Image

Firman bileet

Firman bileet

Kaunein asia, joka pomon ja alaisen välillä voi tapahtua, on drinkkilipunvaihto, kirjoittaa Ville Blåfield.
Teksti Ville Blåfield
Kuvat Tuomas Ikonen
Mainos

Kaunein asia, joka pomon ja alaisen välillä voi tapahtua, on drinkkilipunvaihto, kirjoittaa Ville Blåfield.

Eihän se kauniilta kuulosta, kun karaokebussi natisee marraskuisessa perjantaiyössä, Pienissä häissä soi ja mikki kiertää täyttä matkustamoa. Mutta kaunista se on.

Käynnissä on helsinkiläisfirman vuosijuhla, ja työkavereista näkee, että iltaan on panostettu. Naisilla on syvänpunaista huulipunaa, miehillä se parempi talvitakki, jota voi pitää pikkutakin päällä.

Kauniin hetkestä tekee se, että bussin kyydissä kaikilla on selvästi kivaa. Tämä porukka viihtyy yhdessä. He ovat juuri läpäisseet kaikkia työhyvinvointikyselyitä tarkemman sisäisen ilmapiirimittauksen. Työyhteisö on terve kun se juhlii.

”Jos pikkujoulut tuntuu jengistä siltä, että ou shit, pakko mennä firman juhliin, niin silloin on joku mennyt vuoden mittaan vikaan”, sanoo kokenut esimies.

”Joskus jopa pikkujoulujen järjestämisellä yhdessä on enemmän merkitystä kuin itse juhlilla.”

On työnantajalta viesti ja kiitoksenosoitus, että juhlat ylipäätään järjestetään, ja on henkilöstöltä viesti ja sitoutumisenosoitus, että juhliin tullaan, ja niissä viihdytään.

”Karmeinta on, jos jengi tulee juhliin kääntymään, mutta karkaa heti kun pystyy”, kokenut pomo sanoo.

Firman bileet voivat toki olla karmeat ja epäonnistua. Itse muistan erityisellä hilpeydellä erään entisen työpaikan kesäjuhlia, joissa eri yksiköiden oli tarkoitus tutustua toisiinsa.

Juhlien jäänsärkijäksi oli vuokrattu elektroninen härkä, jonka selässä yrityksen toimitusjohtaja ensimmäisenä yritti pysytellä. Lännenlokariksi pukeutuneena. Koko henkilöstön seistessä ringissä katsomassa.

Työpaikan juhlat voi karkeasti jakaa kolmeen lajityyppiin. On näitä kesäpäiviä, jotka määrätään järjestettäväksi ylimmältä taholta. Yritys täyttää sata vuotta tai tuloskehitys on toivotunlainen – niinpä toimitusjohtaja kiittää henkilöstöä drinkkilipuin. Koko yritys kutsutaan pönöttämään yhdessä.

Tämä lajityyppi on kolmesta juhlaluokasta vaativin, vaikka hienojakin toteutuksia maailmanhistoriasta löytyy. Esimerkiksi Nokian kesäjuhlista puhuttiin yhtiön kasvun vuosina firman ulkopuollellakin. Mutta yleensä näistä juhlista on helppo karata.

Toisen lajityypin muodostavat operatiivisen työnjohdon, siis vaikkapa pienemmän työpaikan pomon tai osastopäällikön järjestämät oman tiimin bileet. Tällaisia ovat tyypillisesti vaikkapa pikkujoulut.

Nyt ollaan jo lähempänä oikeita juhlia – järjestäjä (tai järjestelyistä vastaava sihteeri) tuntee juhlaväen. Alemman tason pomolla on usein henkilökohtainen kiitollisuudenvelka tiimiläisiään kohtaan. Ilmassa on tunnetta.

Kolmas ja hauskin juhlatyyppi ovat työporukan itsensä järjestämät kemut. Pirkko tekee perunasalaatin ja Reijo kuuluisan nakkisiilin. Heka ja Anneli käyvät Alkossa.

Kaikessa koruttomuudessaan näissä työporukan juhlissa on se aseistariisuvan kaunis piiloviesti, että Pirkko, Reijo, Heka ja Anneli todella viihtyvät yhdessä ja haluavat juhlistaa sitä – nostaa maljan omalle työporukalleen.

”Vaikka minkälainen vuosi on ollut, niin parhaimmillaan pikkujouluista kotiin kävellessä ajattelee, että on mulla ihanat työkaverit”, sanoo toinen kokenut alainen ja esimies, satojen firmabileiden veteraani.

”Muistan monta tällaista juhlaa, joissa katson ympärilleni ja ajattelen vaan, että ei oo totta, näiden ihmisten kanssa aamusta iltaan. Onni.” ■

1 Kutsu kaikki. Ei selityksiä. Firman bileisiin on kutsuttava kaikki. Kaiken lisäksi arjen nirppanokat saattavat yllättää iloisesti yössä.

2 Tarpeeksi tarjoiluja. Jos tarkoituksena on kiittää vuoden venymisestä, ei lohi saa loppua kesken, eikä baari muuttua maksulliseksi kesken illan.

3 Tee juhlasta juhla. Pukeudu. Pidä puhe. Hae Kemppaista tanssimaan. Arkea työkavereiden kanssa nyhjätään vuoden kaikki muut päivät. Tämän olisi tarkoitus olla erilainen ilta.

Julkaistu: 20.12.2014