Kun sopivaa ehdokasta ei löytynyt, Ella Siltanen lähti itse ajamaan nuorten asioita – Lapsuudesta tuttu puolue sai väistyä uuden tieltä

Ella Siltanen muutti Rovaniemelle töiden perässä puoli vuotta sitten hyvän tuurin saattelemana. Kaverin asunto Lapin yliopiston vieressä oli juuri vapautumassa. Asunnon löytäminen matkailukaupungista marraskuussa kesken kuumimman matkailusesongin on erittäin epätodennäköistä.

Nyt Siltanen istuu asunnon sinisellä sohvalla. Kunta- ja aluevaaleista on kulunut tovi. On analyysin aika, sillä Siltanen oli vasemmistoliiton ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

Kun uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuun alussa, napsahtaa Siltaselle kaikella todennäköisyydellä ensimmäinen luottamustoimi.

Siltanen on 23-vuotias. Se tekee hänestä poikkeuksellisen ehdokkaan, sillä vain 7,8 prosenttia kevään vaalien ehdokkaista oli kuin Siltanen, siis nuoria.

– Jokainen, joka mulle tuli sanomaan, että aikoo äänestää mua, oli nuori.

Siltanen kampanjoi, mutta vähemmän toreilla. Nuoret eivät liiku siellä.

Hänelle annetut 136 ääntä riittivät Rovaniemellä vasemmistoliiton varavaltuutetuksi. Vaalidata kertoo äänten tulleen pääosin opiskelijoiden suosimilta keskustan ja Viirinkankaan alueilta.

Siltanen sai enemmän ääniä kuin moni paikkakunnan vanha konkari. Läpimeno oli lähellä.

Mediassa on jälleen kunta- ja aluevaalien jälkeen päivitelty nuorten alhaista intoa asettua ehdolle ja äänestää. Nuorisoala ry:n nuorten kunta- ja aluevaalimenestystä kokoavasta verkkojulkaisusta selviää, että keski-iältään nuorimmat puolueet ovat jo jonkin aikaa olleet vihreät ja perussuomalaiset. Niin on edelleen, mutta kevään vaaleissa vasemmistoliiton valtuutetut nuortuivat selvästi eniten.

Alle 30-vuotiaiden osuus kaikista aluevaltuutetuista on nyt suurin vasemmistoliitolla, jossa 12,8 prosenttia valtuutetuista on nuoria.

Kunnanvaltuutetuista alle 30-vuotiaiden suhteellinen osuus on suurin vihreillä ja rkp:llä, vaikka molemmissa puolueissa nuorten suhteellinen osuus laski.

Sen sijaan nuorten osuus kaikista vasemmistoliiton kunnanvaltuutetuista kasvoi 35,4 prosenttia edellisiin vaaleihin nähden. Vasemmistoliitto ja sdp olivat ainoat puolueet, joissa nuorten suhteellinen osuus kasvoi.

Vasemmalla olevat puolueet ovat jostain syystä onnistuneet houkuttelemaan nuoria mukaan. Tutustutaan siis Ella Siltaseen ja analysoidaan saavutusta tilastojen valossa sen jälkeen tarkemmin. Ehkä löytyy tiedonmuru, joka auttaa ymmärtämään nuorten poliittista toimijuutta ja syitä asettua ehdolle. Tai olla asettumatta.

Kun Ella Siltasen kaverit kuulivat hänen asuvan Rovaniemellä, he kehottivat Siltasta lähtemään siellä ehdolle kunta- ja aluevaaleihin.

Nainen, kotoisin Päijät-Hämeen Sysmästä. Työskenteli Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja 2023. Muutti Rovaniemelle Helsingistä, missä asui muutaman vuoden. Työskenteli viime talven Joulupukin Pajakylässä sijaitsevassa lohiruokia myyvässä kotaravintolassa sekä safarioppaana. Haki keväällä opiskelemaan Lapin yliopistoon sosiologiaa ja politiikkatieteitä.

Kielitaito: Suomi, englanti. Opiskelee ranskaa, poikaystävä on belgialainen.

Siltanen kiinnostui politiikasta 16-vuotiaana. Vaalikampanjoinnin maailma on hänelle tuttu, sillä hän on ollut mukana tekemässä muiden vaalikampanjoita.

Idea ehdokkuudesta tuli kavereiden kautta. Helsingin Kallion vasemmistotutut pyysivät häntä ehdokkaaksi, mutta kun kuulivat Siltasen asuvan nykyään Rovaniemellä, kehottivat he lähtemään ehdolle siellä.

Lopulta Siltanen päätti asettua ehdolle, koska ei löytänyt Rovaniemeltä itselleen sopivaa ehdokasta.

Hänestä itsestään tulisi sellainen, ehdokas nuorille. Niinhän äänestäjät keskimäärin toimivat: antavat äänensä kaltaisilleen. Työ matkailualalla toimi mainiona johdatuksena uuden kotikaupungin keskeisiin kysymyksiin, sillä mikäpä muu Rovaniemellä puhuttaisi kuin matkailu.

Vasemmistoliiton kannatus Rovaniemellä on noin kymmenen prosentin luokkaa, mikä toi puolueelle lopulta viisi paikkaa 51 hengen valtuustossa. Aivan viime metreille asti näytti, että puolue saisi kuudennen paikan.

Siltasen mukaan se olisi ollut hänelle suurempi asia kuin oma läpimeno.

Siltanen ei ole jäämässä poliittisesti toimettomaksi, vaikka paikka valtuustossa ei ensimmäisellä kerralla avautunut. Myös varavaltuutetut saavat luottamustoimia.

Siltanen toivoisi paikkaa sivistys- tai ympäristölautakunnasta. Niissä päätetään nuoria koskevista asioista, kuten koulutuksesta, vapaa-ajan palveluista sekä matkailun linjoista.

Hän haluaisi myös tarkastuslautakuntaan, sillä hänen ystävänsä on ollut Lahden valtuuston tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja.

– Se kuulostaa tosi kuivalta ja kamalalta, mutta mun kaverin kautta tajusin, että siellä pääsee vallan ytimeen, Siltanen sanoo.

Tarkastuslautakunta arvioi, miten kunta on suoriutunut tavoitteistaan.

Rovaniemellä vasemmistoliiton varavaltuutetuksi nousi toinenkin nuori, 23-vuotias Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelija Henriikka Aho.

Valtakunnallisesti tiedetään, että vasemmistoliiton uusi jäsen on tyypillisesti nuori kaupunkilainen nainen. Se tekee Ahon ja Siltasen kunta- ja aluevaalien tuloksesta vähemmän yllättävän. Naisehdokkaiden osuus kasvoi kevään vaaleissa eniten juuri vasemmistoliitossa, toiseksi eniten sdp:ssä.

Aho liittyi vasemmistoliittoon joulukuussa, kun asettui ehdolle. Hän havahtui vaalien toimintalogiikkaan ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa vuonna 2023. Jo pelkästään asettumalla ehdolle voi auttaa puoluetta. Mitä enemmän ehdokkaita puolue saa listoille, sitä enemmän se yleensä saa ääniä jaettavaksi.

Aholle keskeiset puoluevalinnan kysymykset koskevat ilmastonmuutosta ja ympäristöä. Nuoret ovat täällä vielä pitkään ja joutuvat elämään nykyisten päätösten seurausten kanssa, tai päättämättömyyden.

Aho antaa vertauskuvan: Nuoret ovat asiassa kuin aluevaltuusto toiminnassaan. Vastuuta on paljon, valtaa vähän.

– Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ovat valtavia rakenteellisia ongelmia, joiden edessä väkisinkin tuntee itsensä voimattomaksi. Ilmaston lämpeneminen ei näytä pysähtyvän.

Keskusta oli Ella Siltaselle tuttu puolue perheen kautta, mutta hän valitsi silti vasemmistoliiton.

Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä. Kiinnostus ei konkretisoidu kuntatasolla. Alle 30-vuotiaiden kunnanvaltuutettujen osuus on taantunut 2000-luvulla, kun yli 65-vuotiaiden valtuutettujen osuus on nelinkertaistunut.

Se tiedetään, että mitä enemmän nuoria saataisiin kunta- ja aluevaaleissa ehdolle, sitä enemmän kasvaisi nuorten osuus kunta- ja aluevaltuustoissa.

Sen sijaan keinot ovat löytymättä siihen, mikä saisi nuoret asettumaan ehdolle.

Rovaniemen uudessa valtuustossa ei ole ainoatakaan alle 24-vuotiasta valtuutettua, mutta yli 65-vuotiaiden osuus kasvoi merkittävästi.

Jokin ei täsmää. Eduskunta- ja presidentinvaalit kiinnostavat nuoria huomattavasti enemmän kuin kunta- ja aluevaalit, vaikka juuri paikallinen taso tarjoaisi verrattain konkreettisen tavan vaikuttaa arkea koskeviin asioihin.

Ella Siltanen liittyi vasemmistoliittoon viisi vuotta sitten, mutta ensin hänen piti käydä keskustan puoluekokouksessa.

Oli vuosi 2019, ja Katri Kulmuni valittiin kokouksessa puolueen puheenjohtajaksi.

Siltanen oli puoluekokouksessa äitinsä mukana. Siltasen äiti on keskustan pitkän linjan kunnanvaltuutettu Sysmässä. Aluksi Siltanenkin pohti keskustaa vaihtoehtona, koska se oli hänelle perheen kautta tuttu puolue.

– Sitten Kulmuni sanoi puoluekokouksessa jotain sen tyylistä, että perussuomalaiset olisivat voineet syntyä keskustan sisällä.

Ajatus oli Siltaselle liikaa.

Kulmuni arvioi puheessaan, että niin perussuomalaiset kuin vihreätkin olisivat voineet syntyä keskustan sisälle.

Puolue-eroista huolimatta Siltanen kokee jakavansa äitinsä kanssa samanlaiset arvot. He ajattelevat suunnilleen samoin pienituloisten tukemisesta, terveydenhuollosta ja mielenterveyspalveluista. Näkemyserot koskevat ympäristökysymyksiä ja ilmastonmuutosta. Samoja asioita, joihin vaikutetaan myös suoran toiminnan eli aktivismin keinoilla.

Siltasen mukaan yksi selitys vasemmistoliiton suosion kasvulle nuorten ehdokkaiden keskuudessa on se, että moni vasemmistoliiton ajama asia koskettaa nuoria. Moni nuori etsii paikkaansa ja työskentelee pienipalkkaisella alalla.

– Tämän hetken leikkaukset sosiaaliturvaan, järjestöihin ja mielenterveyspalveluihin kohdistuvat juuri nuoriin.

Toiseksi syyksi Siltanen näkee vasemmistoliiton tiukan linjan ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. Se puhuttelee myös häntä.

– Nuorille on tärkeää ilmastokatastrofin estäminen ilman, että paine sysätään kokonaan yksilön vastuulle.

Siltasen mukaan yksi nuoria koskeva ongelma on, että kaikki eivät ymmärrä, miten politiikka toimii.

– Esimerkiksi koulussa puhutaan paljon eduskunnasta ja presidentistä, ehkä vaaleista, mutta musta tuntuu, että siellä jää tosi kaukaiseksi, mistä vaikka just kuntatasolla päätetään.

Varsinkin siltä tuntuu nyt, kun on tullut muutoksia siihen, mitkä asiat ovat kuntien ja mitkä aluehallintovirastojen vastuulla.

– Asiaa pitäisi edistää siten, että politiikka esiteltäisiin osana arkea.

Hänen mielestään nuorten matala äänestysaktiivisuus on uhka demokratialle, mutta demokratiaan ja siihen vaikuttamiseen on monia tasoja.

Siltanen on ollut mukana Elokapinan toiminnassa Helsingissä ja Lahdessa. Myös järjestötoiminta on hänelle tuttua.

Siltanen nimeää vaikuttamiseksi myös tempaukset.

– Me ollaan esimerkiksi jaettu ilmaista ruokaa Lahdessa ystävänpäivänä. Siinä oli pieni ryhmä aika silleen vasemmistolaisesti ajattelevia ihmisiä.