Apu

Hösöttävä bisnesmies Jethro Rosted: "Elän ja hengitän myynnistä"



Hösöttävä bisnesmies Jethro Rosted: "Elän ja hengitän myynnistä"

Hän on törttöilevä helppoheikki ja uunoileva tosi-tv-tähti. Mutta Jethro Rostedt on myös yrittäjä, joka pyörittää yhtä Suomen suurimmista kiinteistövälitysfirmoista niin menestyksekkäästi, että kertoo miettivänsä jo eläkkeelle jäämistä. Millainen mies löytyy juntteilevan kuoren alta?
Teksti Apu-toimitus

Totta kai hän tiedostaa, että monet pitävät häntä täytenä pellenä. Mutta juuri siitä Jethro Rostedt, 41, väittää nauttivansa, ja on hänellä toisaalta varaakin heittäytyä naurunalaiseksi, kirjaimellisesti varaa. Toimitusjohtaja Jethro Rostedtin palkkatulot ovat vuodessa yli 300 000 ja hän asuu perheensä kanssa parinsadan neliön omakotitalossa merenrannalla Turun Hirvensalossa. Loma-asunnot löytyvät sekä Suomesta että Turkin Alanyasta. Haastatteluun Rostedt saapuu uudenkarhealla Range Roverin luksusmallilla, jonka rekisterikilvessä lukee LOL-2.  Päällään hänellä on useamman tuhannen euron hintainen kotimainen miestenpuku, ranteessa kimaltelee ruusukultainen Omega-rannekello. Sen hinnaksi hän ilmoittaa 48 500 euroa. – Olen kellomies. Onhan se kiva saada hienoja asioita. Nämä ovat tällaisia valintakysymyksiä, hän kerskailee. Mutta on kaiken eteen tehty töitäkin. Herätys on joka aamu puoli kuuden aikaan. Reilun 13 tunnin työpäivän jälkeen hän palaa kotiinsa kahdeksan aikaan illalla ja menee nukkumaan puolenyön jälkeen. Siihen asti aivot raksuttavat herkeämättä jonkin projektin parissa. Vapaapäiviä ei juuri ole. Rostedtin mukaan tähän on kuitenkin tulossa muutos. Hän paljastaa jäävänsä eläkkeelle viiden vuoden sisällä. Silloin sukanvarteen on jäänyt tarpeeksi loppuelämän varalle.  Kuinka paljon?  – Kyllä se miljoonissa lasketaan, Rostedt vastaa empimättä. – Vaikka Suomessahan tätä ei saisi sanoa ääneen!

Älykkyydestä kysyttäessä Rostedt vastaa, ettei ole käynyt Mensan testissä, mutta arvioi olevansa ”sieltä fiksuimmasta päästä”.

1970-luvun Suomi. Rakennemuutos jyllää, maa- ja metsätaloudesta on hävinnyt satojatuhansia työpaikkoja. Maaseudulta virtaa väkeä töiden perässä suurkaupunkien kolkkoihin kerrostalolähiöihin. Vastavalmistuneessa Lausteen lähiössä Turun itäpuolelle asuu Rostedtin nelihenkinen lapsiperhe. Isä on kirvesmies, äiti työskentelee sairaanhoitajana ja konepiirtäjänä Wärtsilällä. Elämä on yksinkertaista ja raha monesti tiukassa. Televisiosta seurataan Lauantaitansseja ja Rintamäkeläisiä. Vuoden kohokohta on perheen yhteinen kesälomamatka Kustavin leirintäalueelle. Sellaisessa maailmassa Jethro Rostedt kertoo varttuneensa. – Ei meillä paljon mitään ollut, mutta näin vanhempien esimerkistä, että kun perkeleesti tekee, niin voi saadakin jotain.

Suurelle yleisölle hän on tullut tutuksi kotimaisten viihde- ja tositelevisio-ohjelmien säheltävänä jokapaikanhöylänä. On ollut Diiliä, Tanssii tähtien kanssa -kisaa, Keksijätehdasta ja Hyviä kauppoja. Keväällä hänet nähtiin TV5:lla Myyntimies Jethro matkoilla -sarjan toisella kaudella. Sitä katsellessa ei aina tiedä, itkeäkö vai nauraa. Ohjelma on tarkoituksellisen tyylitöntä, moukkamaisuudella ilakoivaa tositelevisiota, jossa Rostedt matkustaa ympäri maailmaa, tutustuu paikalliseen kiinteistöbisnekseen ja ”ajautuu” yllättäviin tilanteisiin. Juonenkäänteet ovat kuitenkin sivuseikkoja. Pääosassa on kaiken aikaa  Rostedtin hullunkurinen persoona. Hänen väkevällä rallienglannillaan laukomansa kaksimieliset sutkaukset ja pyöreillä kasvoilla paistava lottovoittajan kestohymy. Toisaalta ei hän mikään herkkä runopoika koekaan olevansa. Itseään Rostedt luonnehtii kysyttäessä ”sympaattiseksi ja joviaaliksi kansanmieheksi”. Mutta onko hän aina ollut sellainen?

Lapsuudessaan Jethro oli iloinen ja reilu pojanviikari, joka kaveerasi mielellään kaikkien kanssa.   Nuhteetonta koulunkävijää hänestä ei silti saatu tekemälläkään. Matematiikkaa lukuun ottamatta arvosanat jäivät keskinkertaisiksi, käytösnumerot pyörivät kuutosen hujakoilla. Etevä suustaan Rostedt huomasi kuitenkin olevansa. Hänestä kuoriutui jo alakouluaikoina ”takapenkin suunpaukuttaja” ja luokan oma showmies.  Naurunremakka ja huomion saaminen tuntuivat tärkeämmiltä kuin päästötodistuksen numerot. Oli hänellä synnynnäisiä myyntimiehenkin taitoja. Partiossa ollessaan hän myi adventtikalentereita enemmän kuin muut pojat yhteensä. Ikävät kotityöt hän delegoi näppärästi pikkuveljelleen ja pisti vanhemmiltaan laskuttamansa palkkarahat omiin taskuihinsa.  Rippileirin isoseksikin hän ilmoittautui palkkion perässä. – Se keikka tuotti tosin vesiperän, Rostedt harmittelee. – Olin ymmärtänyt, että isosille oli luvattu hommasta kaksisataa markkaa. Puolessavälissä leiriä selvisi, ettemmehän me saa palkinnoksi kuin runokirjat. Perkele, silloin tunsin itseni petetyksi!

Bisnesura pyörähti toden teolla liikkeelle puhelinmyyjänä 1990-luvun puolimaissa. Ensimmäisestä soitosta lähtien hän tunsi olevansa elementissään.  Liukaskielinen nuorimies pyöritteli kotirouvia pikkusormensa ympärille ja kohosi yrityksen kovinta tulosta takovaksi myyntitykiksi. Paksu tilipussi meni monesti sileäksi rilluttelureissuilla Helsingin yöelämässä. Mikä hänestä sitten teki hyvän myyjän?  Vastaus on Rostedtin mielestä yksinkertainen: Ensinnäkin hän otti työnsä tosissaan. Tärkeää oli antaa itsestään mahdollisimman sympaattinen vaikutelma, saada asiakas rentoutumaan ja johdattaa keskustelu lopulta kuin huomaamatta kohti kaupan lukkoon lyömistä, eli niin sanottua klousaamista. Miten lahjakas myyjä hän on omasta mielestään? – Uskaltaisin väittää, että aika lahjakas. Minähän elän ja hengitän myynnistä, Rostedt sanoo. 1990-luvun lopulla hän tutustui shakkikerhossa Aninkaisten kiinteistövälitys Oy:n toimitusjohtajaan, joka vihjasi avoinna olevasta myyjän paikasta. Rostedt päätti ottaa riskin ja kouluttautua alalle. Pian hän osti yrityksen itselleen.

Jethrosta kuoriutui jo alakouluaikoina ”takapenkin suunpaukuttaja” ja luokan oma showmies. 

Tavoitteet olivat alusta lähtien korkealla. – Laskin jo parikymppisenä, että hetkinen, jos teen kolme tuntia enemmän töitä päivässä kuin naapuri, niin se tekee viikossa 21 tuntia. Kuukaudessa saadaan melkein sata tuntia enemmän ja vuodessa se on yli toistatuhatta tuntia. Kymmenen vuoden päästä olen tehnyt niin paljon enemmän duunia, että kyllä minun silloin täytyykin olla suvereeni. Eikä hän pelännyt haastaa itseään. Lamavuoden 2008 lopulla Rostedt huomasi ilmoituksen, jossa haettiin kilpailijoita liikemies Hjallis Harkimon vetämään Diili-ohjelmaan. Hän päätti, että nyt jos koskaan olisi uuden haasteen paikka. Kokemus oli hieman erilainen kuin Rostedt oli ajatellut. Ohjelman nauhoituksissa häntä syytettiin ketkuilusta ja erilaisten kepulikonstien käyttämisestä. Tuomaristo epäili Rostedtin muun muassa suhmuroineen sääntöjenvastaiset autokaupat raisiolaisen tuttavansa kanssa. Seliteltävää riitti. – Eikö ole aika huvittavaa, että se aina kulminoituu suhun tämä homma? Harkimo tivasi pöydän toisella puolella punastelleelta Rostedtilta.

Diilin lähetykset alkoivat MTV3:lla syyskuussa 2009. Rostedtille itsensä näkeminen televisiossa ensimmäistä kertaa nosti kylmän hien otsalle. – Se oli kamalan näköistä touhua. Olin että tsiisös! Katsoin, että jumalauta näytän lihavalta. Oman äänenkin kuuleminen oli ihan kammottavaa. Siinä kävi yrjöhissi monta kertaa kurkkimassa. Kolmannen jakson kohdalla taisi tajukin lähteä. Katsojat olivat sen sijaan myytyjä. Vaikka Rostedt ei kilpailua voittanutkaan, jäi hösöttävä ja puujalkavitsejä ronskilla Turun murteella veistelevä kiinteistökauppias kaikkien ohjelman nähneiden mieleen. ”Rostedtin Jetistä” oli tullut mediailmiö.

Puhelin alkoi piristä ja sähköposti täyttyä haastattelupyynnöistä sekä kutsuista erilaisiin televisio-ohjelmiin. Eikä hän alkujärkytyksestä selvittyään suinkaan hangoitellut vastaan, vaan meni minne pyydettiin ja muisti aina mainostaa samalla omaa firmaansa. – Ajattelin, että perkele kun naama on nyt joka lehdessä, niin voisi tätä jotenkin hyödyntääkin, Rostedt myhäilee. Ja miksei myhäilisi? Vajaassa kymmenessä vuodessa Aninkaisten kiinteistövälitys Oy:stä on kasvanut yksi Suomen suurimmista kiinteistöalan toimijoista. Työntekijämäärä on noussut pariin sataan, toimistoja on 27 kappaletta ja asuntokauppoja yritys tehtailee Rostedt mukaan vuosittain noin 5000 kappaletta. –Vauhdikasta on ollut, hän sanoo ja naurahtaa. Rostedtin haalima menestys panee pohtimaan julkisuuden vaikutusperiaatteita. Äkkiseltään luulisi, että televisiossa törttöilevä toimitusjohtaja pikemminkin laskisi kuin parantaisi yrityksen luotettavuutta ja viehätysvoimaa asiakkaiden silmissä. Niin hänkin aluksi ajatteli, Rostedt sanoo. Toisin kuitenkin kävi. Mistä menestys sitten johtuu?

Yhden selityksen tarjoaa tutkija Heini Kilpamäki teoksessaan Suomalaisen tyhmyyden ylistys (Atena). Hän väittää auktoriteetteja vastaan pokkuroivien, sinnikkäiden ja yksinkertaisuuteen kallellaan olevien yksilöiden olleen aina samaistumisen ja ihailun kohteita suomalaisessa kulttuurissa. Uuno Turhapuron, Matti Nykäsen, Saarijärven Paavon ja Pekko Aikamiespojan kaltaiset lapsenomaiset luuserihahmot halutaan nostaa meillä jalustalle juhlittuina antisankareita. Kilpamäki kirjoittaa: ”Vaikka arvostammekin osaajia, osoitamme aivan erilaista mielenkiintoa henkilöihin, jotka lankeavat ja hölmöilevät. Meitä kiinnostavat enemmän vaistojensa varassa selviytyvät henkilöt kuin katastrofien todennäköisyyksiä laskevat professorit.” Saman junttikarisman varaan rakentuu Jethro Rostedtinkin suosio. Mutta onko sekoileva helppoheikki hänen todellinen luonteensa vai pelkkä televisioon suunniteltu karikatyyrihahmo? Jälkimmäistä vaihtoehtoa puoltaisi se, että useampi Rostedtin hyvin tunteva on kertonut tämän olevan tosielämässä analyyttinen, fiksu keskustelukumppani.

– 99-prosenttisesti kaikki on totta. Olen kuitenkin halunnut antaa toisenlaisen kulman, sellaisen että bisnesmieskin voi pitää hauskaa.

Älykkyydestä kysyttäessä Rostedt vastaa, ettei ole käynyt Mensan testissä, mutta arvioi olevansa ”sieltä fiksuimmasta päästä”. Silti hän väittää tv:ssä koheltavan kauppamiehen olevan täsmälleen sama henkilö kuin hän itse. Mitään ei ole hänen mukaansa käsikirjoitettu. – 99-prosenttisesti kaikki on totta. Olen kuitenkin halunnut antaa toisenlaisen kulman, sellaisen että bisnesmieskin voi pitää hauskaa. Suomalaiset tarvitsevat paljon enemmän huumoria. Aina kun telkkarin avaa, niin aina siellä joku pillittää, että perkele kun on kamalaa ja raskasta. En jaksa sellaista. Onko sinussa ylipäätään vakavaa puolta? Ei ole, hän vastaa muitta mutkitta. – En ymmärrä sellaista. Miksi pitäisi olla vakava? Mitä sillä saavutettaisiin? En koe ahdistusta tai surkuttelun tarvetta. Elämä on mielestäni ihanaa juuri näin. Milloin olet itkenyt viimeksi? – No, poika tykitti kiekolla munille pari viikko sitten. Silloin tuli vähän tirautettua. Sitä ennen varmaan kuutisen vuotta sitten, kun kaveri kertoi hurjan tarinan nuoruudestaan.

Jos hän jotain kiivaassa työtahdissaan katuu, niin sitä, ettei ole juuri ehtinyt nähdä perhettään. Monet lasten syntymäpäivät ja muut tärkeät perheen yhteiset hetket ovat jääneet välistä bisnesten painaessa päälle. Rostedt huokaa ja luo katseensa alas. Hän kertoo saaneensa kuulla samaa haikailua muilta yrittäjiltä jo vuosikymmenien ajan. – Nyt se on lyönyt omille kasvoille kuin kylmä rätti. Äsken oli tuossa vielä pieni puolivuotias poika sylissä, ja nyt se onkin metriyhdeksänkymmentäkolmesenttinen. Näin nopeasti se aika sitten meni, ja kaikki muuttui. Näin valitettavasti se meni. Kyllä se vähän surettaa. Sitten. Aivan hetken aikaa näyttäisi siltä kuin Jethro Rostedt liikuttuisi. 

Jethro Rostedt

Syntynyt: 17. maaliskuuta 1976 Turussa. Perhe: Asuu Turun Hirvensalossa vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Työelämä: Tositelevisiotähti ja Aninkaisten Kiinteistövälityksen toimitusjohtaja ja omistaja. Valittiin Turun kaupunginvaltuustoon (kok.) huhtikuussa 2017. Televisio-ohjelmia: Diili (2009), Tanssii tähtien kanssa (2010), Keksijätehdas (2011), Mieletön maailma (2011), Elämä pelissä (2012), Myyntiemies Jethro (2014), Kauppaneuvos Jethro (2015), Myyntimies Jethro matkoilla (2016) ja Hyvät kaupat (2016).

Teksti Ville Hartikainen, kuvat Kirsi Tuura

Julkaistu: 24.7.2017