Hanna-Maari Latvala, 25, juoksi erässään kolmanneksi ajalla 23,07, mikä riitti suoraan jatkopaikkaan.

Latvala on valmistunut urheilupsykologian maisteriksi ja tunnetaan sanavalmiina sekä analyyttisenä urheilijana. Oli silti hieman hämmentävää, kuinka tarkasti hän pilkkoi oman suorituksensa vain hetki välieräpaikan jälkeen

- Tavoitteena oli juosta kaarteeseen kärjen vauhdissa  ja kun se toteutui, ilmeisesti alitajuinen helpotus päästi rytmin rennommaksi ja askelvälin liian pitkäksi. Ryhdyin sitten sitä kompensoidakseni puskemaan, ja loppu vähän hajosi, hän kommentoi.

- Mutta välierissä ollaan; siellä pitää käyttää yläkroppaa oikein kunnolla riskinkin uhalla, koska erästä tulee kivikova.

Niin tulee. Jamaikan Shelly-Ann Fraser-Prycen ja Nigerian Blessing Ogaben kaltaiset tähdet käytännössä lopettivat juoksunsa parikymmentä metriä ennen maaliviivaa, koska välieräpaikka oli selviö ja paukkuja haluttiin säästellä.

Hanna-Maari Latvala on puhunut paljon siitä, miten henkistä valmennusta yhä ylenkatsotaan tai sitten ylimystifoidaan Suomessa.

- Ei auta, vaikka harjoituksissa kulkisi kuinka hyvin, jos edes samaa saati parempaa ei saa ulos kisoissa. Suomessa on paljon tällaisia urheilijoita. On kaukana yhdentekevästä, miten urheilija pystyy keskittymään, blokkaamaan häiriötekijät, käsittelemään painetilanteet ja sen, että vierestä lähtee kisaamaan maailmantähtiä. Niin kauan kuin urheilupsykologiaa ei oteta Suomessa vakavasti, annamme muille maille jatkuvasti tasoitusta, Latvala painotti ennen kisoja Urheilusanomien haastattelussa.

Kukaan ei voi puhua toisen puolesta, mutta taas yhden keihäskarsinnan jälkeen ei voinut välttyä ajatukselta, että esimerkiksi keihäänheittäjä Teemu Wirkkalalle jokin apu kisatilanteiden käsittelyssä ja parhaan esiin saamisessa saattaisi olla kokeilemisen arvoinen juttu.