Etelämantereen pohjajää sulaa paljon odotettua nopeammin

1


Etelämantereen pohjajää sulaa paljon odotettua nopeammin

Tuore tutkimus kertoo pinnanalaisen jäätikön hupenevan huolestuttavaa vauhtia.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat 123rf

Suhteellisen vakaana pidetty Etelämanner raottaa ikävää puoltaan Nature Geosciencen julkaisemassa tuoreessa tutkimuksessa, jossa ensi kertaa on kartoitettu koko mantereen pinnanalainen jääpohja.

Satelliittien tuella tehty mittaus osoitti, että kuudessa vuodessa pinnan alta on hävinnyt lähes 1500 neliökilometriä jäätä – kahdeksan kertaa Helsinkiä suurempi alue.

Suuret kelluvat jäähyllyt, jotka yhdistyvät pohjakerrokseen Etelämantereen alla, ovat alttiita romahtamaan meriveden sulattaessa niitä alhaalta.

Leedsin yliopiston tutkijoiden mukaan Etelämantereen jäänalaisen pinnan sulaminen kaksinkertaistuu joka 20. vuosi ja se on nousemassa Grönlannin ohi merenpinnan suurimpana nostattajana.

Ilmastonmuutoksen lämmittämien vesien aiheuttama eroosio on kutistanut mantereen jäänpohjaa lähes 1500 neliökilometrillä vuosina 2010–2016. Hälyttävin muutos näkyi mantereen länsiosassa. Kahdeksan suurimman jäätikön sulaminen on viisi kertaa nopeampaa kuin jäätiköillä keskimäärin.

Jopa itäosissa, jossa tutkijat ovat näkyvän pinnan perusteella aiemmin uskoneet jään voivan vielä lisääntyä, tulokset jäänpohjasta viittaavat pikemminkin päinvastaiseen. Jäänpohja on kutistumassa kaikkialla.

Ilmaston lämmetessä merenpinnan nousu on yksi ihmiskunnan merkittävimpiä uhkia. Pahimmissa skenaarioissa merten pinnat voivat vuosisadan lopulla olla puolitoista metriä korkeammalla. Se tuhoaisi alavilla mailla olevia suurkaupunkeja ja vaikuttaisi jopa satojen miljoonien ihmisten elämään.

Tällä hetkellä suurimmat syyt merenpinnan nousuun ovat lämpölaajeneminen ja pienten jäätiköiden sulaminen. Ilmaston lämpenemisen jatkuessa Grönlannin ja Etelämantereen suurimpien jäätiköiden rooli merenpinnan nousussa lisääntyy.

Mannerjäiden sulaminen myös kiihdyttää ilmakehän lämpenemistä, kun jään alta paljastuva maa alkaa varata itseensä lämpöä.

Täysin sulaksi Etelämanner tuskin tulevina vuosituhansinakaan muuttuu. Keskilämpötilojen pitäisi nousta ainakin 20 astetta, minkä mannerta kiertävät kylmät tuulivirtaukset, ainakin toistaiseksi, ehkäisevät.

Julkaistu: 3.4.2018