Apu

Helena Petäistö: Emme tunne lentohäpeää – Siksi menetimme EU-miljoonat rautateiltä

Helena Petäistö: Emme tunne lentohäpeää – Siksi menetimme EU-miljoonat rautateiltä
Helena Petäistön kipakka analyysi: Suomi ole vielä tajunnut, että kohta kukaan ei kehtaa mennä Lappiin lentäen. Tarvittaisiin ne raiteet.

Suomi on asettanut omat ilmastotavoitteensa korkeammalle kuin koko Euroopan unioni. Maan pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2035 eli 15 vuotta aiemmin kuin muun Euroopan. Silti meillä ei vieläkään lämmetä ilmastoystävällisille rautateille. Ei, vaikka historiallisen halpaa rahaa niille olisi juuri nyt tarjolla.

Suomi on vitkutellut niin, ettei se pääse edes hakemaan EU-rahoitusta.

Huonolla kielipäällä varustetut ranskalaisetkin tuntevat ruotsin sanan ”flygskam”, lentohäpeä. Ranska on luotijunien pioneerina hyvin varustettu, ja kansalaiset ovat tottuneet matkustamaan nopeilla junilla 80-luvulta asti.

Meihin lentohäpeä ei ole vieläkään iskenyt.

Mutta uskokaa pois, kyllä se lentohäpeä vielä vääjäämättä iskee Suomeenkin. Alexander Stubb enteili sitä viime talvena näyttävästi somessa matkustamalla yöjunassa Helsingistä Rovaniemelle.

Miten tällaiseen mielenmuutokseen on meillä valmistauduttu? Tuskin mitenkään.

Ruotsi puolestaan on tikkana hakemassa miljoonarahoitusta radoilleen. Se on jo ennestään meistä kaukana edellä, sillä se toimii liikenneasioissa pitkäjänteisesti yli puoluerajojen ja vaalikausien ja esittää EU:lle kahdentoista vuoden suunnitelmia. Se onkin saanut liikennehankkeisiinsa reilusti yli kymmenkertaisesti enemmän EU-rahaa kuin Suomi.

Saa siinä Suomi-poika kitistä EU-maksuistaan, kun ei itse välitä edes hakea tarjolla olevaa rahaa.

Suomen hallituksella on kymmenen miljardin euron ratahankkeet, mutta suunnittelu on alkutekijöissään. Lisäksi Marinin hallitus on linjannut, että se perustaa julkisomisteiset hankeyhtiöt, joihin tulevat valtio ja radanvarsikunnat. Markkinoilta saatavan ennätyshalvan rahan voi siis myös unohtaa.

Ratahankkeet toteutuvat aina vuosikymmenien perspektiivillä. Juuri nyt Ruotsi rakentaa 270 kilometrin pituista Norrbotnia-rataa Uumajan ja Luulajan varrelle, johon Suomen päärata on linkattu EU:n ydinverkossa. Norrbotnian suunnitteluun on mennyt kymmenen vuotta, saman verran menee sen rakentamiseen.

Lennot Lappiin eivät kelpaa enää tulevaisuudessa.

Matkailu työllistää ja auttaa pitämään etenkin Lapin asuttuna. Alan on silti ehdottomasti löydettävä keinoja tulla hiilineutraaliksi ja ympäristöystävälliseksi. Toistaiseksi lennot kelpaavat useimmille, mutta eivät taatusti tulevaisuudessa. Lapin-matkailun edunvalvojien ykköstavoite onkin raideliikenteen kehittäminen. Se merkitsee pääradan parantamista ainakin Ouluun asti ja tunnin junaa Helsingistä Tampereelle.

Silti vain Helsingin ja Turun välisen radan suunnittelu on alkupistettä pidemmällä. EU-rahoituksen kannalta paras aika livahtaa siis Suomelta sivu suun.

Ranskassa ja Ruotsissa on havahduttu meriliikenteen kestämättömälle saastuttavuudelle, samoin Norjassa. Kaikki kolme ovat kovaa vauhtia valmistautumassa valtamerien ja myös Itämeren purjelaivaliikenteeseen jo parin vuoden kuluttua.

Ranskassa on rakenteilla maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan täyspurjerahtialus, joka kykenee yhdeksään edestakaiseen Atlantin ylitykseen vuodessa. Ruotsin liikennehallinto rahoittaa 200-metrisen autonkuljetuspurjelaivan kehittämistä.

Veden ympäröimä ja pitkien etäisyyksien Suomi jahkailee niin maalla kuin merellä.

Julkaistu: 21.1.2020
6 kommenttia