Eppu Salminen on kotiopettaja ja pian myös pappa – kuopuksesta tulee setä alle vuoden ikäisenä

Näyttelijä Eppu Salminen asui virkavapaansa aikana perheensä kanssa Korsikalla. Poppoo on palannut Suomeen, mutta veri vetää yhä maailmalle. Eppu Salminen vastaa nytkin puheluumme Korsikalta.

Hyvää päivää, Korsika! Mitä sinne kuuluu?

Täällä paistaa aurinko, kävelen ulkona koiran kanssa. Kaikki on loistavasti, mutta huomenna sataa varmaan. Olemme täällä moikkaamassa ystäviä, joita emme ole nähneet vähään aikaan. Väliaikainen kotimme on tällä hetkellä Tampereella, maailmalla ja matkoilla. Olimme juuri Slovakiassa ja suunnittelemme reissua jenkkeihin. Tavaramme ovat varastossa.

Miten elämä vei teidät Korsikalle?

Jäin Helsingin Kaupunginteatterista virkavapaalle neljä vuotta sitten, sillä halusimme pitää välivuoden jossain eksoottisessa paikassa. Lähdimme liikkeelle Uruguaysta, sitten mietimme Kuubaa, Sardiniaa tai Pohjois-Italiaa. Lopulta tulimme tutustumaan Korsikaan tuttuni kautta ja saimme järjestettyä asunnon vuodeksi.

Olimme Korsikalla vuoden, palasimme vuodeksi Suomeen ja kun kolmas lapsemme syntyi, jäin hoitovapaalle. Sitten palasimme vielä vuodeksi Korsikalle. Neljäs lapseni vaimoni Kaisan kanssa syntyikin sitten siellä. Kaisa on käsikirjoittaja, joten se on mahdollistanut ajoittaisen asumisen ulkomailla. Teen radiotöitä, kirjoitushommia, kolumneja ja roolejakin toisinaan, mutta enimmäkseen hoitelen lapsia. Lapset ovat suuri rikkaus, heidän kanssaan on kiva puuhailla.

Kerttu, 7, on tällä hetkellä kotiopetuksessa, sillä haluamme vielä matkustella ennen kuin asetumme takaisin Suomeen. Juttelin Tampereen kouluviranomaisten kanssa ja se kävi heille. Piirrämme, teemme käsitöitä ja käymme taidenäyttelyissä. Olemme käyneet kokeissakin, että kyllä tässä hommaa on. Kun palaamme Helsinkiin vuonna 2021 hoitovapaani päätyttyä, Kertun on tarkoitus mennä Helsingin ranskalaiseen kouluun.

Muut lapsemme ovat Kasper, 6, Ukko, 4, ja Veikko, joka syntyi viime itsenäisyyspäivänä.  Synnytyksessä meni kaikki hienosti, vaikka perhehuonetta emme saaneetkaan. Kuuntelin kolme kertaa Finlandian asian kunniaksi matkalla tasangolta vuoristoon, koska oli itsenäisyyspäivä. Veikko syntyi kolme minuuttia yli puolenyön. Hän ei ole automaattisesti Ranskan kansalainen, vaikka onkin syntynyt täällä. Mutta hän saa kansalaisuuden, jos sitä hakiessaan täysi-ikäisenä on asunut viimeiset viisi vuotta Ranskassa. Lisäksi hänen lapsensa saa Ranskan kansalaisuuden, mikäli syntyy Ranskassa.

Mikä ranskalaisessa elämäntavassa viehättää?

Asuimme pienessä vuoristokylässä, joten saatoimme keskittyä paljon lapsiin ja kävellä vuoristossa. Ruoka on täällä hyvää, eikä koko ajan tarvitse kohkata joka paikkaan. Suomessa sinkoilen ympäriinsä television, radion ja teatterin väliä. Viime vuoden vietin kokonaan Korsikalla, kävin vierailemassa vain kerran Suomessa Roban kuvauksissa. Elämä Ranskassa on myös halvempaa kuin Suomessa. Mikäli joku suunnittelee vastaavaa, vuotta aikaisemmin kannattaa alkaa käytännön asioiden järjestely.

Näyttelet uudessa Hotel Swan Helsinki -sarjassa, jossa näyttelee myös poikasi Roope Salminen. Miltä tämä tuntuu?

Olen vastaanottovirkailija, joka taistelee esimerkiksi peliriippuvuuden kanssa. Sarjan tekeminen oli sikäli innostavaa, että näyttelimme siinä ensimmäisen kerran yhdessä poikani Roope Salmisen kanssa. Ensimmäinen kohtaus Swanissa oli tunteikas, koska mukana oli kurssikaverini Milka Ahlroth, joka oli nähnyt Roopea vauvana, kun opiskelimme yhtä aikaa Teatterikorkeakoulussa. Nyt näyttelimme kimpassa tv-sarjassa melkein 30 vuoden jälkeen. Huimaa. Olen nähnyt Roopen näyttelevän isoja rooleja Kallion ilmaisutaidon lukiossa, muun muassa Lokin Treplevin, sama rooli, jonka näyttelin itse Ryhmäteatterissa kesällä 1998, sekä Kellariteatterissa. Hän on hieno ja heittäytyvä näyttelijä, jonka soisin tekevän enemmän draamaa.

Roopen kanssa oli hyvä näytellä. Kyseessä oli hahmoni kannalta yksi vaikeimmista kohtauksista ja vielä ensimmäinen otto koko sarjassa. Oli mukavaa, että se sujui hyvin ja leppoisasti. Duuni on duunia, oli vastassa vieras tai sukulainen. Roopen kokemus kameran kanssa työskentelystä on jo niin rautaista, että ympärillä olevat voivat olla aika luottavaisin mielin. Tämän takia hän sopii Putouksen juontajaksi täydellisesti.

Sinusta on tulossa tänä vuonna isoisä, kun Roope saa esikoislapsensa näyttelijä Helmi-Leena Nummelan kanssa. Miltä se tuntuu?

Tosi nastalta. Roope täytti jo 30, jo oli aikakin! Omasta mielestäni olen vielä nuori jamppa, enkä mikään isoisä. Helmi-Leena on hieno tyyppi, ja he molemmat ovat vauvasta iloisia. Olen varmaan Eppu-pappa, se rimmaa mukavasti. Pyrin olemaan apuna tarpeen mukaan ja sen mitä ehtii, vaikka omiakin lapsia riittää. Meidän pienimmästähän tulee Roopen lapsen syntymän myötä setä.

Sukupolvien jatkumo tuntuu hyvältä, olen elänyt kivan elämän ja ehtinyt tehdä kaikenlaista – töitä on riittänyt, kuten myös matkailua ja ihmissuhteiden säätöä. Nyt menen siinä missä pitääkin. Ehtoopuoli tulee, mutta se tulee kaikille demokraattisesti. Onneksi perhearkea ja seikkailua riittää, koska paljon on vielä tulossa. En ole erakoitumassa St. Helenan saarelle.

Kerro jokin salaisuutesi.

Rakastan yhtä maailman haukutuimmista leffoista: Ishtaria. Sitä tähdittävät Dustin Hoffman ja Warren Beatty. Se oli myös taloudellisesti täydellinen floppi. Musta se on helvetin hauska, olen katsonut sen varmaan viisi kertaa ja joka kerta nauran tikahtuakseni.