En enää matkusta kesällä Etelä-Eurooppaan – Lomaluksus on jotain muuta kuin äärimmäinen helle
Tänä kesänä sain taas nauttia luksusta. Oli luksusta, kun sain valita ja viettää lomani Suomessa ja pukea illalla pitkät vaatteet päälle. Tätä ylellisyyttä ei kuitenkaan saa pitää itsestäänselvyytenä, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Iina Artima-Kyrki.
Aika tasan vuosi sitten päätin, etten enää matkusta keskikesällä Etelä-Eurooppaan. Päätöksen tein täysin itsekkäistä syistä. Viime kesänä reissasimme pahimpien helteiden aikaan pitkin poikin Portugalia. Yi 40 asteen lämmössä jouduimme unohtamaan kaikki matkasuunnitelmat ja etsimään päivisin rantoja, joilla odotimme varjojen alla iltojen siedettävämpiä säitä.
Viimeisenä lomapäivänä ajoimme Portosta Lissaboniin. Metsäpalojen aiheuttama kitkerä savu tunkeutui autoon. Perillä odottava tuuli oli kuin fööni, joka puhalsi kuumaa ilmaa suoraan sieraimiin. Eurooppaa käristävät helleaallot eivät ole enää mikään poikkeus. Eikä niissä ole mitään kivaa. Tiedän myös kiusallisen hyvin, että on harvinaista luksusta saada matkustaa vuodesta toiseen etelään ja valittaa paahtavasta kuumuudesta.
Meidän suomalaisten ulottuvilla on kaikki mahdollinen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöömme. Silti muutamme omia elintapojamme vasta kun on pakko. Eteläisen Euroopan asukkaat ovat tänä kesänä kärsineet äärimmäisen kuumuuden lisäksi mittavista metsäpaloista. Samalla he joutuvat pelkäämään kotiensa ja viljasatojensa menetystä sekä jännittämään turistien ja samalla elantonsa katoamista.
Itse kuulun maailman mittakaavassa siihen häviävän pieneen ihmisjoukkoon, joka sai taas nauttia luksuksesta. Luksusta oli, että pystyin valitsemaan. Vietin lomani Suomessa, ainoa reissuni vei telttailemaan Päijänteelle. Oli ylellistä uida puhtaassa ja viileässä vedessä ja pukea illalla pitkät vaatteet päälle. Ainoa ongelma on, ettei tätäkään luksusta voi eikä saa jatkossa pitää itsestäänselvyytenä.
