Lue koko historiallinen tietovuotojuttu suomeksi – Näin päätoimittaja näki Trumpin hallinnon sotasuunnitelmat ennen Jemenin iskuja

The Atlanticin alkuperäisen, englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä.

Koko maailma sai tietää 15. maaliskuuta vähän ennen kello kahta iltapäivällä Yhdysvaltain itäistä aikaa, että Yhdysvallat pommittaa huthikohteita eri puolilla Jemeniä.

Minä tiesin mahdollisesta hyökkäyksestä jo kaksi tuntia ennen ensimmäisten pommien putoamista. Tiesin sen siksi, että Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth oli lähettänyt minulle sotasuunnitelman tekstiviestillä kello 11.44. Suunnitelma sisälsi tarkat tiedot käytettävistä aseista, kohteista ja aikataulusta.

Joudun ehkä selittämään asiaa hieman tarkemmin.

Tarina alkaa oikeastaan pian sen jälkeen, kun Hamas oli hyökännyt Etelä-Israeliin lokakuussa 2023. Huthit ovat Iranin tukema terroristijärjestö, jonka iskulause on ”Jumala on suuri, kuolema Yhdysvalloille, kuolema Israelille, kirous juutalaisille, voitto islamille.”

Huthit aloittivat Hamasin hyökkäyksen jälkeen iskut Israelia ja kansainvälistä laivaliikennettä vastaan, mikä aiheutti merkittävää haittaa kansainväliselle kaupalle. Bidenin hallinto ei kyennyt torjumaan huthien hyökkäyksiä tehokkaasti vuoden 2024 aikana. Tuleva Trumpin hallinto lupasi ryhtyä kovempiin vastatoimiin.

Tässä kohtaa Pete Hegseth ja minä astumme mukaan kuvioihin.

Sain tiistaina 11. maaliskuuta yhteyspyynnön Signal-sovelluksessa käyttäjältä, joka ilmoitti nimekseen Michael Waltz. Signal on avoimeen lähdekoodiin perustuva salattu viestipalvelu, joka on suosittu toimittajien ja muiden sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka kaipaavat enemmän yksityisyydensuojaa kuin mitä muut viestipalvelut pystyvät tarjoamaan. Oletin, että nimi Michael Waltz viittasi presidentti Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantajaan. En kuitenkaan uskonut, että pyynnön lähettäjä oli oikea Michael Waltz.

Olen joskus tavannut hänet, ja vaikka en pitänyt erityisen outona sitä, että hän saattoi ottaa yhteyttä minuun, pidin sitä hieman epätavallisena ottaen huomioon Trumpin hallinnon riitaisan suhteen toimittajiin, puhumattakaan Trumpin ajoittaisesta tarpeesta kohdistaa kritiikkiä etenkin minuun.

Mieleeni juolahti heti, että joku saattaa esiintyä Waltzina saadakseen minut ansaan. Nykyään ei ole lainkaan harvinaista, että rikolliset toimijat yrittävät houkutella toimittajia paljastamaan tietoja, joita voidaan käyttää näitä vastaan.

Hyväksyin pyynnön siinä toivossa, että kyseessä olisi oikea kansallisen turvallisuuden neuvonantaja ja että hän haluaisi keskustella kanssani Ukrainasta, Iranista tai jostakin muusta tärkeästä asiasta.

Kaksi päivää myöhemmin torstaina kello 16.28 sain ilmoituksen, että minut aiotaan lisätä Signal-keskusteluryhmään nimeltä Houthi PC small group (”Huthi PC pienryhmä”).

”Michael Waltz” oli lähettänyt ryhmään seuraavan viestin:

”Perustetaan ”principles [sic] group” huthitilanteen koordinointia varten, erityisesti seuraavien 72 tunnin aikana. Apulaisneuvonantaja Alex Wong kokoaa asiantuntijaryhmää apulaisten/virastojen esikuntapäälliköiden osalta tilannehuoneessa tänä aamuna pidetyn kokouksen jälkitoimia varten ja lähettää siitä tiedon myöhemmin tänä iltana.”

Viesti jatkui: ”Toimittakaa tiedot oman tiiminne yhteyshenkilöstä, jonka kanssa voimme koordinoida toimintaa seuraavien parin päivän ja viikonlopun aikana. Kiitos.”

Käsitteellä ”principals committee” viitataan yleensä Yhdysvaltain korkea-arvoisimpien turvallisuusviranomaisten muodostamaan ryhmään. Tämän joukkoon kuuluvat muun muassa puolustus-, ulko- ja valtiovarainministerit sekä keskustiedustelupalvelu CIA:n pääjohtaja.

Vaikka tämän pitäisi olla sanomattakin selvää, sanon sen silti: minua ei ole koskaan aiemmin kutsuttu Valkoisen talon turvallisuusjohdon kokoukseen, ja vaikka olen raportoinut kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista vuosikausia, en ole koskaan aiemmin kuullut, että tällainen kokous olisi kutsuttu koolle kaupallisen viestisovelluksen välityksellä.

Minuuttia myöhemmin henkilö, joka esiintyi vain kirjainyhdistelmällä ”MAR” (Yhdysvaltain ulkoministeri on Marco Antonio Rubio), kirjoitti: ”Mike Needham, ulkoministeri”, nimeten ilmeisesti ulkoministeriön nykyisen neuvonantajan omaksi edustajakseen. ”JD Vance”-nimimerkkiä käyttänyt henkilö lähetti samaan aikaan viestin, jossa puolestaan luki ”Andy Baker, varapresidentti”. Minuuttia myöhemmin käyttäjä ”TG” (olettavasti kansallinen tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard, tai joku häntä esittävä henkilö) kirjoitti ”Joe Kent, tiedustelujohtaja.”

Yhdeksän minuuttia myöhemmin ”Scott B”, eli oletettavasti Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent, tai joku häntä esittävä, kirjoitti ”Dan Katz, valtiovarainministeri.” Kello 16.53 käyttäjä nimeltä ”Pete Hegseth” kirjoitti ”Dan Caldwell, puolustusministeriö”. Kello 18.34 käyttäjä nimeltä ”Brian” kirjoitti ”Brian McCormack, NSC” (Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusneuvosto).

Vielä yksi henkilö vastasi tämän jälkeen: ”John Ratcliffe” lähetti viestin kello 17.24, jossa hän nimitti CIA:n edustajan ryhmään. En paljasta tätä nimeä, koska kyseinen henkilö on aktiivisesti virassa toimiva tiedustelu-upseeri.

Ylin turvallisuusjohto oli nyt ilmeisesti koolla. Ryhmässä oli kaiken kaikkiaan 18 jäsentä, mukaan lukien useita viranomaisia Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuusneuvostosta. Ryhmään kuului myös Steve Witkoff, presidentti Trumpin neuvottelija Lähi-idässä ja Ukrainassa, ja Valkoisen talon kansliapäällikkö Susie Wiles. Mukana oli myös joku, jonka käyttäjänimi oli ”S M”, jonka oletin tarkoittavan Stephen Milleriä. Oma käyttäjänimeni näkyi vain muodossa ”JG”.

Torstaina ryhmään ei tullut enää enempää viestejä.

Saatuani Waltzin viestin ”Huthi PC pienryhmästä” keskustelin aiheesta useiden kollegoiden kanssa. Pohdimme sitä mahdollisuutta, että näkemäni viestit olivat osa disinformaatiokampanjaa, jonka takana voisi olla joko vieraan vallan tiedustelupalvelu tai todennäköisemmin jokin ryhmä, joka yrittää huijata tiedotusvälineitä ja saattaa toimittajia kiusallisiin tilanteisiin – toisinaan myös onnistuen tavoitteessaan.

Epäilin vahvasti viestiryhmän aitoutta, sillä en voinut uskoa, että Yhdysvaltain turvallisuusjohto viestisi tulevista sotasuunnitelmista Signalin välityksellä. En myöskään voinut uskoa, että presidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja olisi niin huolimaton, että hän lisäisi The Atlantic -lehden päätoimittajan ryhmään, jossa Yhdysvaltojen korkeimmat virkamiehet – varapresidentti mukaan lukien – keskustelevat tällaisista asioista.

Seuraavana päivänä tilanne muuttui vielä erikoisemmaksi.

Perjantaina 14. maaliskuuta kello 8.05 ”Michael Waltz” lähetti ryhmälle viestin: ”Saatte aamun aikana ”high side”-viesteihinne päätelmiä koskevan lausunnon ja presidentin ohjeiden mukaiset tehtävät.” (Yhdysvaltain hallinnon virkakielessä ”high side” viittaa salattuihin tieto- ja viestintäjärjestelmiin.)

”Ulko- ja puolustusministeriö, laadimme esitetyt ilmoituslistat alueellisille liittolaisille ja kumppaneille. Puolustushaarakomentajien neuvosto toimittaa aamupäivän aikana tarkemmat tiedot lähipäivien tapahtumista, ja varmistamme yhdessä puolustusministeriön kanssa, että kansliapäällikölle, varapresidentille ja presidentille tiedotetaan asiasta.”

Tätä seurasi mielenkiintoinen poliittinen keskustelu. ”JD Vance” -nimellä esiintynyt käyttäjä vastasi kello 8.16:

”Olen tänään talouteen liittyvässä tapahtumassa Michiganissa. Mutta mielestäni olemme tekemässä virheen.” (Vance oli tosiaan Michiganissa tuona päivänä.) Vance-tili jatkoi toteamalla: ”3 prosenttia Yhdysvaltojen kaupasta kulkee Suezin läpi. Euroopan kaupasta 40 prosenttia. On olemassa todellinen vaara, että kansa ei ymmärrä tätä tai sitä, miksi tämä on välttämätöntä. Kuten presidentti on sanonut, vahvin peruste tälle on se, että haluamme lähettää viestin.”

Vance-tilin seuraava kommentti on erityisen kiinnostava ottaen huomioon, että varapresidentti ei ole julkisesti poikennut Trumpin linjasta käytännössä missään asiassa.

”En ole varma, ymmärtääkö presidentti, että tämä on ristiriidassa hänen Eurooppaa koskevan viestinsä kanssa. On olemassa myös riski, että öljyn hinta nousee kohtalaisesti tai voimakkaasti tämän myötä. Olen kuitenkin valmis tukemaan ryhmän yhteistä päätöstä ja pitämään nämä huolet omana tietonani. Mutta on olemassa vahvat perusteet sille, että tätä kannattaisi lykätä kuukaudella, viestiä näiden toimien merkityksestä, tarkastella talouden tilannetta jne.”

Henkilö, jonka Signal-käyttäjänimi oli ”Joe Kent” (Trumpin ehdokas Yhdysvaltain kansallisen terrorisminvastaisen keskuksen johtoon on nimeltään Joe Kent) kirjoitti kello 8:22:

”Mikään aikasensitiivinen seikka ei vaikuta aikatauluun. Vaihtoehtomme tulevat olemaan täsmälleen samat myös kuukauden päästä.”

Kello 8.26 ryhmään tuli viesti käyttäjältä nimeltä ”John Ratcliffe”. Viesti sisälsi tietoja, joiden voidaan tulkita liittyvän todellisiin, käynnissä oleviin tiedusteluoperaatioihin.

Kello 8.27 ryhmään saapui viesti ”Pete Hegseth” -tililtä:

”Varapresidentti: Ymmärrän huolesi ja kannatan täysin niiden esittämistä presidentille. Tärkeitä näkökohtia, joista useimmista on vaikea tietää, miten niissä tulee lopulta käymään (talous, Ukrainan rauha, Gaza jne.). Viestintä tämän asian tiimoilta tulee olemaan vaikeaa joka tapauksessa, sillä kukaan ei tiedä, keitä huthit ovat. Siksi meidän pitäisi nyt keskittyä näihin kahteen asiaan: 1) Biden epäonnistui & 2) Iran toimii rahoittajana.”

Hegseth toteaa viestissään vielä seuraavaa:

”Muutaman viikon tai kuukauden odottaminen ei muuta asiantilaa merkittävästi. Odottamiseen liittyy kaksi välitöntä riskiä: 1) tämä vuotaa ja me näytämme epävarmoilta; 2) Israel ryhtyy toimiin ensin – tai Gazan tulitauko romahtaa – emmekä pääse aloittamaan tätä omilla ehdoillamme. Selviydymme kyllä molemmista. Olemme valmiita ryhtymään toimeen, ja jos minä saisin tehdä lopullisen päätöksen, olisin operaation käynnistämisen kannalla. Tässä ei ole kyse hutheista. Mielestäni kyse on kahdesta asiasta: 1) merenkulun vapauden palauttamisesta, joka on keskeinen kansallinen intressimme; ja 2) Bidenin romuttaman pelotevaikutuksen palauttamisesta. Mutta voimme laittaa asian myös tauolle. Jos päätämme tehdä niin, teen kaikkeni sataprosenttisen OPSECin [operaatioturvallisuus] varmistamiseksi. Kuulen mielelläni myös muita mielipiteitä asiasta.”

Muutamaa minuuttia myöhemmin ”Michael Waltz” -tili lähetti pitkän viestin kauppaa koskevista luvuista ja eurooppalaisten merivoimien rajallisesta kapasiteetistä.

”Olipa se nyt tai muutaman viikon kuluttua, sen on oltava Yhdysvallat, joka avaa nämä laivaväylät uudelleen. Selvitämme presidentin pyynnöstä puolustus- ja ulkoministeriön kanssa sitä, kuinka voisimme laskea tähän liittyvät kustannukset ja periä ne eurooppalaisilta.”

”JD Vance” -tili osoitti viestin @Pete Hegsethille kello 8:45:

”Jos olet sitä mieltä, meidän pitäisi tehdä tämä, niin annetaan mennä. Inhoan vain sitä, että joudumme jälleen kerran pelastamaan Euroopan.” (Yhdysvaltain hallinnon mukaan sen eurooppalaiset liittolaiset hyötyvät taloudellisesti siitä, että Yhdysvaltain laivasto suojelee kansainvälisiä laivaväyliä.)

Hegseth-niminen käyttäjä vastasi viestiin kolme minuuttia myöhemmin:

”Varapresidentti: Jaan täysin inhosi Euroopan vapaamatkustamista kohtaan. Se on SÄÄLITTÄVÄÄ. Mutta Mike on oikeassa, olemme ainoat tällä planeetalla (meidän puolellamme), joka pystyy tähän. Kenenkään muun kyvyt eivät riitä lähellekään. Tässä on kyse ennen kaikkea ajoituksesta. Minusta nyt on hyvä hetki ottaen huomioon presidentin määräyksen avata laivaväylät uudelleen. Mielestäni meidän pitäisi ryhtyä toimeen, mutta presidentillä on vielä 24 tuntia aikaa tehdä lopullinen päätös.”

Tässä kohtaa käyttäjä ”S M” osallistui ensimmäistä kertaa keskusteluun.

”Kuulemani mukaan presidentin kanta on selvä: hän näyttää vihreää valoa toimille, mutta meidän on nopeasti tehtävä selväksi Egyptille ja Euroopalle, mitä vaadimme heiltä vastineeksi. Meidän täytyy myös pohtia, miten tällaisen vaatimuksen noudattamista valvotaan. EG, jos Eurooppa ei suostu maksamaan, niin mitä sitten? Jos Yhdysvallat onnistuu palauttamaan merenkulun vapauden ja maksaa siitä korkean hinnan, meidän on saatava vastineeksi taloudellista hyötyä.”

Käyttäjä ”S M” on olettavasti Trumpin luottomies Stephen Miller, joka toimii Valkoisen talon apulaiskansliapäällikkönä – tai sitten joku, joka esittää Stephen Milleriä. Hänen viestinsä käytännössä päätti keskustelun siltä päivältä. Päivän viimeinen viesti tuli käyttäjältä ”Pete Hegseth” kello 9.46: ”Samaa mieltä.”

Viestiketjun luettuani totesin, että keskustelu vaikutti hyvin todentuntuiselta. Viestien sanavalinnat ja niiden sisältämät argumentit kuulostivat siltä kuin ne todella olisivat väitettyjen henkilöiden kirjoittamia – tai sitten taustalla oli hyvin kehittynyt tekoälypohjainen tekstigeneraattori.

Olin edelleen sitä mieltä, että kyseessä saattoi olla disinformaatiokampanja tai jonkinlainen simulaatio. Olin myös hyvin hämmentynyt siitä, että yksikään ryhmän jäsen ei ilmeisesti ollut huomannut läsnäoloani. Mutta jos kyseessä oli huijaus, jäljittelyn laatu ja ulkopoliittinen ymmärryksen taso oli vaikuttavan korkea.

Seuraavana aamuna, lauantaina 15. maaliskuuta, tapaus sai todella erikoisia piirteitä.

Kello 11.44 ”Pete Hegseth” -tili lähetti Signal-ryhmään viestin otsikolla TIIMIPÄIVITYS. En aio lainata kyseistä päivitystä tai eräitä myöhemmin lähetettyjä viestejä tässä artikkelissa. Jos jokin Yhdysvaltojen vihollinen olisi lukenut viestit, niiden sisältämiä tietoja olisi voitu käyttää amerikkalaisten sotilas- ja tiedusteluhenkilöiden vahingoittamiseksi, erityisesti laajemmassa Lähi-idässä, Yhdysvaltain keskisen sotatoimialueen vastuualueella.

Signal-keskustelun osallistujien järkyttävää huolimattomuutta havainnollistaa kuitenkin se, että Hegsethin viesti sisälsi operatiivisia yksityiskohtia tulevista iskuista Jemeniin, mukaan lukien tietoja iskujen kohteista, Yhdysvaltain käyttämistä aseista ja iskujen järjestyksestä.

(Avun toimituksen huomautus: Atlantic päätti myöhemmin julkaista koko viestiketjun. Siitä kertovaan englanninkieliseen juttuun pääsee tästä linkistä.)

Hegsethin päivitykseen vastasi ainoastaan varapresidenttinä esiintyvä käyttäjä. ”Rukoilen voiton puolesta”, Vance kirjoitti. (Kaksi muuta käyttäjää lisäsi viestin perään rukoilevia käsiä esittävän emojin).

Hegsethin lähettämän pitkän viestin mukaan ensimmäiset räjähdykset havaittaisiin Jemenissä kahden tunnin kuluttua, eli kello 13.45 Yhdysvaltain itäistä aikaa. Niinpä jäin odottamaan autooni supermarketin parkkipaikalle. Päättelin, että jos ryhmäkeskustelu oli aito, huthit joutuisivat pian ilmaiskujen kohteeksi. Noin kello 13.55 tarkistin X:n ja hain päivityksiä Jemenistä. Räjähdysten ääniä kuului tuolloin eri puolilla pääkaupunki Sanaata.

Palasin Signal-keskustelun pariin. Kello 13.48 ”Michael Waltz” päivitti tilannetta ryhmälle. En lainaa tätäkään viestiä kokonaisuudessaan vaan kerron vain, että hän ilmoitti operaation sujuneen ”loistavasti”. Muutamaa minuuttia myöhemmin ”John Ratcliffe” kirjoitti: ”Hyvä alku.” Pian tämän jälkeen Waltz vastasi viestiin kolmella emojilla: nyrkillä, Yhdysvaltain lipulla ja liekillä.

Keskusteluun liittyi pian muitakin, muun muassa ”MAR”, joka kirjoitti: ”Hyvin tehty, Pete ja tiimi!!”, ja ”Susie Wiles”, joka kirjoitti: ”Onnittelut kaikille – erityisesti niille, jotka ovat paikan päällä ja keskisen sotatoimialueen päämajassa! Mahtavaa. Jumalan siunausta.” ”Steve Witkoff” vastasi viidellä emojilla: kahdella rukoilevalla kädellä, hauiksella ja kahdella Yhdysvaltain lipulla.

”TG” vastasi: ”Erinomaista toimintaa ja seurauksia!” Operaation jälkeisessä keskustelussa arvioitiin aiheutuneita vahinkoja, mukaan lukien tietyn henkilön todennäköistä menehtymistä. Huthien johtaman Jemenin terveysministeriön mukaan iskuissa kuoli ainakin 53 ihmistä. Tätä lukua ei kuitenkaan ole vahvistettu riippumattomista lähteistä.

Sunnuntaina Waltz esiintyi ABC-kanavan This Week -ohjelmassa ja vertasi uusia iskuja Bidenin hallinnon varovaisempaan lähestymistapaan. ”Tässä ei ollut kyse mistään pienistä näpäytyksistä puolin ja toisin, joista ei loppupeleissä ole ollut mitään hyötyä”, hän totesi. ”Tämä oli musertava vastaisku, joka kohdistui useisiin huthien johtohahmoihin ja eliminoi heidät.”

Päättelin, että Signal-viestiryhmä oli lähes varmasti aito. Tämä johtopäätös oli tuntunut lähestulkoon mahdottomalta vain muutamaa tuntia aiemmin, mutta nyt päätin sen seurauksena poistua ryhmästä.

Tiesin, että poistumisestani lähtisi automaattinen ilmoitus ryhmän luojalle, ”Michael Waltzille”. Ilmeisesti kukaan viestiryhmän jäsenistä ei ollut huomannut, että olin paikalla. Minulta ei myöskään kysytty myöhemmin, miksi poistuin ryhmästä – tai olennaisempaa kysymystä siitä, kuka olin.

Lähetin aiemmin tänään Waltzille sekä sähköpostin että Signal-viestin. Kirjoitin myös Pete Hegsethille, John Ratcliffelle, Tulsi Gabbardille ja muille asianosaisille.

Kysyin sähköpostissani seuraavaa: Onko ”Huthi PC pienryhmä” aito viestiketju Signalissa? Tiesivätkö muut, että minut oli lisätty ryhmään? Oliko minut kenties lisätty ryhmään tarkoituksella? Jos ei, niin keneksi he minua luulivat? Tajusiko kukaan, kuka olin, kun minut lisättiin tai kun poistuin ryhmästä? Käyttävätkö Trumpin hallinnon korkeat virkamiehet useinkin Signalia arkaluonteisiin keskusteluihin? Voiko heidän mielestään tällaisen kanavan käyttö saattaa Yhdysvaltain joukot vaaraan?

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottaja Brian Hughes vastasi minulle kaksi tuntia myöhemmin ja vahvisti Signal-ryhmän olevan aito. ”Kyseinen viestiketju vaikuttaa aidolta, ja selvitämme parhaillaan sitä, miten ketjuun on lisätty epähuomiossa väärä numero”, Hughes vastasi.

”Keskustelu osoittaa, kuinka perusteellista ja tarkoin harkittua poliittista yhteistyötä korkeat viranomaiset tekevät. Huthioperaation onnistuminen osoittaa, että Yhdysvaltain joukoille tai kansalliselle turvallisuudelle ei aiheutunut uhkaa.”

Vancen tiedottaja William Martin sanoi, että vaikka viesteistä voi saada toisenlaisen kuvan, varapresidentti on täysin samoilla linjoilla presidentin kanssa.

”Varapresidentin ensisijainen tavoite on aina varmistaa, että presidentin neuvonantajat tiedottavat tälle riittävästi keskinäisten neuvottelujensa sisällöstä”, hän kommentoi. ”Varapresidentti Vance tukee varauksetta Trumpin hallinnon ulkopolitiikkaa. Presidentti ja varapresidentti ovat keskustelleet aiheesta myöhemmin ja ovat siitä täysin samaa mieltä.”

En ole nähnyt vastaavanlaista tietovuotoa koskaan aikaisemmin. Ei ole mitenkään harvinaista, että kansallisen turvallisuuden johtohahmot viestivät Signalin välityksellä. Sovellusta käytetään kuitenkin ensisijaisesti kokousten suunnitteluun ja muihin logistisiin seikkoihin, ei yksityiskohtaisiin ja erittäin luottamuksellisiin keskusteluihin vireillä olevista sotatoimista. On myös täysin ennenkuulumatonta, että toimittaja kutsutaan mukaan tällaiseen keskusteluun.

Koordinoidessaan kansalliseen turvallisuuteen liittyviä toimia Signal-sovelluksessa Waltz on saattanut rikkoa useita vakoilua koskevan Espionage Act -lain säännöksiä, huomauttavat useat kansalliseen turvallisuuteen erikoistuneet juristit, joita kollegani Shane Harris haastatteli tätä juttua varten. Yhdysvaltain vakoilulaissa säädetään muun muassa maanpuolustukseen liittyvien tietojen asianmukaisesta käsittelystä.

Harris pyysi juristeja pohtimaan hypoteettista skenaariota, jossa Yhdysvaltain korkea-arvoinen virkamies luo Signal-viestiketjun tarkoituksenaan jakaa hallituksen edustajille tietoa käynnissä olevasta sotilasoperaatiosta. Hän ei näyttänyt varsinaisia Signal-viestejä juristeille eikä kertonut heille, mitä oli tarkalleen ottaen tapahtunut.

Haastatelluista asiantuntijoista jokainen oli sitä mieltä, että Yhdysvaltain virkamiehen ei pitäisi alun alkaenkaan perustaa tällaista Signal-viestiketjua. Käynnissä olevaa operaatiota koskevien tietojen voidaan olettaa kuuluvan laissa määritellyn maanpuolustustiedon piiriin. Yhdysvaltain hallinto ei ole hyväksynyt Signal-sovelluksen käyttöä salaisten tietojen jakamiseen vaan sillä on omat järjestelmänsä tätä varten.

Jos hallinnon edustajat haluavat keskustella sotatoimista, heidän on mentävä tätä tarkoitusta varten suunniteltuun tilaan, joka tunnetaan nimellä sensitive compartmented information facility (SCIF). Useimmilla kansallisen turvallisuuden parissa työskentelevillä virkamiehillä on tällainen tila kotonaan. Toinen vaihtoehto juristien mukaan on viestitellä ainoastaan hallinnon hyväksymillä laitteilla.

Matkapuhelimia ei yleensä saa viedä SCIF-tiloihin, joten on mahdollista, että Signal-ryhmän jäsenet jakoivat tietoja käynnissä olevasta operaatiosta liikkuessaan julkisilla paikoilla. Jos jonkun puhelin olisi kadonnut tai varastettu, se olisi muodostanut merkittävän riskin Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle.

Hegsethillä, Ratcliffellä ja muilla hallinnon edustajilla on olettavasti valtuudet poistaa tietojen turvallisuusluokitus, ja useat turvallisuusasioihin perehtyneet juristit totesivat, että viestiketjun hypoteettiset osallistujat saattaisivat väittää, että he olivat tehneet jakamilleen tiedoille juuri näin.

Asiantuntijat kuitenkin huomauttivat, että tämä perustelu ei ole pitävä, sillä näin arkaluonteisten tietojen jakaminen Signal-sovelluksessa ei ole sallittua riippumatta siitä, onko tiedot luokiteltu ”huippusalaisiksi” vai ei.

On eräs toinenkin ongelma: Waltz määritti osan Signal-ryhmän viesteistä poistumaan viikon kuluttua ja osan neljän viikon kuluttua. Tästä herää kysymys, ovatko johtohahmot mahdollisesti rikkoneet liittovaltion asiakirjoja koskevaa Federal Records Act -lakia: virkatoimia koskevat tekstiviestit ovat lain mukaan säilytettäviä asiakirjoja.

”Valkoiseen taloon ja liittovaltion virastoihin sovellettavien asiakirjalakien mukaan yksikään hallituksen työntekijä ei saa käyttää sähköisiä viestisovelluksia, kuten Signalia, virkatehtäviin, ellei näitä viestejä välitetä tai kopioida välittömästi hallinnon viralliselle tilille”, Marylandin yliopiston professori ja Yhdysvaltain kansallisarkiston entinen riita-asioista vastaava johtaja Jason R. Baron kertoi Harrisille.

”Näiden vaatimusten tahallinen laiminlyönti on riittävä peruste kurinpitotoimille. Myös hallinnon organisaatiot, kuten puolustusministeriö, edellyttävät, että salaisia tietoja sisältäviä sähköisiä viestejä tulee lähettää ainoastaan hallituksen salaisissa verkoissa ja/tai verkoissa, joissa on hallituksen hyväksymät salausominaisuudet”, Baron sanoi.

Useat Yhdysvaltain hallinnon entiset edustajat kertoivat Harrisille ja minulle, että he olivat käyttäneet Signal-sovellusta luokittelemattoman tiedon jakamiseen. He olivat myös keskustelleet sovelluksessa rutiininomaisista asioista, etenkin ulkomaanmatkoilla, kun heillä ei ole ollut pääsyä Yhdysvaltain hallinnon järjestelmiin.

He olivat kuitenkin tietoisia siitä, ettei sovelluksessa saanut koskaan jakaa salaisia tai arkaluonteisia tietoja, koska vieraan vallan tiedustelupalvelu voisi murtautua heidän puhelimiinsa ja lukea viestit.

Muistuttaisin myös, että ollessaan ehdolla presidentiksi (ja myös astuttuaan virkaan) Donald Trump vaati toistuvasti ja äänekkäästi Hillary Clintonin vangitsemista sen vuoksi, että tämä oli käyttänyt yksityistä sähköpostiaan virkatehtäviin ulkoministerikaudellaan. (Kannattaa myös muistaa, että Trumpia vastaan nostettiin syyte vuonna 2023 liittyen salaisten asiakirjojen virheelliseen käsittelyyn, mutta syytteistä luovuttiin Trumpin voitettua vaalit.)

Jo pelkästään se, että Waltz ja muut hallinnon virkamiehet lähettivät toisilleen tekstiviestejä operaatiosta, saattoi olla vastoin lakia ja hallituksen virallista käytäntöä. Mutta kun Waltz lisäsi (luultavasti vahingossa) toimittajan ryhmään, hän loi koko joukon uusia oikeudellisia ja turvallisuusongelmia. Ryhmä päätyi jakamaan tietoja myös henkilölle, jolla ei ollut minkäänlaisia valtuuksia vastaanottaa niitä.

Tapaus täyttää klassisen tietovuodon määritelmän, vaikka se olisikin tapahtunut epähuomiossa ja vaikka tietojen vastaanottaja ei edes uskonut, että kyseessä oli vuoto, ennen kuin Jemen joutui Yhdysvaltojen hyökkäyksen kohteeksi.

Signal-viestiryhmän jäsenet olivat kaiken aikaa tietoisia salassapidon ja operaatioturvallisuuden merkityksestä. Viestissä, jossa Hegseth kuvaili seikkaperäisesti tulevaa iskua huthikohteisiin, hän kirjoitti ryhmän jäsenille, joista yksi olin tuolloin minä: ”Operaatioturvallisuus ei ole tällä hetkellä uhattuna.”

Shane Harris osallistui artikkelin laatimiseen.

©2025 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Käännös: Apropos lingua.