Diplomi-insinööri Risto Linnakangas tarkistaa aurinkopaneeleja, joita hän on asentanut omakotitalonsa katolle yhteensä 120 kappaletta.

– Jotakin oli tehtävä, sillä vuoden sähkölasku uhkaa keväällä nousta jopa 30 000 euroon. Silloin päättyy kiinteähintainen sähkösopimus, hän sanoo.

Vuonna 2011 Linnakangas rakensi puolisonsa kanssa Kempeleeseen 320 neliön omakotitalon. Samoissa tiloissa on hänen insinööritoimistonsa konttori.

Talon energiakulutus viime vuonna oli yhteensä 62 000 kilowattituntia, tästä käyttösähkö vei 26 000 ja lämmitys 36 000 kWh.

Huimaavien kulutuslukemien taustalla on on epäonnistunut Kempeleen ekokorttelihanke. Kymmenen omakotitaloa tuotti reilun viiden vuoden ajan kaiken sähkönsä yhteisessä pienvoimalassa, jossa kaasutettiin puuhaketta.

Taloja ei liitetty paikalliseen sähköverkkoon. Myös ekokorttelin käyttämä lämmitysenergia tuli omasta voimalasta. Ekokorttelin asukkaille hankkeen piti olla kannattava, sillä he saivat kunnalta tontin edulliseen hintaan. Hankkeen taustalla oli entinen pääministeri Juha Sipilä.

Sähkön ja lämmön tuottaminen omassa voimalassa osoittautui kuitenkin liian kalliiksi, joten sopimus purettiin.

– Meidät jätettiin heitteille. Talon sähkölämmitys on todella kallis vaihtoehto, Linnakangas harmittelee.

Maalämpöäkaivoa ei tontille kannata porata, koska kallio on Kempeleessä usean sadan metrin syvyydessä.

Oulun Lämpöpumpputekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ville Kortet ja asentaja Jari Laakso kantavat ilmavesilämpöpumpun lämpimän käyttöveden varaajaa Risto Linnakankaan talon tekniseen tilaan.

Uuden 300 litran varaajan avulla käyttövettä lämmitetään vain todellisen kulutuksen ja tarpeen mukaan. Vanhassa järjestelmässä käyttövesi lämpeni 750 litran lämmitysvaraajassa, joka ei enää vastaa nykyajan energiatehokkuusvaatimuksia.

Vanhan varaajan lämmityskierukka lämmitettiin sähköllä. Se toimi päälämmönlähteenä lattialämmitykselle ja käyttövedelle.

Sekä peseytymiseen että lämmitykseen käytettävä vesi lämmitetään mahdollisimman pitkälle ilmavesilämpöpumpulla (IVLP). Vanha varaajaa käytetään jatkossa vain käyttöveden esilämmitykseen ja puskurivaraajana. Varsinaisen lämmityksen hoitaa ilmavesilämpöpumppu, huomattavasti aikaisempaa edullisemmin.

Lämmitysenergian IVLP ottaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Järjestelmässä on omat haasteensa. Se ei ole yhtä tehokas kuin maalämpö. Laite antaa noin puolet vähemmän tehoa – 20 asteen pakkasella kuin + 7 asteen säällä. Jos laite on mitoitettu liian pieneksi, voi sähkövastuksen käytön osuus nousta suureksi.

Risto Linnakangas porasi kivitalon seinän läpi reiät, joita myöten syötettiin varaajan ja ilmavesilämpöpumpun yhdistävät putket.

– Hitsasin itse pumpun ulkoyksikköä varten metrin korkuisen metallitelineen, jonka kiinnitin valmiiksi betonitasoon. Se nopeutti asennusta ja säästi rahaa, Linnakangas kertoo.

Hintaa Risto Linnakankaan ilmavesilämpöpumpulle tuli noin 20 000 euroa. Pienenpään omakotitaloon vastaava laite maksaa mallista riippuen 10 000 – 15 000 euroa.

– Energiakulutus laskee lämmityksen osalta IVLP:n avulla arviolta 25 000 kilowattituntia vuodessa, eli kolmasosaan, Linnakangas kertoo.

Lisää säästöä Linnakangas hankki asentamalla taloonsa 120 aurinkopaneelia. Moni tuttu kertoi lisänneensä paneelien määrä jälkikäteen, joten Linnakangas päätti asentaa kerralla niin paljon paneeleja kuin katolle mahtuu.

Sähköasennuksista ja paneelien hankinnasta vastasi Sähköveikot Oy Oulusta, mutta kaikki mahdolliset työvaiheet tehtiin itse.

– Asensin paneelit paikoilleen poikani kanssa ja rakensin katolle painekyllästetystä puusta telineet, joihin paneelit kiinnitettiin. Moniin konesaumakattoihin löytyy kaupasta kiinnikkeet, joihin paneelit on helppo kiinnittää. Meidän talossamme on kuitenkin huopakatto.

Aurinkopaneelit, invertteri ja asennustyöt maksoivat Linnakankaalle 30 000 euroa. Kallein paneelitarjous valmiiksi asennettuna taas olisi ollut reilusti yli 50 000 euroa.

Linnakankaan 120 paneelin nimellisteho on 45 kilowattia. Ne tuottavat laskelmien mukaan noin 35 000 kWh vuodessa. Ostoenergian määräksi jää noin 2 000 kWh.

– Laskin, että ilmavesilämpöpumppu ja aurinkopaneelit yhdessä pudottavat sähkön kulutuksen lähelle nollaa, kun myytävän sähkön hinta on sama kuin ostettavan sähkön hinta. Ensi vuonna näen pitävätkö laskelmat paikkansa.

Talvella Linnakangas joutuu ostamaan sähköä, mutta kesäaikaan paneelit tuottavat yli oman tarpeen.

Sähköautonsa hän aikoo ladata yöllä, kun sähkö on halpaa ja myydä paneelien tuottaman sähkön kalliimmalla hinnalla sähköyhtiölle.

– Paneelit tuottavat sähköä parhaiten päivällä huhti–lokakuussa, kun aurinko on korkealla. Tällöin myös valtakunnallinen kulutus on suurinta, jolloin pörssisähkön hinta on korkeimmillaan, Linnakangas arvioi.

Esimerkiksi touko- ja kesäkuussa 120 paneelia tuottaa noin 5 000 kWh kuukaudessa. Kuuden kuukauden tuotanto on yhteensä noin 30 000 kWh.

– Suosittaisin mitoittamaan paneelien määrän oman kulutuksen mukaan, sillä suuressa aurinkovoimalassa riski jää pientuottajan kannettavaksi, sanoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen

Esimerkiksi 14–16 aurinkopaneelin järjestelmä maksaa noin 8 000 – 9 000 euroa.

Yli jäävästä paneelisähköstä sähköyhtiöt ovat jo jonkin aikaa maksaneet kuluttajille käypää hintaa, mutta myyntitulot eivät sisällä sähkön siirron ja verojen osuutta.

– Minulla sähkön siirron osuus on verkkoyhtiölle 0,09 senttiä kilowattitunnilta. Muita maksuja ei ole, sillä ostan ja myyn samalle sähköyhtiölle, Linnakangas sanoo.

Aurinkopaneeleja varten tarvitaan rakennuslupa. Lisäksi sähköyhtiöstä pitää varmistaa, että taloon on riittävän vahva syöttökaapeli ja sähköpääkeskuksessa mahdollisuus sulakkeen suurentamiseen.

– Saimme ilman lisämaksua vahvemman syöttökaapelin ja pääsulakkeen suurentamisen, jolloin keskuksen pääsulakkeen kooksi tuli 63 ampeeria, Linnakangas kertoo.

Linnankankaalle on luvassa 6 000 euron maksimituki, sillä rakennuksen energiatehokkuus parani 57,1 prosenttia. E-luku laski ja oli ennen energiaremonttia 133 kWh/neliö ja remontin jälkeen 57 kWh/neliö.

Rakennuksen vaipan energiatehokkuutta ei tarvinnut parantaa, sillä talo on eristetty hyvin.

Aran energia-avustusta myönnetään myös kerros- ja rivitaloihin. Lisäksi on mahdollisuus saada 4 500 euron suuruinen kotitalousvähennys, mutta sitä ei voi saada yhtä aikaa Aran avustuksen kanssa.