Apu

Helsinkiläinen Anna Hirvonen haluaa auttaa Ukrainan pakolaisia – teinipoikansa kanssa asuva kirjanpitäjä ilmoittautui kotimajoittajaksi

Helsinkiläinen Anna Hirvonen haluaa auttaa Ukrainan pakolaisia – teinipoikansa kanssa asuva kirjanpitäjä ilmoittautui kotimajoittajaksi
Evakkojen jälkeläinen Anna Hirvonen kokee tunnetasolla, että ukrainalaiset ovat nyt samassa tilanteessa kuin omat sukulaiset aikoinaan. Siksikin hän haluaa nyt auttaa.
Julkaistu: 5.3.2022

Kissat tulevat nuuhkimaan vierasta kiinnostuneina heti ulko-oven avauduttua.

Kaksikerroksisen rivitaloasunnon emäntä Anna Hirvonen on palannut hetkeä aiemmin aurinkoisessa säässä tekemältään hiihtolenkiltä.

Helsingin Tapaninvainiolla asuva Hirvonen kertoo Ukrainan sodan käyneen tunteisiin ennennäkemättömällä tavalla. Sodan käänteiden epäloogisuus ja arvaamattomuus on lisännyt huolta. Hän herkistyy useaan otteeseen asiasta puhuessaan.

– Asiaan liittyvä hätä, Ukrainan sodan läheisyys ja suomalaisten oma sotahistoria vaikuttavat varmasti siihen, että olen kokenut auttamisen tärkeäksi, Hirvonen sanoo.

Hirvonen ei ole jäänyt toimettomaksi: hän päättänyt tarjota kodistaan tilaa ukrainalaisille pakolaisille.

Hirvonen olisi valmis aloittamaan pakolaisten majoittamisen vaikka heti. Hänen aikomuksenaan on antaa rivitalon alakerta ukrainalaisten käyttöön. Alakerrasta löytyy erillisen keittiön ja vessan lisäksi olohuone- ja ruokailutila.

Hirvosen ja 16-vuotiaan Oskari-pojan huoneet sekä kylpyhuone ja sauna ovat yläkerrassa. Hän suunnittelee hankkivansa tarvittaessa lisäsänkyjä. Kaikki muu oleellinen on jo olemassa.

Oskarikin alkoi tukea ajatusta luettuaan Operaatio Toivon Facebook-keskustelua ja ymmärrettyään, että ihmiset ympäri Suomea tarjoavat apuaan.

Hirvonen on ilmoittautunut majoittajaksi juuri operaatio Toivon Facebook-sivustolla. Operaatio Toivo on yksittäisten ihmisten voittoa tavoittelematon ryhmittymä, joka auttaa ja koordinoi avun tarjoamista Ukrainan kriisin uhreille vapaaehtoisvoimin.

Nyt Hirvonen odottaa. Hän on ikään kuin reservissä ja odottaa tietoa siitä, milloin hän voisi ottaa tulijoita vastaan.

Oman historian painolasti tuntuu

Itä-Suomesta Kesälahdelta kotoisin oleva Hirvonen on ammatiltaan tilitoimiston kirjanpitäjä. Hän opiskelee parhaillaan artesaaniksi. Hänellä ei ole aiempaa kokemusta vapaaehtoistoiminnasta tai muutenkaan mainittavaa “hyväntekijätaustaa”.

Hirvonen pystyy kuitenkin samaistumaan ukrainalaispakolaisten tilanteeseen, sillä hän on evakkojen jälkeläinen. Kotipaikalta lähdettiin pari kertaa karkuun, mutta palattiin takaisin. Hirvonen kokee tunnetasolla, että ukrainalaiset ovat nyt samassa tilanteessa kuin omat sukulaiset aikoinaan.

Hirvosen ollessa lapsi sodasta oli kulunut aikaa yli pari vuosikymmentä.

''Lapsuudessani asiasta puhuttiin paljon ja elettiin sitä aikaa. Venäläisten hyökkääminen, sota Venäjää vastaan oli silloin totisinta totta.''

Hirvonen pitää raskaana etenkin tilanteen kehittymiseen liittyvää epävarmuutta. Hän on jopa nähnyt painajaisunia Venäjän hyökkäyksestä Suomeen. Unessa pommi räjähti omalla pihamaalla.

Moni tuttukin miettii majoittamista

Myös moni Hirvosen tuttava on havahtunut viime päivinä siihen, että majoittajaksi ryhtyminen voisi olla mahdollista myös heille.

Jos Ukrainasta tulee Suomeen suuri määrä pakolaisia, voi kotimajoitukselle olla oikeasti pian tarvetta. Majoitustarve saattaa kasvaa nopeastikin, sillä ukrainalaiset ovat jättäneet Suomeen jo useita satoja turvapaikkahakemuksia. Hakemuksia odotetaan jatkossa yhä enemmän.

Operaatio Toivon lisäksi kotimajoituksen tarpeen kasvuun valmistautuu muun muassa Kotimajoitusverkosto. Kotimajoitusverkosto on edistänyt turvapaikanhakijoiden ja muiden Suomesta turvaa hakevien kotimajoitusta vuodesta 2015 alkaen. Myös eräissä muissa ukrainalaispakolaisia auttavissa ryhmissä koordinoidaan majoitusapua.

– Kotimajoitusverkosto sai alkunsa turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua nopeasti, ja käytämme nyt noina vuosina kertynyttä tietämystämme, kertoo Kotimajoituksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Terhi Aaltonen.

Kotimajoitus edistää kotoutumista ja sen kautta voi syntyä koti ja oma yhteisö kaukana kotoa. Kotimajoitusverkoston Facebook-ryhmä on aktivoitunut viimeisen viikon aikana. Kotimajoittamisesta kiinnostuneita uusia jäseniä on ilmaantunut pitkälti toista tuhatta.

– Olemme saaneet sadoittain yhteydenottoja suomalaisilta, jotka ovat halukkaita tarjoamaan majoitusta kodeissaan sotaa paenneille, Aaltonen kertoo.

Verkosto ei ole vielä aloittanut kotimajoitusten kiireellistä edistämistä suuressa mittakaavassa.

– Odotamme vielä, kuinka tilanne viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimesta asettuu, ja millaiset rakenteet saapujien tueksi rakennetaan.

Verkosto haluaa minimoida mahdolliset riskit, jotka voivat liittyä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kiireelliseen kotimajoittumiseen akuutissa kriisitilanteessa. Tarkoituksena on turvata, että kotimajoitus aloitetaan tavalla, jossa päätös on molemmin puolin harkittu ja tukea on tarvittaessa saatavilla.

Majoitusinto on kansainvälisestikin suurta

Halukkuutta Ukrainan sotaa paenneiden majoittamiseen kodeissa löytyy runsaasti myös monista muista maista.

Esimerkiksi puolalaiset ovat jo ehtineet majoittaa runsaasti ukrainalaisia koteihinsa. Suomessa monet ovat heränneet pohtimaan kotimajoituksen mahdollisuutta omalla kohdallaan jo ennen kuin Suomeen on saapunut suurta määrää sotaa pakenevia ihmisiä.

Aaltonen muistuttaa, että useissa muissa Euroopan maissa on vuodesta 2015 alkaen ollut paljon turvapaikanhakijoiden kotimajoituksia ja kotimajoitustoiminta on pysynyt myös sen jälkeen aktiivisempana kuin Suomessa. Parin viime vuoden aikana myös koronapandemia on vaikuttanut kotimajoitushalukkuuteen.

– Meillä puolestaan todella monet ihmiset ovat nyt alkaneet avaamaan kotejaan turvapaikanhakijoille ja näin tapahtui myös 2015 ja 2016, Terhi Aaltonen summaa.

Turvallinen paikka tärkeintä

Anna Hirvosen kotiin mahtuisi neljä suojaa tarvitsevaa. Hänen mielestään koti olisi sopiva majapaikka esimerkiksi äidille ja parille lapselle.

Hirvonen itse ei pidä isoja neliöitä tai hulppeita puitteita oleellisena asiana. Hän arvelee sotaa pakenevien arvostavan ennen kaikkea turvallista paikkaa, jossa saa esimerkiksi nukuttua ilman pelkoa. Hirvonen uskoo, että heille on tärkeää saada keskittyä tavallisiin asioihin, vaikkapa ruuan laittamiseen tai kissan silittämiseen.

– Tavallinen koti on sopiva paikka rauhoittumiseen. Täällä saa hengittää rauhassa tietäen, ettei koko tulevaisuutta tarvitse ratkaista siinä hetkessä.

Kissojen seuran lisäksi lähistöltä löytyy monenlaista muutakin lapsille sopivaa ajanvietettä kuten leikkipaikkoja ja jokirantaa. Hirvosella on myös tallella Oskarin aiemmin käyttämiä leluja sekä muita lastentavaroita.

Alakerran oleskelutilassa on iso ruokapöytä, joka sopii myös esimerkiksi piirtämiseen, maalaamisen ja käsitöiden tekemiseen. Olohuoneesta löytyy digitaalinen piano ja kitara. Myös pihapiiri tarjoaa monenlaista tekemistä etenkin kesällä.

Bussipysäkki on aivan vieressä ja kaupunkipyöriäkin löytyy läheltä. Hirvosella on käytettävissään auto. Lähin kauppa sijaitsee kilometrin päässä.

Hirvonen uskoo, että yhteinen arki uusien asukkaiden kanssa muodostuisi sellaiseksi kuin yhdessä päätettäisiin.

– Sovittaisiin säännöt ja elettäisiin tilanteen mukaan.

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

1 kommentti