Mielenterveysongelmien vuoksi 1 573 alle 30-vuotiasta suomalaista joutui viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle. UPM-Kymmenen liiketoimintaryhmän johtaja Jussi Vanhanen ja Bain & Company -konsulttiyhtiön osakas Magnus Höglund ovat tehneet laskelman, jonka mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle menetetty henkilö maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa.
– Olemme yrittäneet selvittää, miten koulutetut mielenterveyskuntoutujat voisivat päästä paremmin takaisin työelämään, Vanhanen sanoo.
Koulutustaso nousee Suomessa jatkuvasti, ja tarjolla olevat työtehtävät ovat usein henkisesti haastavia.
– Mielenterveysongelmat vaikuttavat korkean koulutustason töissä suhteessa enemmän kuin suorittavissa töissä, koska korkeakoulutusta vaativissa töissä käytetään enemmän pääkoppaa. Suorittavassa työssä saattaa pärjätä, vaikka ongelmia olisikin, Vanhanen vertaa.
– Suorittavissa töissä reittejä takaisin työelämään on jonkin verran, mutta koulutetuille mielenterveyskuntoutujille niitä ei ole. Omaan koulutukseensa panostaneet ihmiset ovat todella yksin. Se on inhimillinen tragedia, Vanhanen kertoo havaitsemastaan puutteesta.
Jos 35-vuotias työssäkäyvä ansaitsee bruttona 3 000 euroa kuussa ja hän joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle loppuiäkseen, hänen kustannusvaikutuksensa yhteiskunnalle on 1,2 miljoonaa euroa.
– Summa kertyy työkyvyttömyyseläkevastuista, jonka työeläkeyhtiöt ja Kela maksavat. Jos henkilö olisi työelämässä, hän maksaisi myös työeläkemaksut ja verot itse, Vanhanen ynnää.
– Yhden ihmisen kuntoutuskustannukset ovat noin 20 000 euroa. Se on aivan mitätön summa tässä kokonaisuudessa.
LASKELMAN TEKEMINEN oli Vanhasen mukaan tuskien taival.
– Sosiaaliturva- ja tukijärjestelmä muodostavat varsinaisen viidakon. Eri palasissa on ollut setvimistä eikä kokonaiskuvaa tai -näkemystä ole kenelläkään. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon näitä apua tarvitsevia ihmisiä on. Määrää ei tiedä Kela eivätkä työeläkeyhtiöt. Tämä on ollut surullista huomata, Vanhanen sanoo.
– Kelan kuntoutuspalveluita saa noin 80 000 suomalaista vuodessa. Heistä noin 30 prosenttia saa mielenterveyden häiriöistä johtuvaa kuntoutusta. Heidän osuutensa kasvaa. Noin 25 000 ihmistä on vuosittain Kelan mielenterveyskuntoutuspalveluiden piirissä, mutta emme tiedä tarkasti heidän koulutusjakautumaansa. Toki joukossa on paljon ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta, Vanhanen muistuttaa.
SELVITYSTYÖTÄ TEHDESSÄÄN Vanhanen ymmärsi, että on pitkälti ihmisen omasta aktiivisuudesta kiinni, pystyykö hän löytämään tukea antavan tahon. Se on aikamoinen haaste esimerkiksi masennusta sairastavalle. Kuntoutuksen lisäksi apu työelämään palaamisessa on tärkeää.
– Työeläkeyhtiöt tekevät ei-koulutettujen parissa hyvää työtä. Ne käyttävät konsultteja, jotka etsivät kuntoutujille sopivia työpaikkoja. Työeläkeyhtiö siis maksaa konsulttifirmalle palkkion, jotta näille ihmisille löytyy työpaikka. Se on taloudellisesti järkevää, sillä työssä oleva ihminen ei rasita työeläkejärjestelmää, Vanhanen sanoo.
Valitettavasti tilanne ei ole sama koulutetuille kuntoutujille, ja siksi Jussi Vanhanen ja Magnus Höglund ovat kehittäneet heille uudenlaista toimintamallia ponnahduslaudaksi työelämään.
– Yritysmaailma on ongelmallinen työllistäjä mielenterveyskuntoutujalle, koska suurinta myrkkyä edistymiselle on stressi. Stressiä puolestaan aiheuttaa kova aikataulu. Vaikka yrityksestä löytyisi halua auttaa, käytännössä on vaikeaa järjestää mielekkäitä, yrityksen muista aikatauluista riippumattomia töitä, Vanhanen sanoo.
Työllistäjät saattavatkin löytyä tulevaisuudessa järjestöistä.
– Järjestöissä on paljon tekemätöntä työtä, mutta niissä ei ole maksuvaraa. Työeläkeyhtiöillä olisi varmasti kiinnostusta rahoittaa kuntoutujien palkkaamista. Ne joutuvat maksamaan työeläkevastuita, jos kuntoutuja ei ole työelämässä.
Haasteena toimintamallille on jäykkä työeläkejärjestelmä.
– Valitettavasti työeläkejärjestelmä on tavattoman säänneltyä. Vaikka jokin toimintatapa olisi työeläkeyhtiön mielestä järkevä, sitä ei voi aina toteuttaa tiukan lainsäädännön vuoksi.
Vanhasella ja Höglundilla on neuvottelut käynnissä työeläkeyhtiö Ilmarisen kanssa uuden mallin toteuttamiseksi. Se yritetään saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
MIKSI LIIKEMIES on lähtenyt ratkomaan näitä ongelmia oman työnsä ohella?
– Luin muutama vuosi sitten artikkelin mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista nuorista. En osaa sanoa aivan tarkkaan, miksi se havahdutti.
Vanhanen ryhtyi miettimään, voisiko hän tehdä asian hyväksi jotain ja otti yhteyttä Mielenterveyden keskusliittoon.
– Lähdin tukemaan kuntoutustoimintaa pienimuotoisesti. Huomasin muutaman vuoden jälkeen, että siellä toimitaan jatkuvasti samassa raamissa. Tulen aivan erilaisesta ympäristöstä, joten osasin kyseenalaistaa toimintatapoja.
Vanhanen tiedusteli mielenterveysjärjestöiltä, kannattaisiko hänen ehdottamaansa mallia lähteä kehittämään. Alan toimijat kannustivat ja toimivat selvitystyössä asiantuntijoina.
– Tätä työtä tehdessäni olen ymmärtänyt, että kuka tahansa meistä voi joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Joku voi olla alttiimpi mielenterveyshäiriöille kuin toinen, ja erilaiset vaikeat elämäntilanteet voivat laukaista mielen häiriöitä.
– Yksi mielenterveyden häiriöistä on loppuun palaminen. Se on tyypillinen akateeminen ongelma, Vanhanen muistuttaa.
