Apu

Heikki Paasonen on aina äidin poika



Heikki Paasonen on aina äidin poika

Harva poika keksii pyytää äitiään mukaan televisio-ohjelmaansa. Heikki Paasonen keksi, ja äiti Eivor Paasonen suostui, vaikka oli aluksi menettää jännitykseltä yöunensa.
Teksti Liisa Talvitie
Kuvat Satu Nyström

Helmikuu 1983 oli Eivor ja Kari Paasosen elämän tärkeä käännekohta. Silloin nuorestaparista tuli vanhempia.

Kuun lopulla syntyi talvivauva, heidän esikoispoikansa Heikki. Kolme vuotta myöhemmin perheeseen saatiin toinen lapsi, kun Paasosten tytär Senni syntyi.

– Heikki oli vauvana rauhallinen, vartuttuaan oikea perusviikari kuten pienet pojat ovat. Hänen pikkusiskonsa, nykyisin Muoniossa musiikinopettajana työskentelevä tyttäremme Senni on aina ollut luonteeltaan erilainen kuin veljensä. Senni viihtyy luonnossa ja hiljaisuudessa, Eivor ”Eippa” Paasonen kertoo.

Nyt Eippa Paasonen on tehnyt rohkean loikan julkisuuteen, kun hän esiintyy koko kevään ajan Heikki Paasonen Show’ssa.

Kahden lapsen äiti, pitkän uran lastentarhanopettajana tehnyt Eippa Paasonen tuntee hyvin lapset, mutta televisiotyöstä hänellä ei ole mitään kokemusta.

– Takaraivossani oli jo pari vuotta sitten idea pyytää mutsia mukaan yhteen ohjelmaan, sillä hänessä on juuri sopivaa syntymähulluutta. Kun nyt soitin ja ehdotin, että hän olisi mukana ohjelmassani, hän lupasi olla messissä, monesta tv-ohjelmasta tunnettu Heikki Paasonen kertoo.

Yleisöä Nelosella nähtävä ohjelma on kiinnostanut, sillä ensimmäinen osa sai heti yli 400 000 katsojaa. 

Heikki oli helppo ja rauhallinen vauva, josta kasvoi vilkas viikari. Sana­valmiudesta on sittemmin ollut hyötyä lukuisissa tv-töissä.

Äiti kuuntelee poikaansa ja sanoo, että vilkkaudestaan ja ”pölöttämisestään” huolimatta hän on turvallisuushakuinen ihminen.

– Kyllä minulta aluksi meni yöunet, kun mietin, mihin olen lupautunut. Ajattelin, että olen pettänyt lapseni, jos epäonnistun ohjelmassa. Sen suojan itselleni halusin, ettei lähetys ole suora. Kun selvisin ensimmäisistä ohjelmista, tuli ihan voittajaolo!

Kahden jo nähdyn ohjelman perusteella ei ole pelkoa epäonnistumisesta. Eippa Paasonen on mukana omana itsenään, eikä yritä esittää mitään roolia. Hän on saanut siitä paljon myönteistä palautetta.

– Oli hienoa lähteä mukaan, sillä tässä iässä ei tule eteen monia tilanteita, joissa pääsisi kokeilemaan jotain uutta.  

Eippa Paasonen heittelee poikansa vieraille kysymyksiä, joita jokainen äiti voisi kysellä. Esimerkiksi Elastiselta ja Cheekiltä hän kysyi ensimmäisessä ohjelmassa, kuinka usein nämä käyvät vanhempiensa luona.

– Heikki nimittäin voisi käydä useamminkin meillä kotona! Tyttäremme Senni soittelee Muoniosta melkein päivittäin, mutta Heikillä ei ole sellaistakaan tapaa. Ohjelman myötä näemme tosin nyt toisiamme useammin kuin pitkään aikaan.

Ohjelmaformaatti on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Se, että Eippa Paasonen ei pyri miksikään superjuontajaksi, tuo ruutuun uudenlaista raikkautta.

Heikki on puolestaan konkariesiintyjä, jolla on ohjelmassaan mukana äidin lisäksi myös kaksi näyttelijää, Kari Hietalahti ja Pirjo Heikkilä.

Tällä hetkellä Paasonen juontaa oman ohjelmansa lisäksi The Voice of Finlandia ja veti ammattitaitoisesti läpi toissalauantaisen Emma-gaalan juonnon.

– Nyt on niin tiukka kevät meneillään, että noudatan kymmenen viikon tiukkaa fyysistä treeniä, juoksen ja teen voimaharjoitteita. Treeni tehdään neljä kertaa viikossa, sen avulla saadaan kunto pysymään kohdillaan.

Kymmenen viikkoa tarkoittaa myös kolmea tipatonta kuukautta. Heikki Paasosta ei nähty juhlimassa Emma-gaalan jatkoja aamukahdeksaan, vaan hän hipsi puolenyön jälkeen kotiin avopuolisonsa luokse.

Tie koko kansan tuntemaksi Heikki Paasoseksi alkoi Espoon Soukasta. Hyvän lapsuuden elänyt pikkupoika pelasi fudista, skeittasi ja teki kolttosia.

– Kaikkia niitä eivät vanhempani edes tiedä, olin aika hyvä salailemaan! En kai silti aiheuttanut määrääni enempää hankaluuksia, hän kysyy äidiltään.

Äiti myöntää, että Heikin kasvatus on onnistunut hyvin, mitä nyt huoneen siivoamisesta oli aikoinaan kiistaa. 

– Meillä ei ole ollut koskaan pahempia riitoja, eivätkä lapsemme ole aukoneet vanhemmilleen päätään. Ehkä Heikki on joskus ottanut enemmän yhteen isänsä kanssa kuin minun. Olen sovittelevampi luonne, vaikka muuten meissä on Heikin kanssa samaa temperamenttia.

Heikki ja pikkusisko Senni kasvatettiin kunnioittamaan muita ihmisiä. Kun perusarvot iskostuivat lasten mieleen varhain, niistä tuli kivijalka, jonka varaan he ovat aikuisina rakentaneet omaa elämäänsä.

– Olemme onnistuneet kasvattamaan lapsistamme hyviä ihmisiä, Eippa Paasonen sanoo.

Hän on nähnyt työssään lastentarhanopettajana, mitä säästöt ja isot ryhmäkoot tekevät lapsille.

– Olin kolmetoista vuotta yksityisyrittäjä, kun pidin Espoonlahdessa omaa päiväkotia. Pistin pillit pussiin vuonna 2008 ja nyt teen keikkaa kaupungin päiväkodeissa. Olen ollut kolme vuotta samassa paikassa, ja voin hyvin rytmittää työaikani muuhun elämään sopivaksi.

Hän sanoo, että lapset ovat levottomampia suurissa ryhmissä, ja aikuisilla on vähemmän aikaa lasten yksilölliselle huomioimiselle.  

Hän on huolissaan alan tulevaisuudesta.

– Koulutus alalle kestää yliopistossa neljä vuotta, mutta lastentarhanopettajien palkat ovat pienet. Lasten parissa työskenteleminen on kuitenkin niin antoisaa, että toivon kiinnostusta alalle löytyvän myös tulevaisuudessa. 

Eippa Paasonen sanoo nähneensä työssään hyvät vuodet, jolloin päiväkodeissa oli vielä päiväkotiapulaisiakin.

Heikki Paasosen äiti Eippa on ammatiltaan lasten­tarhanopettaja, isä Kari yksityisyrittäjä ja talous­hallinnon kouluttaja.

– Elin tavallisen ja hyvän lapsuuden Espoon Soukassa, Heikki Paasonen kertoo.

Vilkkaan pojan koulunkäynti ala- ja yläasteella huolestutti äitiä joskus, mutta kun todistuksissa oli hyviä numeroita, hän lakkasi huolehtimasta.

Sitten Heikki Paasonen pääsi Helsinkiin Kallion lukioon. Hän sanoo, että kouluun pyrkiminen ja pääseminen on ollut yksi hänen elämänsä tärkeimmistä päätöksistä.

Se vaikutti hänen uravalintaansa asti. Koulusta rampattiin koekuvauksissa, totuttiin esiintymään ja saatiin olla yksilöllisiä, mutta opiskelun merkitystä ei silti unohdettu.

– Kalliossa ymmärrettiin erilaisia persoonia, Eippa Paasonen sanoo.

Kalliossa jatkui myös jo Heikin lapsuudessa alkanut musiikin harrastaminen, rumpujen ja kitaran soittaminen. Nykyään hän soittaa rumpuja Alavala-bändissä.

– Olin 17-vuotias, kun pääsin Yleen juontamaan  nuortenohjelmia Summeri, Sohva  ja Tiikeri. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen ajattelin viettää välivuoden, mutta olen sillä välivuodella edelleen. Kotoa muutin pois 20-vuotiaana.

Hän pyrki kerran Teatterikorkeakouluun, olihan se melkein ”must” Kallion lukion käyneille. 

– Kokeet menivät osaltani ihan reisille. Itse asiassa minulla on enemmän paloa tähän työhön, jota teen. Olen saanut rajattomasti mahdollisuuksia ja työssäni voin vähän flirttailla näyttelijäntyön kanssa.

Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Menolippu Mombasaan ja Veijarit, ja hän oli mukana Roba-tv-sarjan kakkos- ja kolmoskaudella. Hän on mukana myös Downshiftaajat 2:ssa.

Kun Heikki Paasonen nousi pinnalle, äitiä huolestutti välillä, miten tämä pärjää julkisuuden kanssa.

– Se on kova maailma, mutta Heikki on neuvonut minua, ettei keskustelupalstoja kannata lukea ollenkaan.

Heikki Paasonen ei ole myöskään rypenyt missään skandaaleissa. Hyväntuulinen, pidetty juontaja haluaa tehdä viihdyttäviä ohjelmia, ja sellaiseen hän pyrkii nyt myös äitinsä kanssa.

Äidin ja pojan suhde on läheinen, mutta he eivät jaa keskenään huolia.

– Jos minulla on vaikeuksia, käsittelen ne ensin oman suodattimeni läpi ennen kuin kerron äidille. En ole ylipäätänsä mikään voivottelija.

Se on helppo uskoa, sillä nuoresta miehestä välittyy hyvin tasapainoinen vaikutelma. 

Eippa Paasonen sanoo puoliksi leikillään, että hän olisi iloinen, jos aikuiset lapset tarvitsisivat häntä enemmän.

– Heikki on sellainen, että hän yrittää kovasti pärjätä. Ja onhan hän pärjännyt. Omilla huolillani en halua häntä rasittaa. ●

Teksti Liisa Talvitie, kuvat Satu Nyström

Julkaistu: 3.3.2017