Nämä hämähäkit liikkuvat sivuttain kuin taskuravut – Ravukki vaanii saalistaan hiljaa puunrungolla
Hämähäkinverkko on tuttu jokaiselle. Mutta monet hämähäkit eivät kudo verkkoja. Ne luottavat suojaväriin, tarkkoihin aisteihin ja yllätykseen.
Rapuhämähäkit eli ravukit odottavat saalistaan väijyksissä kukissa ja puunrungoilla. Ne ovat saaneet nimensä rapumaisesta muodostaan. Niiden erikoistuneet eturaajat muistuttavat rapujen saksia ja toimivat saaliin vangitsemiseen. Ravukit myös liikkuvat taskurapumaisesti sivuttain.
Seurasin, mitä suoravukki puuhasi kasvillisuuden seassa. Se oli pitkiä aikoja täysin liikkumatta ja odotti, että päivällinen saapuisi paikalle.
Odotus palkittiin, kun ruostesiipi laskeutui muutamien senttien päähän, huomaamatta väijyvää petoa.
Hämähäkki alkoi hiipiä hitaasti perhosta kohti. Sen liikkeet olivat hitaita kuin hiirtä vaanivalla kissalla. Perhonen ei pannut merkille hidasta liikettä ja ravukki pääsi iskuetäisyydelle.
Se lamautti saaliin myrkkyleuoillaan ja perhosesta tuli mehevä ateria.
Kukkaravukki se vastaa osaakin väijyä. Se kiipeää useimmiten valkoiseen tai keltaiseen kukkaan, jossa se pystyy muuttamaan itsensä muutamassa tunnissa kukan väriseksi.
Silloin liikkumatonta otusta on todella vaikea havaita, ja hämähäkki voi odottaa, että ruoka lentää lähes suoraan suuhun.
”Pienillä hypykeillä on jännittävä tapa saalistaa.”
Hyppyhämähäkeillä eli hypykeillä on neljä pientä ja neljä suurta silmää. Ne tarvitsevat hyvää näköä erottaakseen saaliin. Niiden näkökyky onkin niveljalkaisten parhaimmistoa.
Hyppyhämähäkit metsästävät päiväsaikaan ja niitä voi löytää aurinkoisilta puunkyljiltä ja talojen seiniltä.
Pienillä, alle puolen sentin mittaisilla hypykeillä on jännittävä tapa saalistaa: ne vaanivat saalistaan pystysuorilla pinnoilla, puun rungoilla ja seinillä. Kun saalis tulee riittävän lähelle ne loikkaavat sen kimppuun ja lamauttavat sen puraisulla.
Salaisuus siihen, että ne eivät hypätessään putoa, on turvarihma: hämähäkki erittää koko ajan varmuuslankaa ja hyppää sen varassa, kuten benji-hyppääjä konsanaan.
Sekin siis tarvitsee seittilankaa vaikkei seittiä kudokaan.
Hämähäkkien seitti on vaijeria vahvempaa. Se on vain noin tuhannesosamillin paksuista, mutta hyvin lujaa.
Talon aurinkoisella seinällä paistattelee viisimillinen runkoseeprahypykki, joka on hypykeistämme yleisimpiä. Kaikki kahdeksan mustaa silmää pitävät ympäristöä silmällä ja havaitsevat vajaan viiden sentin päähän laskeutuvan kärpäsen.
Hypykki mittailee hetken välimatkaa ja saaliin kokoa ja arvioi saaliin sopivaksi.
Se tekee komean loikan pystysuoralla seinällä ja laskeutuu suoraan kärpäsen päälle. Leuat napsahtavat kiinni ja päivän ateria on valmis.
