Apu

Eroon suonikohjuista



Eroon suonikohjuista

Noin 25–40 prosenttia naisista ja 10–20 prosenttia miehistä kärsii suonikohjutaudista. Naisilla suonikohjujen riski kasvaa, jos on synnyttänyt vähintään kolme lasta ja tekee seisomatyötä. Myös tupakoinnilla ja alkoholinkäytöllä on todettu olevan vaikutusta suonikohjujen syntyyn.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Mostphotos

Nykyään julkisessa terveydenhuollossa ei enää tehdä kosmeettisin perustein suonikohjuleikkauksia. Sen sijaan yksityisen terveydenhuollon piirissä noin 20 prosenttia toimenpiteistä tehdään esteettisistä syistä.

– Myös niin sanotut luutasuonet eli ohuiden hiussuonten tummat ja hämähäkkimäiset laikut säärissä koetaan usein häiritseviksi. Niitä hoidetaan mikroruiskutustekniikalla, kertoo verisuonikirurgi Mikael Railo Eiran sairaalasta.

Julkisen terveydenhuollon pisteytysjärjestelmän mukaan suonikohjuleikkaukseen saa puoltavia pisteitä, jos alaraajassa on turvotusta tai ihon värimuutoksia ja jos potilaalla on tai on ollut säärihaava.

Leikkausta puoltaa myös se, jos suonikohjut oireilevat eikä kahdeksan tunnin työskentely onnistu ilman hoitosukkia tai kompressiositeitä.

Mikäli leikkaukseen päädytään, vaihtoehtona on perinteinen suonikohjuleikkaus, vaahdotushoito tai laserhoito. Kaksi jälkimmäistä voidaan tehdä poliklinikalla paikallispuudutuksessa, ja potilas on työkykyinen muutaman päivän päästä.

Leikkaustavasta päätetään aina tapauskohtaisesti, sillä kaikille soveltuvaa rutiinileikkausta ei ole olemassa. Diagnoosin varmentamiseksi laskimot kuvataan doppler-ultraäänilaitteella, jolla vialliset laskimoläpät ja laskimoveren takaisinvirtaus voidaan todeta. Myös kaikututkimuksella saadaan tarkka tieto laskimoiden anatomiasta.

Silloin kun vain on mahdollista, suonikohjuja hoidetaan kotihoidolla eli tukisukilla, seurannalla ja jalkojen kohoasennolla. Julkisen terveydenhuollon suonikohjuleikkausjonossa odottaa noin tuhat ihmistä toimenpiteeseen

Teksti Riitta Heimonen

Julkaistu: 24.3.2016