Erkka Westerlund on jättänyt jälkensä suomalaiseen jääkiekkoiluun hyvässä ja pahassa – menestyi yhtäällä, kuhnaili toisaalla
Erkka Westerlundille ei riittänyt, että hän on erinomainen jääkiekkovalmentaja ja pelin teoreetikko. Kaikki muut pyrinnöt yli tuon himmentävät rajusti Westerlundin perintöä suomalaiselle lätkälle ja urheilulle.
Kiuas Infernon henkilökuvaan piirretään hahmoa jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlundista. Westerlundin ansiot suomalaisen jääkiekkoilun piirissä ovat melkoiset.
– Annamme Westerlundille tunnustusta ennen muuta pelin teoreetikkona ja Raimo Summasen valmentajakollegana. Westerlundin ja Summasen rinnalle kun liitämme tarinassamme Jarmo Kekäläisen, ollaan tietysti ikimuistoisessa HIFK:n mestaruuskaudessa 1997-1998, Samuel Savolainen valottaa.
Westerlundin vaikuttimena ja ajurina näyttäisi läpi uran toimineen paitsi rakkaus jääkiekkoiluun myös heikko itsetunto ja pyrkimys välttää häpeää.
– Nuo häpeään, potkuihin ja muuhun liittyvät vastukset ja niiden voittaminen ovat nähdäkseni pitäneet Westerlundia liikkeellä läpi hänen uransa. Pidän niitä jopa hänen voimavaranaan, Petteri Sihvonen pohtii Infernon nauhoituksen jälkeen.
”Leijonien päävalmentajana Westerlund onnistui Savolaisen ja Sihvosen mukaan erinomaisesti.”
Median kanssa Westerlundilla on ollut hyvin kompleksinen suhde. Hänen itsensä mukaan media on jakautunut niihin, jotka tukevat häntä ja niihin, jotka haluavat tuhota hänet.
– Tuossa ei ole päätä ei häntää, annoimme Infernossa tuon suhteen Westerlundille kovan löylyn, hän on ymmärtänyt median työn ja tehtävän aivan väärin, Savolainen kivahtaa ja jatkaa, että siitä hyvästä Sihvonen makselee noista media-asioista kalavelkojaan Westerlundille Gordie Howen kostossa.
Leijonien päävalmentajana Westerlund onnistui Savolaisen ja Sihvosen mukaan erinomaisesti.
– Ei ollut kaukana, ettei hän voittanut Leijonien päävalmentajana MM- tai olympiakultaa. Westerlund osasi upeasti keinotella itsestään valmentajan, joka oli todella pidetty pelaajien keskuudessa. Toki se oli myös helppoa etenkin silloin 2005 ja 2006, koska pelaajat olivat juuri päässeet Summasen hirmuhallinnosta, Sihvonen kuvailee.
”Näkyvän jäljen hän jätti itsestään valmentajana ja pelin teoreetikkona, ei urheilun johtotehtävissä.”
On osa-alue, jossa Inferno ei anna armoa Westerlundille, ne ovat erilaiset johtotehtävät TPS:ssä, Humussa, olympiakomiteassa ja ammattivalmentajien puheenjohtajana.
– Noissa tehtävissä hän olisi kaivannut rinnalleen jotakin Summasen kaltaista hahmoa, etteivät hommat olisi menneet pelkäksi kuhnailuksi ja palkkioiden laskuttamiseksi. Näkyvän jäljen hän jätti itsestään valmentajana ja pelin teoreetikkona, ei urheilun johtotehtävissä. Tuon avaamme tarkasti Infernossa, Savolainen päättää.
Jakso on kuunneltavissa vain Apu360-sisältöjen tilaajille. Tilaa tästä.
