F1 valloittaa Amerikkaa: ”Koronakriisi oli parasta, mitä F1-maailmalle on koskaan tapahtunut”

Palasin neljän välivuoden jälkeen toimittajana F1-ympyröihin Hungaroringillä. Paikasta olen tykännyt aina – paitsi lehdistötilojen rankoista portaista. Siellä ne 66 askelmaa vievät voimat edelleen, ja nyt päälle on kasattu vielä 77 lisäaskelmaa.

Unkarin grand prix pääsi MM-kalenteriin 1986. Valitettavasti varikkoaluetta ei ole päivitetty uuden aikakauden vaatimusten mukaiseksi. Yhtään ei lohduta tieto, että heti kisan jälkeen lehdistötilat portaineen puretaan.

Muuten F1-maailma on kyllä mullistunut merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana. Pitkän linjan reportterit Michael Schmidt ja Luis Vasconcelos tietävät syyn siihen.

– Koronakriisi oli parasta, mitä F1-maailmalle on koskaan tapahtunut. Formuloista tuli ainoa iso urheilulaji, jota televisioitiin kaikkialle. Mikään muu laji ei pärjännyt vertailussa. Jalkapalloilussa Mestarien liigakin huipentui yhden viikon aikana, kun taas F1 onnistui järjestämään kauden mittaan 17 osakilpailua. Niitä seurattiin tiukasti kotona televisiosta, sillä taudin riehuessa muutakaan tekemistä ei juuri ollut, tulkitsee Schmidt.

– Korona vaikutti suosioon enemmän kuin Neflix, vaikka se on selvästi on tärkeä kanava tietyille katsojille.

Koronan vuoksi varikot suljettiin joksikin aikaa. Kaikki tiimit joutuivat toimimaan yksin.

– Se opetti niille, mitä piti tehtämän porttien taas avautuessa kaudelle 2021, lisää Vasconcelos.

Koko varikkotoiminta muuttui. Stefano Domenicalin noustua F1-johtoon Chase Careyn tilalle huomio keskittyi aivan erityisesti tuottojen maksimoimiseen. Siksi VIP-vieraille suotiin paljon lisää liikkumavapautta, kun perinteiseltä lehdistöltä sitä karsittiin – koska vain televisio maksaa lähetysoikeuksista. Kirjoittavat toimittajat siis työnnettiin pois tapahtumien keskipisteestä.

– Joka paikassa on nähty ihmismäärien kasvavan merkittävästi varikkoalueella. Sehän on tietysti ollut tärkeä osa F1-oikeudet omistavien amerikkalaisisäntien strategiaa. Jokainen täällä liikkuva ottaa ja lähettää täältä kuvia ja materiaalia verkkoon, sanoo Schmidt.

F1-talleista kuljettajineen ja muine henkilökuntineen on tullut parissa vuodessa paljon entistä tunnetumpia varsinkin Pohjois-Amerikassa.

– Vielä jokunen vuosi sitten Austinissa katsojat eivät tienneet täysin edes tiimien tai kuskien nimiä. Nykyään siellä tunnistetaan kaikki heti kasvoista, sanoo Red Bull -organisaation kuntovalmentajana pitkään toiminut Pyry Salmela ja jatkaa, että F1 on juuri sellaista viihdettä, jollaista amerikkalaiset haluavatkin.

Kattojärjestö FIA:n lehdistötilaisuuksia pitkään vetänyt Bob Constanduros on pitkällä urallaan nähnyt F1:n huiman kehityksen. Hän toimi vuodesta 1977 asti toimittajana Autosport-lehdessä ja siirtyi vuonna 1985 kokopäiväisiin F1-hommiin. Constandurosin mielestä laji on tällä hetkellä suositumpi kuin koskaan aikaisemmin.

– Englanninkielinen maailma on tehnyt valtavan urakan F1-mainetta rakentaessaan, ja tässä on tulos. Varsinkin naisväkeä F1 kiinnostaa yhä enemmän – johtukoon se sitten vaikkapa sellaisista asioista, kuin että kenen laulajatähden kanssa Charles Leclerc käy ulkona.

Leclercin mukaan tv-julkisuus on viime vuosina ollut tärkeämpi asia kuin esimerkiksi sääntömuutokset.

– Lajia näytetään kaikkialla enemmän kuin ennen. On oma kanavakin, F1 TV Live. Se on katsojien nähtävissä kaiken aikaa. Halvemmalla hinnalla on pystytty hankkimaan enemmän katsojia kuin varsinaisilla maksukanavilla. Lisäksi musiikkipuolta on enemmän kuin ennen. Kuljettajat ovat nuorempia kautta linjan, ja kaikella pyritään vetämään yhä nuorempaa yleisöä seuraamaan lajia.

Leclerc ei ole yllättynyt edes ennätysmäisesti kohonneesta F1-innosta Yhdysvalloissa.

– Siihen on pyritty tietoisesti Libertyn siirryttyä F1-isännäksi. Muistan hyvin, millaista oli ennen vanhaan saapuessani Yhdysvaltoihin ja ilmoitettuani olevani matkalla F1-kisaan. Jotkut tiesivät kyllä lajin, mutta utelivat lähinnä, tunsinko James Huntin tai muita menneitä suuruuksia.

Mika Salo ajoi F1-tasolla vuosina 1994–2002. Sittemmin hän on toiminut varikolla muun muassa tuomarina. Hän suhtautuu lajin amerikkalaistumiseen myönteisesti.

– Se on vain hyvästä, sillä juuri amerikkalaisethan show’n osaavat parhaiten.

Yhdysvalloissa ajaessaan Salo tottui siihen, että kisan päättyessä lauantai-iltana bändit alkoivat soittaa.

– Se oli rämäkkää touhua. Kansa viihtyi, ja katsojia oli paikalla sankoin joukoin. Siitä tuli kaikille makea fiilis – myös meille kuskeille.

Salo toteaa suomalaiskuskien määrän käyneen F1:ssä vähiin, mutta suomalaisten fanien kiinnostusta lajiin se ei hänen mielestään ole vähentänyt.

– Tiedän osan kannustavan Valtteri Bottasta, mutta löytyy sieltä Hamilton- ja Norris-fanejakin.

Suomalaiset ovat Salon mukaan yleensä kannustaneet ylivoimaisia mestareita, mutta Max Verstappen tuntuu olevan poikkeus.

– Ehkä Max sai Kimi Räikkösen kanssa kamppailtuaan sellaisen maineen, etteivät kaikki hänestä diggaa. Luulenpa, että siihen ovat vaikuttaneet Kimin aikanaan antamat kommentit, arvelee Salo.

Michael Schmidt tosin tarjoaa toisenlaista selitystä: legendaarisen Ayrton Sennan tasolle radalla yltävä Max Verstappen kaihtaa tähteyttä, mikä vaikuttaa hänen suosioonsa.

Vielä vuosina 2019 ja 2020 F1-urheilua hallitsi Mercedes. Sittemmin on menty jo kolmatta kautta ilman saksalaistiimin kuljettajaa kamppailemassa mestaruudesta. Mercedeksen nokkamies Toto Wolff katsoo silti luottavaisena tulevaisuuteen.

– Näytämme kulkevan oikeaan suuntaan.

Unkarin kisaviikonloppua hallitsi perinteikäs mestaritalli McLaren. Se nappasi aika-ajossa ensimmäisen eturivinsä 12 vuoteen ja itse kisassakin kaksi ensimmäistä sijaa nostettuaan Oscar Piastrin voittajakerhoon Lando Norrisin rinnalle. Varikolla sitä juhli yksi suomalainen: salolaislähtöinen Kari Lammenranta tuli McLarenille 2005 ja kuuluu nykyään kilpatiimin kärkinimiin tallin päämekaanikkona.

Vuonna 2026 F1-sääntöihin on tulossa uusia sääntöjä muun muassa pienemmistä moottoreista ja niiden äänestä. Sääntömuutokset ovat jo aikaisemmin vähentäneet merkittävästi kuolemia ja vakavia loukkaantumisia.

– Kukaan ei aluksi pitänyt esimerkiksi haloturvakaaresta, mutta miten monta elämää se onkaan jo pelastanut, muistuttaa Charles Leclerc.

Tällä kaudella MM-sarjassa on ohjelmassa 24 kisaa. Jenkkijohto aikoo vielä lisätä niitä

– Kahdeksantoista kisaa olisi ehdoton maksimi – yhdeksän Euroopassa ja yhdeksän muissa maanosissa. Suunta on ollut ulos Euroopasta, koska jotkin maat maksavat mielettömiä summia kisaisännyydestä lähinnä voidakseen mainostaa valtiotaan. Katsomot ovat täynnä, mutta varsinaisesti se ei liity F1-urheilun suosion kasvamiseen kyseisissä maissa. Qatar ja Saudi-Arabia maksavat Libertylle sata miljoonaa dollaria kisaoikeuksista, kun Bahrain, Azerbaidzan ja Abu Dhabi pulittavat vain 60 miljoonaa, Vasconcelos valistaa.

Uutena mukaan yrittää muiden muassa Thaimaa, ja Ranskan paluustakin puhutaan.