Huono kuulo yhteydessä sydämen vajaatoimintaan – Herkkä CRP paljastaa sydäntautiriskin

Kuulo-ongelmat voivat altistaa sydämen vajaatoiminnalle

Huonokuuloiset saattavat sairastua sydämen vajaatoimintaan todennäköisemmin kuin muut. Tutkimuksen perusteella heidän sairastumisriskinsä on 25–30 prosenttia suurempi kuin samanikäisillä normaalikuuloisilla. Tutkimukseen osallistui 164 000 brittiä, jotka eivät sairastaneet sydämen vajaatoimintaa keskimäärin 12-vuotisen seurannan alkaessa.

Noin viidennes huonokuuloisuuden ja sydämen vajaatoiminnan yhteydestä saattoi johtua potilaiden psyykkisestä kuormituksesta, masennus- ja ahdistusoireista sekä sosiaalisesta eristyneisyydestä. Niihin liittyvä stressi ja tulehdusreaktiot voivat altistaa sydänongelmille. Yhteydet olivat myös voimakkaampia potilailla, joilla ei ollut todettu sepelvaltimotautia tai aivoverenkiertohäiriöitä ennen tutkimusta.

Huonokuuloisuus on liitetty sydän- ja verisuonitauteihin aiemminkin, mutta yhteyden syytä ei ole saatu täysin selvitettyä. Kuulon heikkeneminen saattaa olla varhainen merkki verisuonten ja verenkiertoelimistön ongelmista, jotka vaikuttavat myös sydämeen.

Sydämen vajaatoimintaa aiheuttavat sairaudet, kuten sepelvaltimotauti ja korkea verenpaine, jotka heikentävät sydänlihaksen toimintaa ja supistumiskykyä. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yli 80-vuotiaista sitä sairastaa jo joka kymmenes.

Lähde: Heart

Herkkä CRP paljastaa

Sydän- ja verisuonitauteihin voi sairastua, vaikkei olisi niille altistavia riskitekijöitä. Tällaiset potilaat olisi kuitenkin mahdollista tunnistaa mittaamalla verinäytteestä niin sanottu herkkä CRP eli hsCRP. Tutkimuksen perusteella terveiden naisten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin suureni tasaisesti, kun herkän CRP:n pitoisuus kasvoi. Jos sen määrä ylitti 3 mg/l, sepelvaltimotaudin riski oli 77 prosenttia, aivoverenkiertohäiriön 39 prosenttia ja muiden merkittävien sydänoireiden 52 prosenttia suurempi kuin naisilla, joilla pitoisuus oli alle 1 mg/l.

Merkittävää oli, että herkkä CRP ennusti sydänriskejä tupakoimattomilla naisilla, joilla ei ollut korkeaa verenpainetta, kolesteroliongelmia tai diabetesta. Sairastumisriski luultavasti pienenisi elintapamuutoksilla, mutta todennäköisesti myös statiini-kolesterolilääkkeet auttaisivat. Tutkimukseen osallistui 12 500 naista, joita seurattiin 30 vuotta.

Lähde: European Heart Journal

Tupakka käy pollaan

Yhä useammat sairastuvat ja kuolevat tupakoinnin aiheuttamaan dementiaan tai aivoveren-kiertohäiriöön, osoittaa yli 200 maan selvitys. Lisäksi tupakointi lisää MS-tautia. Vuonna 2021 tupakoinnin aiheuttamiin neurologisiin sairauksiin kuoli 1,15 miljoonaa ihmistä.

Lähde: Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry