Apu

Fadumo Dayib kasvoi lama-Suomessa presidenttiehdokkaaksi: "Verinen pommi-isku oli suunnattu minua vastaan"


Fadumo Dayibin tie vei Somaliasta Suomeen ja Suomesta maailmalle. Nyt hän tekee työtä somalinaisten ja -tyttöjen hyväksi ja uskoo, että miesten valta-asema Somaliassa on murrettavissa.
Kuvat Timo Pyykkö

Sukujuuriltaan somalialainen Fadumo Dayib ei tiedä tarkkaa syntymävuottaan, mutta sen hän tietää, miten naisten asemaa Afrikassa on parannettava.

Dayibin elämäntarina on niin ihmeellinen, että se voisi olla tarua. Sitä se ei ole, vaan tosikertomus lahjakkaasta ja päämäärätietoisesta naisesta.

Hän tuli turvapaikanhakijana Suomeen vuonna 1990. Sittemmin hän opiskeli Kuopion yliopistossa kansanterveystieteitä, suoritti kaksoistutkinnon, oli tohtorikoulutuksessa Helsingin yliopistossa ja opiskeli julkishallintoa Yhdysvalloissa Harvardissa.

Viime vuodet Dayib on työskennellyt YK.n tasa-arvojärjestö UN Womenin Somalian maajohtajana.

– Nyt jätän YK:n sen byrokraattisuuden takia. Perustan vuoden 2019 alussa oman säätiön Somaliaan, Mogadishuun. Minulla on intoa, visio ja motivaatiota tähän työhön. Säätiöni kautta minulla on vahvat siivet, hän kertoo suomeksi ja vaihtaa välillä englannin kieleen.

Suomessa YK:n päivänä vierailleen Dayibin visio on parempi maailma, jossa naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat. Hän sanoo, että se ei ole utopia.

– Myös Afrikassa on jonain päivänä tilanne, jolloin naisten ei tarvitse kysyä mieheltä lupaa mennä töihin. Nyt on hetki, jolloin muutosvoima lähtee liikkeelle.

Ei ole utopiaa, että naisilla on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja tyttöjen ympärileikkaukset loppuvat jossain vaiheessa.

Pakomatkalla onnea

Keniassa joskus 1970-luvun alussa syntynyt Dayib pakeni Somalian kaaosta Suomeen vuonna 1990 pikkusiskonsa ja -veljensä kanssa.

Sisaruksilla oli onnea matkassa. Vaikka reitti kulki Moskovan kautta, he eivät joutuneet jäämään sinne.

– Jotkut matkassa olleet joutuivat olemaan Moskovassa viisi kuusi kuukautta. Me olimme siellä kaksi päivää. Pääsimme eteenpäin kohti Suomea jo kolmantena iltana. Ensimmäisen yön Suomessa vietimme Helsingissä.

Matkakoti lähellä rautatieasemaa tuntui maanpäälliseltä paratiisilta. Sänky oli pehmeä, eikä mistään kuulunut aseiden pauketta eikä räjähdyksiä.

– Kuulin vain hiljaisuuden ja näin kaupungin valot. Ajattelin, että nyt saan uuden elämän ja uuden mahdollisuuden.

Dayib oli oppinut lukemaan vasta 14-vuotiaana, mutta suomalainen koulutusjärjestelmä oli se uusi mahdollisuus lahjakkaalle tytölle.

– Olen kävelevä esimerkki siitä, mitä yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä voi antaa. Kun sain ensimmäisen palkkani valmistuttuani sairaanhoitajaksi, tunne oli uskomattoman hieno.

Kouluaineiden lisäksi Dayib omaksui tärkeät arvot – tasa-arvon ja naisten mahdollisuuden itsenäiseen elämään.

"Savolaiset ovat ystävällisiä"

Helsingistä Dayib, hänen siskonsa ja veljensä vietiin Siilinjärvelle Harjamäen vastaanottokeskukseen. He saapuivat sinne yhdessä 116 muun turvapaikanhakijan kanssa 21. helmikuuta vuonna 1991.

Tulijat sijoitettiin sairaalan entisen asuntolan pieniin huoneisiin. Kun Dayib ja sisarukset saivat oleskeluluvan, tuli myös äiti Suomeen. Isä oli kuollut Somaliassa.

– Asuimme Kuopiossa Neulamäessä. Rakas äitini kuoli jo vuonna 1995, ja hänet on haudattu Kuopioon.

Siksi Kuopio on Dayibille yhä rakas paikka, eikä sitä himmennä edes suomalaisen poliisin käytös.

– Savolaiset ovat hyvin ystävällisiä ja avoimia, ja meitä kohdeltiin yleensä hyvin. Kaikenlaista kuitenkin sattui, ja kun poliisi saattoi meitä turvapaikanhakijoita kielikurssille, yksi poliiseista antoi minulle tylyn selviytymisneuvon: ”Run, nigger, run.”

Dayib sanoo, ettei hänen luottamuksensa viranomaisiin ole koskaan ollut luja. Rasistiset kommentit ja veljen pahoinpitely eivät kuitenkaan lannistaneet häntä.

– Rasismia oli 1990-luvulla yksilötasolla, nyt muuttuneessa maailmantilanteessa se on institutionaalista.

Myös Suomessa.

Lama iski

Lama näkyi ja tuntui 1990-luvun alussa. Dayibin oli aluksi vaikea saada edes siivoustöitä, ja hän näki suomalaisten kodittomuutta ja kasvavia alkoholiongelmia.

– En jäänyt surkuttelemaan sitä, sillä tiesin olevani vierailijana Suomessa. Vahvan äitini neuvo oli, ettei minun pidä odottaa muilta mitään, kaikki on kiinni itsestäni. Hän sanoi myös, ettei maailma voi pyöriä vain oman napani ympärillä. Itsemääräämisoikeus alkaa kuitenkin jokaisesta itsestä. Sitä haluan opettaa naisille Somaliassa.

Fadumo Dayib kertoo maailmalla aina Suomesta, toisesta kotimaastaan.

– Kerron tasa-­arvosta, koulutusjärjestel­mästä ja suomalaisesta ­sisusta. Mogadishussa kuun­telen usein J. Karjalaista, ­Hectoria, Eppuja ja Juicea.

Monipuolisten opintojensa ja erilaisten töittensä jälkeen Dayib ryhtyi hankkeeseen, jota voidaan pitää uhkarohkeana. Hän tuli Suomeen takaisin vuonna 2012 työskenneltyään Unicefin eri hankkeissa ja päätti pyrkiä Somalian presidentiksi vuoden 2016 vaaleissa.

Dayib tähtäsi siihen, että Somaliassa olisi mahdollisuudet kestävään rauhanrakentamiseen, ja klaanien valta olisi murrettavissa.

– Se ei onnistunut. Jättäydyin pois ennen vaaleja korruption takia ja päätin ryhtyä vaikuttamaan asioihin YK:n kautta.

Dayib sanoo, että klaanijärjestelmää ei saada kitketyksi mihinkään niin kauan kuin ulkomaiset rahoittajat ylläpitävät sitä.

– Klaanit pysyvät vallassa arabialaisten, turkkilaisten ja myös eurooppalaisten rahoittajien avulla. Koulutukseen annetut rahat menevät klaaneille, ja ne ylläpitävät patriarkaalista järjestelmää. Kerroin tästä jo vuonna 2016 Washington Postille antamassani haastattelussa.

Dayibin silmiin nousevat kyyneleet, kun hän puhuu terrori-iskusta pari kuukautta ennen vaaleja.

– Uhkauksista huolimatta vierailin Somaliassa ennen vaaleja. Uskon, että terrorijärjestö al-Shabaabin tuolloin tekemä verinen pommi-isku Liido-nimiselle rannalle oli suunnattu minua vastaan.

Dayib oli ehtinyt poistua rannalta vain muutama tunti ennen iskua. Siinä kuoli neljäkymmentä ihmistä.

Seuraavat presidentinvaalit ovat liian pian

Seuraavat presidentinvaalit ovat vuonna 2020, mutta niitä ajatellessaan Dayib vain naurahtaa. Aikaa järjestelmän muuttumiseen on liian vähän.

– Uskon silti nuorten kykyyn muuttaa Somalia. Nuoret eivät enää kannata klaanijärjestelmää.

Dayib luettelee lukuja, jotka ovat tyrmääviä.

– Miljoonat somalialaiset ovat ilman ruokaa, ja heistä 80 prosenttia on naisia. Alle 30-vuotiasta 68 prosenttia on työttömiä, ja he ovat helppo värväyskohde terroristijärjestölle.

Dayib jatkaa, että ilmastonmuutoksen ja sodan kaikkia vaikutuksia ei voi ennustaa.

– Somalia kuuluu maailman köyhimpiin maihin, ja se on myös turvattomimpia. Maata vaivaavat myös luonnonkatastrofit ja kuivuus.

Dayib ei silti lannistu.

– Voin vaikuttaa säätiöni kautta siihen, että tytöt pääsevät kouluun. Ilman koulutusta heillä ei ole mahdollisuutta tasa-arvoon. Pitää kouluttaa tyttöjen kouluttajia ja perustaa kirjastoja.

Dayib aikoo antaa itsensä projektilleen sataprosenttisesti.

– Siksi miehet eivät pidä minusta. He näkevät, mihin nainen pystyy ja pelkäävät muutosta. Eri virastoissa juostessani näen, miten moni viranomainen inhoaa minua. Minua sätitään, etten ole hyvä muslimi. Miehet haluavat kontrolloida naisia.

Hän sanoo, että naisten halveksuminen näkyi myös Yhdysvalloissa Hillary Clintonin pyrkiessä presidentiksi.

– Ja joillekin presidentti Tarja Halosen esimerkki näytti olevan pelottava.

Ilmiö on globaali, ei vain Afrikan on­gelma.

Menetti lapsen

Aviomiehestään eronnut Dayib on kasvattanut neljä lastaan kunnioittamaan tasa-arvoa. Heidän äitinsä on näyttänyt, että itsenäisen naisen elämä on mahdollista.

– Menimme naimisiin somalimieheni kanssa vuonna 1993 ja erosimme, kun ­ilmoittauduin presidentinvaaleihin. Hän jäi Suomeen, minä puolestani lähdin työskentelemään Keniaan, Liberiaan ja Fidzille.

Virallisesti avioero tuli voimaan vasta tänä vuonna. Nyt Dayibin työpaikka on Mogadishussa, 11-, 14-, 19- ja 22-vuotiaat lapset asuvat Nairobissa Keniassa.

– Olen kasvattanut hyviä lapsia. Heistä yksi on poika, loput tyttöjä. Yhden lapsen olen menettänyt, kuten moni äiti Somaliassa. Siinäkin mielessä olen sikäläisille naisille esimerkki.

Kun Dayib oli viime vuonna Nairobissa menettää 14-vuotiaan tyttärensä, hän sai tältä tärkeimmän palautteensa.

– Sairaalassa tehtiin hoitovirhe. Sitten hoito lopetettiin ja olin hänen vierellään samassa sängyssä. Pyysin häneltä anteeksi, että olen tuonut heidät Suomesta Afrikkaan. Tyttäreni sanoi, että äiti, sinä tulit tänne auttamaan somalialaisia naisia ja jatkoi, että olen maailman paras äiti.

Tytär selvisi vakavasta tilanteesta, ja Dayib tiesi lastensa uskovan siihen, kuinka tärkeää on auttaa muita ihmisiä.

Fadumo Dayib

Syntynyt: 1970-­luvun alussa ­Thikassa, Keniassa.

Koulutus ja ­ammatti: Kaksoistutkinto Kuopion yliopistosta, tohtorikoulutusta Helsingin yliopistossa, jatko-opintoja Harvardissa Yhdysvalloissa. Työskennellyt sairaanhoitajana, eri tehtävissä YK:ssa. Perustaa 2019 alussa säätiön, jonka kautta pyrkii vaikuttamaan afrikkalaisten naisten asemaan.

Perhe: eronnut, neljä lasta.

Visio: ”Naisten ­tasa-arvo toteutuu ­Afrikassa.”

Julkaistu: 19.11.2018