Terveys ja hyvinvointi
Apu

Halpa lääke ehkäisee nivelvaivat

Halpa lääke ehkäisee nivelvaivat

Tuki- ja liikuntaelinten pahin vihollinen on istuminen. Paras lääke ja ennaltaehkäisijä on liikunta. Missä tahansa iässä aloitettu liikunta on hyväksi ja pääsääntöisesti siitä on apua vaivojen jo ilmaannuttua.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat 123rf
Mainos

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja on jossain vaiheessa elämää jokaisella ihmisellä. Peräti yli

miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. Selkävaivat

ja -sairaudet sekä nivelrikko ”komeilevat” työkyvyttömyyseläketilastojen kärkikaartissa. Niiden

takia myös käydään useimmiten lääkärissä ja ollaan eniten pois töistä.

Näistä tule-sairauksiksi nimetyistä taudeista ja vaivoista kärsii joka viides työikäinen ja useampi kuin joka kolmas eläkeläinen. Tämän sairausryhmän vuosittaiseksi kokonaiskustannukseksi yhteiskunnalle on laskettu yli 2,5 miljardia.

Kaikista eniten tule-vaivoista ja -sairauksista kärsii tietenkin ihminen itse. Kipu ja liikkumisen rajoitukset haittaavat ja kaventavat elämää sekä siitä nauttimista. Työikäisen tyypillisiä ongelma-alueita ovat niska-hartiaseutu, lanneselkä ja nivelrikot. Yli 60-vuotiailla korostuvat puolestaan polven ja lonkan nivelrikko sekä osteoporoosi. Yli 150 000 suomalaisella on lonkan nivelrikko ja yli 200 000:lla polven nivelrikko. Osteoporoosia on noin 400 000 suomalaisella, ja se on osasyynä kymmeniintuhansiin murtumiin joka vuosi.

Jollet itse kärsi tule-vaivoista, todennäköisesti tunnet jonkun, joka kärsii. Tule-vaivoista voi olla hankala päästä eroon, jos ne jo on saanut riesakseen; mitään parantavaa pilleriä kun ei ole. Esimerkiksi nivelrikkoon ei lääkekuuri auta, vain sen aiheuttamia kipuja voi yrittää vähentää lääkkeillä sekä parantamalla lihaskuntoaan. Kuluneen nivelen voi korjata vain tekonivelellä: tekonivelleikkaukset ovat aina isoja leikkauksia, ja leikkausta seuraa pitkä kuntoutumisjakso.

Tule-vaivoille altistavat muun muassa ikä ja perintötekijät sekä elin- ja työskentelyolot.

Esimerkiksi ergonomialtaan kuormittava työ voi johtaa vaivoihin. Lisäksi tupakoinnin tiedetään

olevan yhteydessä tule-vaivoihin. Tupakointi heikentää mikroverenkiertoa, joka on äärimmäisen tärkeä nivelten ja kaikenlaisten kudosten hyvinvoinnille.

Sairastumisriskiinsä voi kuitenkin tämän kansantaudin kohdalla vaikuttaa itse todella paljon. Peritystä riskistä ei esimerkiksi kannata tehdä itseään toteuttavaa ennustusta, vaan vaikuttaa omilla valinnoillaan ja ehkäistä tai ainakin siirtää vaivojen ilmaantuminen mahdollisimman pitkälle. Näistä valinnoista tärkeimpiä ovat ravitsemus ja liikunta.

– Kaikista tehokkain ennaltaehkäisijä on liikunta. Se on todella halpa lääke näiden sairauksien ja vaivojen ennaltaehkäisyssä sekä hoidossa, sanoo ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen Eiran sairaalasta.

Kaiken pahan aluksi ja juureksi Kaartinen nimeää istumisen.

– Ja mehän istumme nykypäivänä todella paljon. Tyypillisesti istumme päivällä töissä ja illalla istumme tietokoneen tai television äärellä kotona.

Istuminen kuormittaa selän niveliä, nivelsiteitä ja välilevyjä. Tietokoneen äärellä kyhärässä ja pää etukenossa istuminen on kaikista pahinta. Lannerankaan kohdistuva paine on noin kaksinkertainen, kun päätä roikottaa istuma-asennossa. Kaulan lihaksia ei ole tarkoitettu kannattelemaan painavaa päätä, vaan kääntämään päätä. Jatkuva istuminen voi saada myös rintakehän painumaan eteenpäin ja kasaan.

– Istumisen vastapainoksi tarvitaan siis liikuttelua eli liikuntaa. Meidät on luotu nimenomaan liikkumaan, ei olemaan paikallaan.

Liikunta auttaa myös psyyken puolelle lievittäen muun muassa stressiä. Tutkitusti stressi muun muassa lisää selkäkipujen ilmaantumisen riskiä.

Kaartinen muistuttaa, että liikuntaa olisi paras harrastaa läpi koko elämänsä.

– Mutta jos sitä ei ole nuorempana tajunnut aloittaa, voi aivan hyvin aloittaa missä iässä tahansa. Tuleen ei kannata jäädä makaamaan varsinkaan, jos on jo merkkejä tule-vaivoista.

Ravitsemus ja liikunta auttavat hallitsemaan myös painoa. Reipas ylipaino on omiaan lisäämään riskiä joutua tähänkin kansantautiryhmään.

– Pienestä ylipainostakaan ei ole haittaa, jos liikkuu. On ehdottomasti järkevämpää olla vähän tukevampi ja liikkua kuin olla laiha ja liikkumaton.

Erikoislääkäri painottaa, että ikääntynytkin voi vaikuttaa toimintakykyynsä ja terveyteensä. Heikko toimintakyky ja kivut eivät kuulu auttamatta vanhenemiseen.

– Esimerkiksi lihasvoiman kehittäminen on tärkeää ihan kaikenikäisille. Liikkumattomuus

ja harjoittelun puute heikentävät lihaksia nopeasti. Lihasvoiman kehittäminen vähentää huomattavasti muun muassa iäkkäiden kaatumisriskiä.

Jokaisen kannattaa harrastaa vähintään terveysliikuntaa. Se on liikkumista, joka edistää terveyttä ja toimintakykyä sekä kohentaa mielialaa.

Terveyttä edistää vähintään 10 minuutin reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 2,5 tuntia. Hyvä nyrkkisääntö on, että kannattaa liikkua monipuolisesti mahdollisimman monena päivänä, ainakin kolme kertaa viikossa.

Nivelille turvallisia lajeja ovat esimerkiksi uinti, vesijuoksu, voimistelu, kuntosaliharjoittelu, reipas sauvakävely ja hiihto. Kovin tapaturma-alttiita lajeja kannattaa tule-sairauksien näkökulmasta välttää, koska tapaturmat altistavat tule-vaivoille.

– Liikunta ja laihdutus ovat tärkeät ällät. Osalle ihmisistä tuohon kannattaa lisätä vielä kolmaskin L-kirjain; ja se on lepo. Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee ehdottomasti myös lepoa. Jos on esimerkiksi valmiiksi kovin väsynyt tai jo tehnyt rankan päivän töissä, on raskas harjoittelu vaikkapa maratonille terveyden kannalta väärä valinta. Silloin ihminen tarvitsee rauhallisempaa,

palauttavaa liikuntaa.

Kipu on yleisin syy, joka lopulta ajaa ihmisen lääkärin luokse.

– Kyllä kipu ehdottomasti tuo useimmiten asiakkaan ortopedin luokse – tai miesten kohdalla vaimon määräys, naurahtaa Kaartinen.

Tyypillistä silti on, että kipua ja toimintahäiriöitä siedetään turhan pitkään. Kipu on usein nivelalueella, ja siihen voi yhdistyä turvotusta.

Aika lääkärille kannattaa varata, jos minkä tahansa nivelen kipu jatkuu muutaman viikon ilman vammaa. Hoito tyypillisesti vaikeutuu, mitä pidempään sen

aloittamisen kanssa vetkutellaan.

Aina kipu ei kuitenkaan tunnu siellä, mistä se on lähtöisin; myös heijastekivut ovat mahdollisia. Esimerkiksi selästä aiheutuvien heijastekipujen oireita voivat olla muun muassa päänsäryt, niska- ja hartiasärky, olkapäävaivat, huimaus, unettomuus, käsien puutuminen, korvien suhina, vatsavaivat, vartalon vinous ja jopa kylmät jalat.

*****

Apua luonnosta

Nokkonen. Nokkonen ruokana, teenä tai puristemehuna voi auttaa esimerkiksi reumaattisissa vaivoissa, kihdissä, iskiaksessa, niveltulehduksissa ja jännetulehduksissa. Sen ainesosat voivat

lievittää niveltulehdukseen liittyvää särkyä ja tulehdusta. Nokkonen vähentää tulehdusta

aiheuttavien aineiden määriä elimistössä ja irrottaa ja hajottaa virtsahappoa muun muassa

kihtipotilailla. Se lisää tulehdusta ehkäisevien lääkkeiden vaikutusta.

Inkivääri. Inkivääri kapseleina, voiteina, teenä ja esimerkiksi jauheena sopii reumaattisiin niveltulehduksiin, lihaskipuihin ja nivelrikkoon. Se vähentää kipua, turvotusta ja aamujäykkyyttä sekä parantaa nivelten liikkuvuutta. Kahden gramman päivittäinen inkivääriannos, raakana tai

kuumennettuna vähentää harjoittelusta johtuvia lihaskipuja. Se voi torjua myös osteoporoosia.

Paprika. Paprikaa hauteena, voiteena, tinktuurana tai öljyhartsina sisäisesti tai ulkoisesti voi käyttää lievittämään lihaskipuja nimenomaan hartioissa, käsivarsissa ja selkärangassa. Se voi auttaa esimerkiksi nyrjähdyksissä, hermo- ja nivelkivuissa sekä niveltulehduksissa.

Chili. Chilien vaikuttavaa ainetta, kapsaikiinia, käytetään nivelrikko- ja reumaattisista vaivoista johtuviin kipuihin. Yksittäinen annos chilipaprikaa voi aikaansaada kipua ja tulehdusta, mutta pitempiaikainen käyttö estää tulehdusta ja turruttaa kipua, sillä kapsaikiini tekee hermopäät

tunnottomiksi kipuärsykkeille. Chili saattaa lisätä myös hyvää oloa tuovan endorfiinin eritystä;

endorfiini lievittää myös kipua.

Sinapinsiemenet. Kääreinä ja koko- tai jalkakylpyinä sinapinsiemenet soveltuvat hermosärkyjen, selkäsäryn ja noidannuolen lievitykseen. Neljä ruokalusikallista sinappijauhoa sekoitetaan kädenlämpöiseen veteen tahnaksi, jonka voi asettaa iholle 10–15 minuutiksi, lapsille

5–10 minuutiksi. Sinappilaastareita pidetään paikoillaan 10–15 minuuttia niveltulehduksessa,

iskiaksessa, noidannuolessa ja pehmytkudosten ja nivelten rappeutumataudeissa.

Rosmariini. Rosmariinista käytetään kukkivia versonlatvoja ja versoista tislattua öljyä teenä, voiteina, kääreinä ja kylpyvedessä. Rosmariini lievittää kipuja ja hillitsee tulehduksia. Rosmariinia tai haihtuvaa öljyä voi lisätä kylpyvesiin edistämään verenkiertoa. Sitä käytetään kääreinä, linimenttinä ja voiteina lihas- ja nivelreumaan, hermo- ja lihassärkyyn ja iskiakseen. Rosmariini

on tehokkaampi ulkoisesti käytettynä kuin sisäisesti.

Asiantuntijana professori, kasvitieteilijä ja kasvilääkinnän asian- tuntija Sinikka Piippo.

*****

Suosi ja vältä – näin ehkäiset nivelvaivoja

Suosi:

+ Liike ja liikunta. Nivelystävällisiä liikuntalajeja ovat muun muassa uinti, vesijuoksu, voimistelu, kuntosaliharjoittelu, reipas sauvakävely ja hiihto.

+ Lepo. Kun liikut, muista myös lepo, sillä lihakset kehittyvät vain levossa. Tasapainota työt ja harrastukset siten, että ne toimivat toistensa vastapainona. Toimistotyöläinen tarvitsee vapaa-ajallaan enemmän liikettä kuin rakennusmies.

Levosta laistaminen altistaa myös rasitusvammoille ja tapaturmille. Unen aikana palautuvat niin

lihakset kuin aivot.

+ Ravintolisät. Ortopedi Esko Kaartinen muistuttaa, että ravintolisät

eivät ole ”ihmelääkkeitä”.

– Mutta jos niitä syömällä saa esimerkiksi nivelkipujansa rauhoitettua

ja liikuttua enemmän, on tuotteesta silloin hyötyä, toteaa Kaartinen.

+ Ergonomia. Huolehdi etenkin työasentosi ergonomiasta. Ethän roikota päätäsi esimerkiksi tietokoneen näytön edessä? Uuden työaseman kustannukset ovat pienet verrattuna sairauspoissaolojen kustannuksiin.

+ Kehon kuuntelu. Esimerkiksi kipu on elimistön viesti häiriöstä. Kipua ei kannata kuunnella

liian pitkään, koska sen aiheuttajan selvittely ja varsinkin sen poistaminen käy ajan kanssa

usein vain hankalammaksi.

+ Proteiini. Ravinnon proteiinipitoisuus on erittäin tärkeä lihasten

ja nivelten kannalta, koska proteiini on niiden rakennusainetta. Proteiinia saat lihasta, kalasta, kanasta, kananmunista ja maitotuotteista sekä palkoviljasta.

+ Vitamiini ja kivennäisaineet. D-vitamiinia kannattaa nauttia vähintään suositusten mukaan

ravintolisänä ympäri vuoden kaiken ikää. Kalsiumin riittävä saanti on tärkeää lapsilla ja murrosikäisillä, mutta myös vaihdevuodet ohittaneilla naisilla se hidastaa luumassan vähenemistä. Kalsiumia saa kätevästi maidosta ja maitovalmisteista. Ilman D-vitamiinia

kalsiumin imeytyminen heikkenee.

Vältä:

– Liiallinen ylipaino. Ylipaino lisää riskiä saada esimerkiksi selkä-, lonkka- ja polvivaivoja.

Painonhallinnassa auttavat terveellinen ravitsemus ja liikunta. On kuitenkin terveellisempää olla vähän ylipainoinen, mutta säännöllistä liikuntaa harrastava, kuin laiha ja liikuntaa karttava.

– Tupakointi. Nikotiini supistaa muun muassa nivelille ja ylipäätään kudoksille tärkeää mikroverenkiertoa. Se lisää myös selän välilevyjen rappeumariskiä.

– Istuminen. Istutko lähes koko päivän? Pidä välillä taukoja, venyttele ja hengitä syvään. 45 minuuttia istumista, 15 minuuttia liikettä on hyvä sääntö. Muista myös hengittää tehokkaasti ja syvään; se parantaa ryhtiäsi ja koko asentoasi välittömästi, koska lysyssä on mahdotonta

hengittää syvään.

– Kylmettyminen. Sään mukainen vaatetus säästää lihaksia ja niveliä.

– Stressi. Pitkäaikainen stressi saa usein tinkimään liikunnasta ja terveellisestä ravitsemuksesta.

Myös uni kärsii altistaen muun muassa tapaturmille. Stressi lisää esimerkiksi selkäkipujen riskiä.

– Tapaturma-alttiit harrastukset. Kaatumisille ja törmäyksille alttiit harrastukset altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille ja -sairauksille.

*****

Oletko riskiryhmässä?

Tiedät olevasi riskiryhmässä, jos vastaat moneen kysymykseen kyllä. Tämä ei aina tarkoita, että koskaan saisit oireita, mutta moni kyllä-vastaus on hyvä syy panostaa vaivojen ennaltaehkäisyyn

ajoissa. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin jo olemassa olevien oireiden poistaminen tai lieventäminen.

1. Istutko paljon?

2. Onko fyysinen kuntotasosi heikohko?

3. Työskenteletkö tai oletko pitkään työskennellyt ammatissa, jossa et voinut juuri vaikuttaa työskentelyergonomiaan? (esimerkiksi paljon istumista huonossa asennossa tai paljon nostamista)

4. Oletko ollut tapaturmassa, jossa olet loukannut esimerkiksi selkääsi tai raajojasi?

5. Onko sinulla tapaturma-altis harrastus?

6. Onko sinulla ryhtivika?

7. Poltatko tupakkaa?

8. Onko käsissäsi vain hyvin vähän puristusvoimaa?

9. Onko sinun vaikea nousta istumasta seisomaan?

10. Väsähdätkö kävellessä nopeasti?

11. Onko sinulla nivelkipuja?

12. Onko sinulla ylipainoa?

13. Onko suvussasi ollut tule-vaivoja ja sairauksia?

14. Onko sinulla tasapaino-ongelmia?

Mitä useammin vastasit kyllä, sitä suuremmalla syyllä sinun kannattaa panostaa terveellisiin elämäntapoihin.

Teksti Taru Jussila

Kuvat 123rf

Juttu on ilmestynyt Avun numerossa 10/13.

Julkaistu: 28.8.2013