Hannele Pokka, 67, eläkkeelle täysin palvelleena ja ympäristöherätyksen kokeneena

Hannele Pokka oivalsi ilmastonmuutoksen merkityksen vasta aloitettuaan työnsä ympäristöministeriön kansliapäällikkönä kaksitoista vuotta sitten. 

– Vielä 2000-luvun alussa Suomessa ajateltiin, että ilmaston lämpeneminen on meille hyvä: metsät kasvavat, viljavuus paranee ja kelit lämpenevät. Ei niin käynyt. Sää on käynyt epävakaisemmaksi, ja on tullut muitakin murheita.

Lapin maaherrana Pokka teki arktista yhteistyötä. Hän muistaa ilmastokokouksen Jakutiassa 2000-luvun alussa.

– Me lappilaiset lapsellisesti ajattelimme, että jos Jakutiassa ikiroutaan tulee kuoppia ja ikiroudan päällä talot rupeavat murenemaan, ei se Lappiin asti yllä. Minulle on kirkastunut, että pohjoisen lämpeneminen vaikuttaa koko maapalloon.

Pokka jää eläkkeelle kansliapäällikön työstä nyt toukokuun lopussa 2020.

– Tulevaisuus on hieman sumea. Kerrankin voi sanoa, ettei ole varmoja suunnitelmia. Arkangelista itään -kirjani ilmestyy lokakuussa. Olen ympäristöministeriölle luvannut tehdä loppuun Asuntopoliittisen kehittämisohjelman, joka on määrä antaa eduskunnalle joulukuussa.

Kotitalouksien energiaremonteista vihreä työllistäjä

Hannele Pokka ja johtaja Mari Pantsar Sitrasta vetävät työryhmää, jonka pitää keksiä, miten koronan runtelema talous elpyy vihreästi eli ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden ehdoilla.

Valmiina on yli neljäsataa ideaa ruohonjuuritasolla ja isoissa rakenteissa.

Esimerkiksi kotitalouksen ja asuntoyhtiöiden energiaremontit voisi tehdä helpommiksi. Näin energiankulutus pienisi ja remontit työllistäisivät.

– Kovan rahan rakentaminen koronan takia todennäköisesti hiipuu. Valtion rahoittamalle rakentamiselle ja infrarakentamiselle tulee tarve. Nämä ovat tulevaisuuden investointeja, jotka myös työllistävät.

Unohtuuko vihreys, kun talous sakkaa?

Hallituksen ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia. Pokan mukaan niistä ei olla millään muotoa lipeämässä. Hän näkee kriisissä toivoa.

– Suomi on energiaa säästävien ratkaisujen eturivin toimija ja näissä asioissa kova tekijä maailmalla. 

– Taloutemme suuri murheenkryyni on se, että olemme edelleenkin värkkien myyjä. Kun koneet ja laitteet eivät myy, se näkyy taloudessa aina ensimmäisenä.

Eikö ole suuri houkutus elvyttää ja heittää päästöhöpinät romukoppaan?

– Kyllähän me näemme erikoisia valtioita kuten Brasilia ja Yhdysvallat, joilla on erilainen linja suhteessa hiilineutraaliuuteen. Mutta ei mikään Pariisin ilmastosopimuksen takana olevista maailman valtioista ole ilmoittanut, että lähtisi taantuman takia eri teille. Yhdysvallat ilmoitti jo aiemmin irtaantuvasta Pariisin sopimuksesta marraskuussa 2020.

Hannele Pokka miettii, miten mahtaa käydä köyhille maille jatkossa. Äkkipysähdyksen kokeneille köyhille maille on löytynyt yllättävästi paljon elvytysrahaa.

– Kuka myöhemmin on valmis tukemaan köyhissä maissa kestävää kehitystä? Rahoituskeskustelu tulee varmasti olemaan kiivaampaa kuin aiemmin.

Koronan alkusyy ihmisen luontosuhteessa

Pokka arvioi, että Suomessa kaikki poliittiset puolueet tunnustavat ilmastonmuutoksen faktat, mutta poliitikot ovat eri mieltä hiilineutraalisuuden toteuttamistavoista.

– Toivottavasti hallitus löytää oikeudenmukaiset keinot. Esimerkiksi kaikilla ei ole Suomessa mahdollisuuksia julkisiin kulkuneuvoihin, eikä pyörällä pääse kymmenien kilometrien päähän töihin.

Pokkaa huolestuttaa valtion velkamäärä.

– Kuitenkin koronakin alkusyy on siinä, miten ihminen tätä luontoa kohtelee. Jos ei ilmastonmuutosta ja luontokatoa saada jotenkin hallittua, näitä epämiellyttäviä ilmiöitä saattaa tulla maailmalla muitakin. Ne kalliita ovat asioita.