojassa Vulcanassa on turvassa Laica-niminen narttukoira, jonka pennut lapset löysivät kaatopaikalta ja pistivät kassiin. Kassin he heittivät jokeen. Laica juoksi surkeana joen rantaa pitkin kassin perässä. Virta kuitenkin vei pennut mennessään, Riikka Hietala kertoo.

Andan koirasuojan asukkaat ovat nekin lähes poikkeuksetta kokeneet kovia. Anda suukottelee lammasmaisen kilttiä Chap-koiraa ja kertoo, kuinka onnistui viime hetkellä pelastamaan sen naapurin kirveeltä.

– Perheen äidin mukaan se on hyvin paha koira, joka aikoi tappaa hänen lapsensa.

Chap nuolee Andan kasvot märiksi ja laittaa sitten tassunsa valokuvaajaa vasten, kerjäten silityksiä häntä vinhasti heiluen.

Andan tytär Alina Murgu osoittaa toista isokokoista koiraa, Crinaa, jolle eläintenhoitaja on juuri antanut rokotuksen. Koiralta puuttuu vasen silmä.

– Löysimme Crinan kadulta henkihieverissä, Alina sanoo.

– Sitä oli lyöty kalikalla päähän, ja iskun seurauksena sen silmä oli pudonnut päästä. Toinenkin silmä sokeutui iskusta, hän suree.

Anda tuo ylpeänä näytille myös oman koiransa, 17-vuotiaan kärttyisän koiraherran, jonka oikea kulmahammas törröttää taivasta kohti.

– Tämä herra on sieluntoverini, rakastan sitä yli kaiken, Anda sanoo.

– Sitäkin oli lyöty, ja se oli löydettäessä hyvin huonossa kunnossa, hän sanoo.

Kaikenlainen hyväntekeväisyystyö on Romaniassa uutta ja herättää epäluuloa. Anda elää talossaan jatkuvassa pelossa.

– Naapurini ovat kivittäneet kotini katon rikki niin, että huoneisiin sataa vettä sisään. He myös uhkaavat myrkyttää kaikki koirani.

Koirien auttaminen on vienyt Andan taloudelliseen ahdinkoon, sillä koiramäärä suojassa on lisääntynyt vuosien mittaan valtavasti. Hylättyjä koiria löytyy ajomatkoilla teiden varsilta, ja ihmiset heittävät hylättyjä koiria Andan aidan yli. Hyväsydämisen Andan on täysin mahdotonta jättää näitäkään koiria pulaan.

Ajanpuutteen vuoksi Andalla ei ole enää mahdollisuutta käydä juristin koulutustaan vastaavissa töissä. Hänellä on nykyisin varaa lämmittää kodissaan vain yhtä huonetta. Siinäkin huoneessa hänen kanssaan asustaa parisenkymmentä koiraa.

– Olen usein nähnyt nälkää, Anda toteaa.

– Pääasia on, että koirille on syötävää.

Naapurien vihamielisyyden vuoksi Anda on jo vuosia suunnitellut koirasuojansa siirtämistä muualle. Nyt haave on lähempänä toteutumista.

– Olen vuokrannut teollisuusalueelta tontin, hän iloitsee.

– Vien teidät katsomaan sitä.

Matkanteko tyssää jo puolessavälissä Alinan auton ylikuumenemiseen. Hinausautoa odotellessaan hän ottaa auton takakontista ruokasäkin ja alkaa ruokkia teollisuustonttien pihoissa kyyhöttäviä kulkukoiria.

Koirien selkärangat törröttävät ohuen, kuluneen nahan alta. Yksi koirista juoksee ruoan luokse kolmella jalalla, eikä laske painoa vasemmalle takajalalle.

Kulkukoirat säilyvät kaduilla elossa keskimäärin kolme tai neljä vuotta. Talvi on lähestymässä, ja sairaan koiran aika on käymässä vähiin. Teollisuusalueen sementti- ja kivikasoista löytyy terveillekin koirille harvoin mitään syötäväksi kelpaavaa.

Andan katse kiertää koirat nopeasti läpi.

– Kaikki ovat narttuja, hän toteaa.

Ensi keväänä alueelle on siis luvassa myös kodittomia koiranpentuja.

Pentuja on nytkin. Yksi pujahtaa varovasti isompien koirien seasta ruoan luokse. Anda ottaa sen syliinsä.

– Koetan palatessani poiketa täällä uudestaan ja jättää niille vettä.

Kyyneleet valuvat pitkin Alinan poskia harmituksesta, kun auto on taas rikki. Vastatuulta on viime vuosina riittänyt.

– Koetan jotenkin luovia eteenpäin työn, koulun ja äidin suojan välillä, yliopistossa opiskeleva Alina sanoo.

– Välillä olen äitini terveydestä huolissani. Hänen piti mennä käymään lääkärissä jo keväällä.

Romaniassa kulkukoirille uuden kodin löytäminen on käytännössä mahdotonta, joten Suomi, Sveitsi, Saksa, Ranska, Englanti ja Norja ovat tärkeitä maita adoptiotoiminnalle.

Romanian tilanne on edennyt niin pitkälle, ettei ongelmaa enää saada ratkaistua helposti. Vain osalla koirista on realistinen mahdollisuus päästä adoptioon ulkomaille, eikä kaikkia koiria voida sijoittaa suojiin.

– Hyvän ja huonon koiran elämän määritteleminen ei Romaniassa onnistu. Valittavana on kurja elämä kaduilla tappouhan alla tai Suomen olosuhteisiin nähden huono elämä yksityisten eläinsuojelijoiden hoivissa, Riikka pohtii.

– Toisaalta yksityisissä suojissa koirat saavat ruokaa ja lääkintää.

Jokaiselle autetulle koiralle sellaisellakin avulla on ratkaiseva merkitys.

*****

Näin voit auttaa Romanian koiria

  • Kodittomalle koiralle voi tarjota kodin Romanian koiria auttavien eläinsuojeluyhdistysten kautta. Yhdistykset hoitavat Eviran säädösten mukaan terveysasiat sekä kuljetuksen. Romanialaisten koirien adoptoinnista löydät tietoa yhdistysten sivuilta.
  • Voit liittyä yhdistyksiin myös jäseneksi ja osallistua tapahtumien järjestämiseen, saat ajankohtaista tietoa ja voit vaikuttaa vetoomuksilla eläinsuojelutilanteeseen Romaniassa.
  • Voit lahjoittaa yhdistyksille käyttökelpoisia eläintarvikkeita, jotka lähetetään koiratarhoille avuksi. Voit myös kerätä kaapeistasi muuta ylimääräistä tavaraa kirpputorimyyntiin yhdistyksille.
  • Lisätietoa yhdistyksiltä: Pelastetaan Koirat ry, Rescueyhdistys Kulkurit ry ja Kodittomien Koirien Ystävät ry. Facebookista löytyy myös Koirakamuille Jeesiä -sivusto.

Lähde: Riikka Hietala

Teksti Annika Eronen,

Kuvat Tanja Mikkola

Huonokuntoiset, kirppuja täynnä olevat koirat etsivät päivästä toiseen teollisuus­alueiden betoni- ja kivikasoista jotakin syötäväksi kelpaavaa. Nämä koirat olivat onnekkaita ja saivat nauttia Anda Murgun paikalle tuomasta koiranruoasta. Anda Murgun suuri rakkaus on 17-vuotias Jack-niminen koiraherra, joka kuin ihmeen kaupalla selvisi hengissä rajusta pahoinpitelystä. Koiraa oli lyöty kalikalla päähän, jolloin sen kallo oli murtunut kahtia. Kadulta löydetyn koiranpennun turkki oli täynnä takiaisia. Kampaajana toimiva Riikka Hietala tarttui toimeen ja trimmasi turkin kuntoon. Anda Murgu työskentelee koirasuojallaaan aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tytär Alina kuvailee äitiään vahvaksi, mutta pelkää tämän jaksamisen puolesta. Anda Murgu asuu vaatimattomasti, eikä halua että hänen asuntoaan valokuvataan sisältä. – En halua, että ihmiset alkavat sääliä minua. Koirasuojan ylläpito on kallista ja kylmät talvet ovat Andalle ja suojan asukeille aina suuri koettelemus. Riikka Hietala on omistanut elämänsä Romanian kulkukoirien auttamiselle. Tämä orpo koiranpentu asustaa toisen romanialaisen eläinsuojelijan, Alina Stanin yksityisessä koirasuojassa.
Julkaistu: 3.12.2013