Apu

Voimaloiden purku kalojen tieltä alkaa Hiitolanjoella – Elpyykö uhanalainen Laatokan lohi?

Voimaloiden purku kalojen tieltä alkaa Hiitolanjoella – Elpyykö uhanalainen Laatokan lohi?
Hiitolanjoki laskee Suomen puolelta Venäjälle ja Laatokkaan. Uhanalainen Laatokan lohi nousee siihen kutemaan. Voimalat ovat tähän saakka katkaisseet lohen matkan hyvin pian rajan jälkeen.
Julkaistu: 4.9.2021

Kolme voimalaitosta puretaan Hiitolanjoelta vaelluskalojen tieltä. Suomessa historiallinen padonpurkuhanke on juuri käynnistynyt Etelä-Karjalassa lähellä Venäjän rajaa. Ensimmäisenä murretaan Kangaskosken voimalaitoksen pato.

Kangaskosken vuonna 1925 käynnistyneen voimalan turbiini seisautettiin elokuun alussa. Jo heinäkuussa voimalapadon alla olevaan uomaan oli ajettu soraa lohien ja taimenten kutupaikoiksi. Koskeen ja sen rannoille on myös tuotu luonnonkiviä.

Voimalarakennus ja sen yläpuoliset pitkittäispadot jäävät Museoviraston vaatimuksesta jokeen muistuttamaan sähköntuotannosta. Veden vapaan virtaamisen estävä säännöstelypato puretaan syksyllä.

Joki laskee Laatokkaan

Hiitolanjoki laskee Suomen puolelta Venäjälle ja Laatokkaan. Uhanalainen Laatokan lohi nousee siihen kutemaan. Voimalat ovat tähän saakka katkaisseet lohen matkan hyvin pian rajan jälkeen.

Kangaskosken voimala on kolmesta purettavasta nousuesteestä lähimpänä rajaa. Niinpä lohi ja muut kalat pääsevät nousemaan voimalapadon purkamisen jälkeen pitkälle joen uomaan.

Muutaman kilometrin ylävirtaan ovat lähekkäin Lahnasenkosken ja Ritakosken voimalat. Myös niiden padot puretaan, Lahnasenkoski vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.

Purettavien voimaloiden teho on alle yksi megawatti per laitos. Suomen suurimpien vesivoimaloiden tehot ovat yli satakertaisia.

Voimalapatojen purkaminen ja Hiitolanjoen vapauttaminen vaelluskaloille on mahdollista, sillä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ostanut voimalat vuosina 2017–2019. Suurin osa säätiön rahoituksesta on tullut maa- ja metsätalousministeriöltä, mutta myös yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt ovat antaneet lahjoituksia säätiölle.

Tunnetuin Hiitolanjoen kunnostuksen rahoittaja lienee näyttelijä ja kala-aktivisti Jasper Pääkkönen. Pääkkönen kertoi toissa vuonna antaneensa patojen purkuun 25 000 euroa.

Kommentoi »