Sisäpiiriläisen todistus ja kurkistus HIFK:n sielun ytimeen avaa näköaloja ja antaa vastauksia kannattajien kivuliaimpiin kysymyksiin

HIFK on taivas ja helvetti kannattajilleen. ”Puhutaan elinkautisesta”, sanoo HIFK:n entinen viestintäpäällikkö Petteri Linnavalli Aition Petteri Sihvosen vieraana.

HIFK on ollut myös Sihvosen intohimon kohde viimeistään kaudesta 1995-1996 lähtien, kun hänen veljensä Toni Sihvonen liittyi pelaajana seuran vahvuuteen ja jo aiemminkin, aina sieltä jostain 1980-luvun alusta asti.

– Kuten Linnavalli minua näpäyttää, ennen muuta olen toimittajana ollut kriittinen HIFK:ta kohtaan. No, viis minusta. Haluisin Linnavallin vieraakseni siksi, että saisin tolkullisia vastauksia siihen, miksi HIFK on niin kuin HIFK on, suosittu siitä huolimatta, että menestys kiertää seuraa vuodesta toiseen. Tuossa yhtälössä on jotain todella ei-suomalaista ja mystistä, Sihvonen kuvailee.

Se, että HIFK pelaa juuri tänään elämästä ja kuolemasta SaiPaa vastaan Kisapuistossa SM-liigan puolivälieräsarjassa tappioasemasta 3–0 käsin, on ja ei ole sattumaa Linnavallin vierailun kanssa.

– Tiedän kokemuksesta, että kovimman tappion tuskan hetkellä kannattajat haluavat eniten ja nopeasti selityksiä oman seuransa vaiheilta. Sikäli ei ole aivan hatusta vedetty tämä ajoitus, että kokeneena konkarina lisäsin Linnavallille painetta tulla vieraakseni nyt, kaiken varalta. Tosin fakta on, että olen alustanut tätä vierailua jo puolisen vuotta sitten. Kun en erään kerran saanut Linnavallia, pyysin Antti Mäkisen.

Sihvonen haluaa alleviivata Linnavallin käynnin juurisyytä.

– Juurisyy Linnavallin vierailulle on minun aito oma henkilökohtainen uteliaisuuteni sitä kohtaan, miksi HIFK on niin mahdoton kuin se on. Kaikkineen. Ja myönnettäköön, että kyllä minua kirveli jakson aikana Linnavallin kaunistelematon suorapuheisuus, ja on siinä myös seuran kannattajilla pureskelemista, Sihvonen huokaa.

Petteri Linnavalli on toiminut myös talouteen orientoituneena urheilu- ja jääkiekkojournalistina Sanomat-leirin puolella.

– Sepä se! En voinut olla viemättä meitä kahta sinne jonnekin vuosiin 2004–2013. Kyselin Linnavallin näkemyksiä suomalaisen urheilujournalismin kulta-ajasta, jonka keskiössä olivat maineikkaat Urheilusanomat ja Urheilulehti. Pidän Linnavallia briljanttina kyynikkona silloin, kun hän sen lajin ottaa käyttöönsä ja äänilajikseen. Sanotaan nyt niin, että Linnavalli toi näkösälle ja kuultavaksi paitsi omansa myös mahdollisesti Urheilusanomien näkökulman, joka on eri kuin meidän eli Urheilulehden näkökulma noihin ikimuistoisiin vuosiin. Ainahan historiallisista kuluista neuvotellaan ja kiistellään, Sihvonen hymyilee.

Linnavalli kertoo hyvin laajasti mutta syvällisesti HIFK:n olemistavasta.

– Hänen analyysinsa HIFK:sta on pistämätön ja yllättävä. Pelikirjassaan olivat: tarinat, henkilöt, pelaajat, päävalmentajat, markkinointi, strategiat, brändi, imago, kannattajat, viestintä ja tietysti: Jokerit.