Apu

Eläinten pelastusrinki – someajan apu loukkaantuneiden eläinten auttamiseksi


Moni loukkaantuneen eläimen löytänyt on hämillään: minne pitäisi ottaa yhteys? Apu voi olla yhtä lähellä kuin Facebook.
Kuvat Anu Hietamiehen albumi

Anu Hietamiehen takapihalta Tuusulassa löytyi pulmallinen vieras.

– Toinen kissani juoksi paniikissa sisään. Menin katsomaan ja näin, että puussa on orava, jolla kolme tassua toimi, mutta yhtä se roikotti.

Hietamiehellä oli ongelma, johon hän – luultavasti useimpien suomalaisten tapaan – ei keksinyt suoraa ratkaisua: minne eläimen hädästä pitäisi ilmoittaa?

– Soitin 020202:een, josta laittoivat Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikköön, mutta sieltä asti ei voitu lähteä Tuusulaan. Sain ohjeet, että ota hanskat, yritä saada kiinni ja vie Korkeasaareen.

Hietamies rupesi googlaamaan: ”Villieläimen loukutus.” Löytyi sivusto www.karkurit.fi ja sieltä yhteyshenkilöksi Sarita Lindberg.

– Hän kehotti liittymään Eläinten pelastusrinki -nimiseen Facebook-ryhmään. Pistin sinne avunpyyntöilmoituksen. Kymmenen minuutin kuluttua tuli puhelinsoitto ja avunantaja oli 20 minuutin kuluttua Järvenpäästä Tuusulassa. Hänellä oli kantokoppi ja pyyhkeitä.

Halkopinon alle piiloutunut orava, viimevuotinen poikanen, otettiin kiinni ja todettiin, että olkapää on ilmeisesti sijoiltaan tai murtunut ja siinä on avohaava.

Orava lähti pahvilaatikossa villieläinhoitajan pakeille.

– Aamulla tuli viesti, että oravasta otetaan röntgenkuva ja se hoidetaan. Sitten, kun orava saadaan kuntoon, se palautetaan samalle alueelle. Ihan järjettömän hyvä systeemi, Hietamies sanoo.

Avulle selvä tarve

Eläinten pelastusrinki on toiminut kolme vuotta ja siinä on yli 21 000 jäsentä. Perustaja, parikymmentä vuotta eläinsuojelutyötä tehnyt Sarita Lindberg, näki ringille selvän tarpeen.

– Hoidettavia eläimiä oli hirveästi ja hoitavia tahoja vähän, virallisia vielä vähemmän. Toiminta pyörii pääasiassa vapaaehtoistyönä, kuluineen päivineen, Lindberg sanoo.

Facebook-ryhmä toimii avunhakijoiden ja -tarjoajien kohtauspaikkana luonnonvaraisten eläinten ja lemmikkien auttamiseksi.

– Kun eläin on pulassa eikä ihminen tiedä, miten toimia, hän tekee julkaisun ryhmään. Jäsenistössä on paljon eläinten hoitoon harjaantuneita ihmisiä. Heiltä saa ohjeita, ja tarvittaessa joku lähempänä asuva tulee paikalle. Ylläpitotiimi varmistaa, että eläimet menevät oikealle taholle hoitoon, Lindberg sanoo.

Väärä hoito voi olla kohtalokasta

Ihmiset helposti lähtevät hoitamaan luonnonvaraisia eläimiä kotona puutteellisin tiedoin, mikä voi kääntyä itseään vastaan.

– Jos eläintä hoidetaan väärin, se ennen pitkää päätyy paremmille hoitotahoille, mutta tehtyjen hoitovirheiden takia mitään ei ehkä ole enää tehtävissä. Ihminen voi hyvän hyvyyttään omalla toiminnallaan pahentaa eläimen tilannetta vääränlaisin hoitotoimenpitein, Lindberg sanoo.

Pelastusringin suurin yhteistyötaho on Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys, jonne suurin osa ringin kautta tulleista eläimistä päätyy. Toinen paikka on Korkeasaari.

Rinki on valtakunnallinen. Apua löytyy yhtä lailla Keski-Suomesta kuin Lapistakin, jossa on muun muassa Ranuan eläinpuisto. Aina ei hoitopaikkoja ehkä juuri siihen hetkeen löydy.

– Minulla on ollut joskus Kemistä asti orava, kun ei lähempää löytynyt paikkaa, joka olisi kyennyt ottamaan vastaan. Kaikilla on kuitenkin oma elämä, työtä ja perhettä. Elämä on aika täynnä, Lindberg sanoo.

Avuntarve on sesonkiluonteista.

– Keväällä alkaa tulla oravanpoikasia, juhannuksen jälkeen siilejä, sitten tervapääskyjä ja muuta siinä välissä, poikaskausien mukaan. Nyt ovat oravat ja rusakonpoikaset ylivoimaisesti isoin ryhmä, mutta myös karanneita papukaijoja pyydystetään, Lindberg sanoo.

Luonnonvaraisista eläimistä toisteltu ohje, että ”älä koske, vaan selvitä ennen kuin teet”, on alkanut näkyä ihmisten avunpyyntöjen tai pelkkien kyselyjen määrässä, ja ”apuja on aina kaikki saaneet”.

Jätä rusakon poikanen rauhaan

Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseen (Pk-esy) eläimiä tuli viime vuonna liki 700 ja puheluita moninkertainen määrä. Kaikki ei johda hoitoonottoon. Joskus riittää neuvo vaikkapa seurata, tuleeko emo paikalle. Rusakoiden poikaset ovat luontaisesti suurimman osan vuorokaudesta yksin.

– Meidän hoitoverkostoon kuuluu muutama luonnonvaraisten eläinten hoitaja ja kuljetusverkostoa, jotta apua tarvitsevien eläinten hoitoon saanti nopeutuu ja helpottuu. Meillä on muun muassa Lahdessa ja Hämeenlinnassa vapaaehtoisia yhteistyötahoja, jotka auttavat kuljettamisessa mahdollisuuksiensa mukaan. Otamme vastaan puheluita ympäri Suomen ja kun tiedämme asiantuntevia toimijoita, osaamme ohjata tai hälyttää lisää apua paikalle, sanoo Pk-esyn puheenjohtaja Nella Muurinen.

Eläinten avuntarve pääkaupunkiseudullakin on ”tosi laaja kirjo”. Yleisimpiä ovat erilaiset kaupunkilajit, kuten linnut, oravat, siilit ja rusakot.

– Kaupunkialueella suurin osa luonnonvaraisten eläinten ongelmista on suoraan tai välillisesti ihmisen aiheuttamaa. Hoitoon tuodaan auton tönäisemiä eläimiä, lemmikkieläinten vahingoittamia eläimiä, orvoiksi jääneitä poikasia, jalkapalloverkkoihin takertuneita eläimiä, ikkunaan törmänneitä lintuja ja kuivan kesän uuvuttamia eläimiä.

Kaikki eläinsuojeluyhdistykset eivät hoida luonnonvaraisia eläimiä. Eläinten pelastusrinki on oiva väline avun saamiseksi, mutta numeropalvelustakin asiantuntevaa apua voi kysellä

– 112-numeroon ei kannata soittaa, ellei kyseessä ole joku suureläin, kuten villisika, hirvi tai ilves, joka voi aiheuttaa ihmiselle vaaraa, Muurinen neuvoo.

Muurinenkin korostaa asiantuntevan hoidon merkitystä.

– Luonnonvaraisten eläinten hoitamisesta on tullut trendi, mutta se on tosi vaativaa ja edellyttää laajaa tietotaitoa sekä resursseja esimerkiksi tilojen ja ympäristön suhteen. Löytäjän ja hoitoon ohjaajan vastuulla on varmistaa, että eläin päätyy asianmukaiseen hoitoon, Muurinen muistuttaa.

Ota nämä osoitteet muistiin:

Eläinten pelastusrinki – Koko Suomi

Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys

Karkurit ja Facebookissa

Korkeasaari

Ranua Zoo

Nordic Wildlife Care

Juttua muokattu 20.5.2019 kello 14:55: Tehty Pk-esyn toivomat tarkennukset ja lisäykset.

Julkaistu: 17.5.2019