George Lucasin leffoissa kuullaan ääniä, joiden takana on suomalainen Heikki ja tämän 200-vuotias perinnetyökalu

Kun tyrannosaurus rex jahtaa uudessa Jurassic World Rebirth -elokuvassa kumiveneellä liikkuvaa perhettä joella, kuuluu elokuvateatterin kaiuttimista, kuinka suomalainen Heikki Kossi loiskuttaa pienessä altaassa vettä laudanpätkällä.

Ja kun saman elokuvan toisessa kohtauksessa purjevene kaatuu ylösalaisin, syntyy kaatumisen aiheuttama narina vanhalla suomalaisella lihtalla, jota käytettiin aikanaan kuidun erottamiseen pellavasta. Kossin massiivinen puinen lihta on vuodelta 1827.

– Sen saranasta lähtee hyvin narina soimaan ja sitä on helppo hallita. Laitoin sen eteen vesiastian ja vedenalaisen mikrofonin, jotta narina kuulosti siltä kuin se kuuluisi veden alta, Kossi kuvailee.

Tamperelaislähtöinen Heikki Kossi on Suomen tunnetuin ja kansainvälisesti arvostettu foley-taiteilija eli elokuvien jälkiäänitettävien, suoraan kuvaan synkronoitujen äänitehosteiden suunnittelija ja tekijä.

Tavallinen katsoja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että elokuvan jokainen pienikin ääni on harkittu ja tärkeä osa kokonaisuutta sekä tunnelmaa. Foley-tehosteiden on osuttava äärimmäisen tarkasti yhteen kuvan kanssa.

Välillä oikeanlainen ääni syntyy yllättävänkin yksinkertaisesti. Lentoliskon siipien humahdukset Kossi loi heiluttelemalla paksua kangasta ilmassa ja pienten dinosaurusten askeleet taputtelemalla palmunoksia sormenpäillä.

Kossi on tehnyt foley-tehosteet moniin tämän kesän uutuuselokuviin. Jurassic World Rebirthin lisäksi hänen kädenjälkeään voi kuulla muun muassa elokuvissa F1 ja Näin koulutat lohikäärmeesi.

Ne syntyivät Kossin työskennellessä Kaliforniassa, elokuvaääniin keskittyneessä Skywalker Sound -yrityksessä. Se on osa Tähtien sota -elokuvat luoneen George Lucasin perustamaa Lucasfilm-tuotantoyhtiötä, joka kuuluu nykyään Walt Disney Companyyn.

Skywalker Sound toimii Lucasin rakennuttamalla Skywalker Ranchilla, puolen tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta. Lucas osti alueen vuonna 1978, ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan julkaisun jälkeen.

Yleisöltä suljettu, vehreässä Lucas Valley -laaksossa sijaitseva Skywalker Ranch on nykyään kymmenien elokuvaäänien parissa työskentelevien huippuammattilaisten työpaikka. Kossi oli kahden ja puolen vuoden ajan yksi heistä.

– Ranch on aika ihana paikka. Siellä on uima-altaita, urheilupaikkoja sekä maatila lehmineen ja puutarhoineen. Kaikkialla kasvaa viiniköynnöksiä, Kossi kuvailee.

Hänellä oli tapana tehdä lounastauon yhteydessä pieni kävelylenkki tiluksilla, joilla sijaitsee myös Lake Ewok -tekojärvi.

– Työympäristönä se oli ainutlaatuinen.

Kun Heikki Kossi aloitti äänisuunnittelun opinnot 1990-luvulla, Suomessa ei toiminut yhtään foley-taiteilijaa. Äänitehosteet elokuviin ja tv-sarjoihin tilattiin ulkomailta. Kossi aloitti uransa radiosta, mutta hakeutui jo opiskeluaikana harjoitteluihin elokuva-alan yhtiöihin. Vuonna 2001 alkanut poliittinen satiiri Itse valtiaat oli hänen ensimmäisiä töitään foley-taiteilijana.

– Pidän itseäni itseoppineena. Elokuvan tarinankerronnasta opin paljon, kun ohjasin kolme dokumenttielokuvaa, hän kertoo.

Kossi alkoi pian tehdä suomalaisten elokuvien ja sarjojen rinnalla projekteja myös muualle Eurooppaan. Vuonna 2014 hän teki foley-tehosteet tanskalaiseen Danny’s Doomsday -elokuvaan, jonka miksaaja Tim Nielsen työskenteli Skywalker Soundilla. Nielsen tykästyi Kossin työhön ja kutsui hänet illalliselle Kööpenhaminaan. Hän kysyi, olisiko Kossi kiinnostunut tekemään töitä Skywalker Soundin kanssa.

– Vastasin, että mikä ettei. Arvelin tosin, että Tim oli vain amerikkalaiseen tapaan kohtelias.

Jo seuraavana vuonna Kossi kuitenkin teki Suomesta käsin foley-tehosteet Skywalker Soundille Pikku Prinssi -elokuvaan. Sitä seurasivat muun muassa psykologinen kauhuelokuva The Cure for Wellness ja Brad Pittin tähdittämä avaruusseikkailu Ad Astra.

Vuoden 2020 alussa Kossi lähti ensimmäistä kertaa työkomennukselle Skywalker Ranchille tekemään Kätyrit: Grun tarina -animaatioelokuvaa. Tarkoituksena oli kokeilla, miltä Ranchilla työskentely tuntuisi, mutta reissu loppui lyhyeen.

– Covid tuli ja jouduin palaamaan takaisin. Tein elokuvan loppuun Suomesta käsin.

Pandemian väistyttyä neuvottelut muutosta Kaliforniaan alkoivat uudestaan. Elämäntilanne oli sopiva muutokselle ja Kossi huomasi kaipaavansa uusia ammatillisia haasteita. Hän oli pyörittänyt pitkään äänialan yritystään ja työpäivät venyivät välillä pitkiksi. Mahdollisuus keskittyä vaihteeksi pelkkään ydintyöhön kiinnosti.

Tammikuussa 2023 Kossi lensi Kaliforniaan. Uusi koti löytyi Petalumasta, noin 60 000 asukkaan kaupungista, jossa asui muitakin Skywalker Soundin työntekijöitä. Kossi viihtyi virkeässä pikkukaupungissa, jossa amerikkalaiseen tyyliin pysähdyttiin kaupassa juttelemaan ihmisten kanssa.

– Suomalaisena sitä tietysti alkuun mietti, että mitä tuo minusta haluaa, hän nauraa.

Kossi päätyi työskentelemään kolmesta Skywalker Ranchin foley-studiosta suurimpaan. Saman rakennuksen yläkerrassa sijaitsi George Lucasin arkisto, jossa hän säilytti Tähtien sota -rekvisiittaa. Myös studion historia oli mielenkiintoinen.

– Lucas kuvasi siellä ydinporukkansa kanssa ensimmäisten Tähtien sota -elokuvien testiversiot vihreää taustaa vasten ilman näyttelijöitä. Vasta kun he olivat tyytyväisiä lopputulokseen, he alkoivat kuvata varsinaista elokuvaa, Kossi kertoo.

Yhdysvalloissa isommat elokuvat tehdään perinteisesti kahden foley-taiteilijan tiimillä. Se oli jo itsessään iso muutos, sillä Suomessa Kossi oli tottunut tekemään kaiken yksin. Töiden jakaminen helpotti työn fyysistä rasitusta. Toisaalta Kossi pääsi yksin työskennellessään paremmin sisään elokuvaan.

Noin puolet foley-äänistä on askelia, ja ne tehdään yleensä ensimmäisenä. Kossi ja hänen työparinsa Shelley Roden jakoivat elokuvan hahmot ja kumpikin huolehti omien hahmojensa äänistä. Askelia tehdessä Kossille ei ole väliä, onko hahmo nainen vai mies, lapsi vai aikuinen. Tärkeintä ovat ilmaisu, oikeanlaiset kengät ja sopiva alusta.

Studiolla oli erilaisia lattiapintoja, kuten marmoria, asfalttia, parkettia, metallia ja särkynyttä lasia. Välillä piti silti käyttää mielikuvitusta.

– Jurassic World Rebirth -elokuvaa tehdessä meillä ei ollut venettä käytössämme. Äänitimme veneellä tapahtuvat askeleet puretusta ilmastointilaitteesta otetun levyn päällä.

Askelten jälkeen siirrytään muihin ääniin. Kossin erityisosaamisaluetta ovat erilaiset narinat ja nitinät, joihin tarvittavat instrumentit hän toi Kaliforniaan mukanaan Suomesta. Samassa merikontissa rapakon taakse matkasi myös esimerkiksi Kemiran vanhan verstaan lattialaatoista tehty puutaso.

– Vanha puu soi niin paljon paremmin kuin uusi.

Foley-tehosteet ovat paitsi kuvassa tapahtuvia ääniä, myös esimerkiksi kuvan ulkopuolisia rasahduksia. Jokainen tehoste rakentaa osaltaan elokuvan tunnelmaa.

– Sillä on suuri merkitys tunnelman kannalta, laskeeko vesilasin pöydälle rauhallisesti vai voimalla niin, että se kolahtaa, Kossi kuvailee.

Kossi pyrkii lähestymään työprojektejaan aina katsojan näkökulmasta. Hän oppi metodin elokuvaohjaaja Martin Scorsesen kanssa työskennelleeltä miksaajalta Tom Fleischmanilta.

– Kun katson elokuvan ensimmäisen kerran, keskityn siihen, missä kohdissa tarina saa minut kiinnostumaan, pelkäämään, nauramaan tai liikuttumaan. Ne tunnetilat yritän säilyttää koko työprosessin ajan.

Yhdysvalloissa Kossi pääsi tekemään hyvin erilaisia projekteja Star Wars -sarjoista Pixar-animaatioihin ja yhteiskunnallisista dokumenteista satojen miljoonien dollareiden Hollywood-tuotantoihin. Mitä isommasta elokuvasta oli kyse, sitä raskaampi tuotantokoneisto yleensä oli.

Eurooppalaisissa tuotannoissa Kossi saattoi keskustella suoraan elokuvan ohjaajan kanssa, mutta Yhdysvalloissa välissä oli useita välikäsiä. Ohjaajat kävivät Ranchilla usein elokuvan miksauksen aikaan ja saattoivat vierailla myös foley-studiolla. Syvemmille keskusteluille eri kohtausten tunnetiloista ei kuitenkaan yleensä ollut aikaa.

– Sellaista esteettistä keskustelua ohjaajien kanssa jäin ehkä hieman kaipaamaan.

Poikkeuksiakin oli. Kauhuelokuva Nosferatun ohjaaja Robert Eggers oli erittäin tarkka siitä, miltä kreivi Orlokin askeleet kuulostavat.

– Elokuvassa on vain yksi kohtaus, jossa näkyy, että Orlokilla on metallinen kanta kengässään, mutta Eggersille oli tärkeää, että se kuuluu hänen askelistaan, Kossi kertoo.

Kossi päätyi tekemään jokaiseen kohtaukseen useita askelversioita, joista sitten miksattiin lopullinen versio. Hän äänitti askeleet ensin tavallisilla kengillä, sitten sellaisilla, joiden kantaan hän oli kiinnittänyt hevosen satulan metallijalustan. Lopuksi hän vielä iski askelten äänet maahan rautatiekiskon palalla.

– Se oli haastava, mutta toisaalta kiitollinen projekti. Nosferatu oli oma asiakkaani, jonka toin Skywalker Soundille. Vastasin suurimmasta osasta foley-tehosteita itse ja olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen.

Kossin suunnitelmana oli asua Kaliforniassa eläkeikään asti, mutta toisin kävi. Kesäkuussa 2025 hän pakkasi Skywalker Ranchin studiolla tavaroitaan merikonttiin. Hän oli päättänyt palata Suomeen.

Päätökseen vaikuttivat niin maan poliittinen tilanne, oman työtilanteen epävarmuus kuin alan yleiset näkymät. Elokuva-alan ongelmat olivat kärjistyneet ja johtaneet käsikirjoittajien ja näyttelijöiden lakkoihin. Kustannusten leikkauspaineet aiheuttivat kilpailua alan sisällä.

Skywalker Soundin työntekijät olivat töissä freelancer-sopimuksella. Jos projektia ei ollut, ei tullut myöskään rahaa. Epävarma työtilanne hankaloitti myös Suomessa käymistä.

– En voinut olla varma, pääsisinkö takaisin Yhdysvaltoihin. Jos minulla ei ollut esittää tarpeeksi palkkakuitteja, se saatettiin tulkita rajalla niin, että minulla ei ollut töitä maassa.

Takaisin Suomeen vetivät myös puoliso, iäkäs äiti ja aikuiset lapset.

Pari päivää ennen lähtöään Kossi ajoi tuttuun tapaan studiolle ja kiinnitti huomionsa ohi kävelevään iäkkääseen pariskuntaan. Valkohiuksisesta ja -partaisesta miehestä ei voinut erehtyä.

– Se oli ainoa kerta, kun näin George Lucasin kahden ja puolen vuoden aikana.

Suomeen palattuaan Kossi on viettänyt kesää Tampereella ja etsinyt uutta studiota. Hän luopui aiemmasta studiostaan muuttaessaan Yhdysvaltoihin. Syksyn työkalenteri on jo alkanut täyttyä ja Kossi odottaa mielenkiinnolla tulevaa.

– Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan, mutta sitä ei kannata jäädä harmittelemaan. Sain Yhdysvalloista paljon uusia ideoita työhöni. Kokemus oli ainutlaatuinen ja pääsin tekemään hienoja projekteja, joista voin olla ylpeä, hän summaa.

Kossi uskoo osaavansa jatkossa jakaa töitä niin, että päivät eivät veny liian pitkiksi. Hän toivoo myös pystyvänsä säilyttämään elämässään palan yhdysvaltalaista positiivisuutta.

– Sitä on välillä ikävä, että ihmiset puhuisivat enemmän toisilleen vaikka ruokakaupassa.

Tulevaisuudessa Kossia kiinnostavat yhtä lailla isot elokuvaprojektit kuin pienemmät indie-tuotannot ja dokumentit. Vuodet Yhdysvalloissa vahvistivat ymmärrystä siitä, miten laadukasta työtä Euroopassa tehdään huomattavasti pienemmällä budjetilla.

– Minulle tärkeintä on aina ollut tarina. Haluan tehdä projekteja, joilla on yhteiskunnallinen merkitys.

Päivitys: Otsikko ja ingressi muutettu 15.9.2025