Apu

Heikki Salon Miljoonasade keikkaillut jo 35 vuotta – ”Ensimmäisen lapsenlapsen syntymä sai tajuamaan, että minäkin kuolen"

Heikki Salon Miljoonasade keikkaillut jo 35 vuotta – ”Ensimmäisen lapsenlapsen syntymä sai tajuamaan, että minäkin kuolen"
Miljoonasade on iskussa 35 vuoden keikkailun jälkeen. Heikki Salon luotsaama yhtye viettää juhlavuottaan. Taiteilijalla riittää aikaa myös lapsenlapsilleen.
Julkaistu: 9.9.2021

Miljoonasateen keulahahmo Heikki Salo asuu vaimonsa Sirkku Peltolan kanssa Tampereen Pispalassa ja nauttii saadessaan puuhastella ­luonnossa lastenlastensa kanssa.

Monipuolinen taiteilija tekee edelleen keikkojen ja biisien lisäksi teatteria, ja musikaalikin on tulossa. Taiteilijan mukaan meno on vuosien varrella ­rauhoittunut, mutta samalla musiikkiin on tullut uusia ulottuvuuksia.

Miljoonasateen 35. juhlavuoden ­albumin nimikappale Askeleet ­kahdelle on tehty yhdessä Jyväskylän sinfoniaorkesterin kanssa. Aikooko bändi siirtyä klassiseen ­suuntaan?

Seuraava levymme on rokkilevy, mutta klassinen kulkee tässä rinnalla. Meidän kaltaiselle rokkibändille sopii tehdä ­kaikenlaista aidan yli potkimista. Yleisö on ottanut levyn hyvin vastaan, mutta korona sekoitti tilanteen viime vuoden maaliskuussa. Olimme treenanneet ­Kuopion sinfoniaorkesterin kanssa kaksi päivää, kun koronarajoitukset tulivat ­voimaan. Keikan piti olla samana iltana. Rajoitus keikan pitämiselle oli enintään 500 myytyä lippua. Meillä oli myytynä 488 lippua, joten keikka voitiin pitää. Sinfoniaorkestereiden ja kapellimestari Jukka Myllyksen kanssa tehdyt keikat ovat olleet hienoja. Tekeminen on samaan aikaan intiimiä ja isoa.

Mitä kaikkea juhlavuoteenne kuuluu?

Juhlavuoden jokaisena kuukautena tapahtuu jokin erikoinen juttu. Koronan vuoksi olemme joutuneet ­tekemään paljon live-­streameja. Ne ovat olleet ­suosittuja, vaikkakaan eivät taloudellisesti kannattavia. Huhtikuussa teimme ­Keski-Suomen ilmailijoiden kanssa seitsemän lento­koneen ylilennon Jyväskylän yllä. Lennolla juhlistettiin hetkeä, jolloin Juri Gagarin lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen 60 vuotta sitten.

Sinusta tuli sanoittaja ja biisintekijä jo opiskeluaikoina. Miten tekeminen on muuttunut niistä ajoista?

On se rauhoittunut. Levyn tekeminen on nykyisin jatkuvassa murroksessa. ­Mietimme, kannattaako albumeja enää julkaista, vaan tehdä vain sinkkuja. Kun tekee biisi kerrallaan, ne menevät helpommin läpi. Rokkibändin elämä on myös muuttunut ennalta arvaamattomammaksi. Ennen vuosi alkoi niin, että helmikuussa tuli ulos albumi, minkä ­jälkeen alkoi kevätkiertue. Sitten jatkuivat kesäkeikat, kunnes syksyllä alettiin miettiä uutta albumia. En kuitenkaan kaipaa menneitä, maailma muuttuu, ja pitää muuttua sen mukana.

Olet kertonut, että sinun on vaikea elää aikataulujen mukaan, ja sinulla on jopa kahdeksan eri työpistettä, onko näin?

Ei minulla enää ole kahdeksaa työpistettä. Se oli 1990-luvun lopulla. Nyt on vain muutama. Teen Miljoonasateen lisäksi Herra Heinämäen Lato-­orkesteria Ylelle. Olen myös sarjan toinen käsikirjoittaja. Niiden lisäksi olen jo monta vuotta valmistellut musikaalia, joka tulee syksyllä. Tämän enempää siitä ei voi vielä kertoa. Olen sitä mieltä, että kun tekee paljon luovia juttuja, luovuus vain lisääntyy. Aina ­syntyy ennepuita ja hylsyjä, joista voi rakentaa uusia juttuja. Kaikkein eniten rakastan biisien tekemistä, ja palaankin siihen aina vain uudelleen.

Olet kertonut, että ensimmäinen ­lapsenlapsesi opetti iloitsemaan siitä, että kuolet. Mitä tarkoitit?

Tajusin vasta ensimmäisen lapsenlapsen synnyttyä, miten sukupolvet rullaavat historiassa. ­Lennartin syntymä ­kahdeksan vuotta sitten sai minut todellakin hymyilemään ja tajuamaan, että minäkin kuolen. Neljä vuotta sitten sain toisen lapsenlapsen, en kyllä enää ajattele kuolemista.

Minkälainen isoisä olet?

Olen pappana hieman hömelö ja anarkistinen, vähän niin kuin Herra Heinämäen lato-orkesterin Herra Pujo. On helpottavaa, että papan ei tarvitse olla auktoriteetti, vaan hän voikin olla porukan ­sivuhämmentäjä. Se tekee elämästä ­hauskaa. Lapsenlapset ovat meillä ­Pispalan-kodissa viikoittain, koska he molemmat asuvat tässä lähellä.

”Kun Lennart oli pieni, ja ­kiinnitin hänen turvaistuintaan autoon. Toinen aivopuolisko mietti, että onpa ­ihanaa saada olla lastenlasten kanssa, ­toinen mietti, että mites mä taas tässä tilanteessa olen, onhan tämä jo kerran koettu.”

– Heikki Salo –

Diilataan aina WhatsAppissa, kumman vuoro on tulla. Tykkään puuhastella heidän kanssaan. Lennartin kanssa kävimme tänä kesänä Kansallismuseossa ja Suomen­linnassa, koska hän pitää erityisen paljon historiasta. Molemmat haluavat, että luen heille kirjoja. Usein myös vetelen hatusta kaikenlaisia omia tarinoita.

Lastenlasten kanssa oleminen on myös ristiriitaista. Muistan, kun Lennart oli pieni, ja ­kiinnitin hänen turvaistuintaan autoon. Toinen aivopuolisko mietti, että onpa ­ihanaa saada olla lastenlasten kanssa, ­toinen mietti, että mites mä taas tässä tilanteessa olen, onhan tämä jo kerran koettu.

Miten mehiläisten kasvattaminen on sujunut tänä kesänä?

Kukat ovat kukkineet paljon normaalia aiemmin. Linkosimme hunajaa jo heinäkuun alussa. Meillä on Kangasalan mökillä kolme pesää, joista tulee riittävästi hunajaa omiin tarpeisiin. Mehiläistarhaus on kiinnostavaa, koska se opettaa katsomaan maailmaa mehiläisen näkökulmasta. Kerro jotakin, mitä emme jo tiedä sinusta?

Vuonna 2005 kirjoittamastani laulu­lyriikan oppaasta, Kahlekuningas­lajista, tuli toukokuussa uusi päivitys. Minulla on ollut korona-aikana näkö­alapaikka seurata, mitä kirjan kanssa tapahtuu. Yleensä tilaan kirjaa sata uutta kappaletta vuodessa. Nyt jouduin tilaamaan kaksinkertaisen määrän, mikä kertoo siitä, että korona on lisännyt selvästi ihmisten intoa tehdä omia ­lauluja.

Heikki Salo

  • Syntyi: 1957, Lapua.

  • Asuu: Tampereella.

  • Ajankohtaista: ­Päivittänyt kirjoittamansa suositun laululyriikkaoppaan Kahlekuningaslaji (Like). ­Hänen haastattelunsa löytyy tuoreesta ­kirjasta Suuret sanat: tarinoita suosikkibiisien takaa (Bazar).

Kommentoi »