Ihastunut Eero Lehti ei uskaltanut tehdä aloitetta: ”Pelkäsin, että jään rannalle ruikuttamaan” – sitten Liisa Hyssälä otti ohjat käsiinsä

Rakastuminen

Toisensa kesän alussa löytäneet Liisa Hyssälä ja Eero Lehti istuvat rinnakkain verannalla vanhassa huvilassa meren rannalla Sipoossa. Toisilleen hymyillen he palaavat hetkeksi 1990-luvulle.

Kansanedustaja Liisa Hyssälän Keravalle muuttanut avustaja oli tuonut hänet sinne, koska hänen mielestään Liisan oli syytä tutustua Eero Lehteen, kaupungin vahvaan mieheen, kunnallispoliitikkoon ja yrittäjään.

Eeron nähdessään Liisa totesi:

– Eero, hei, sinussa on sellainen karisma, että kun tulet huoneeseen, se täyttää tilan kokonaan.

– Muistan Liisan lauseen, koska se poikkesi odotusarvosta. Hän on ainoa nainen, joka on kohdallani viitannut karismaan, Eero kertoo.

Molemmat jäivät toistensa mieleen. Myöhemmin he kohtasivat töissään kansanedustajina eduskunnassa. Eero myös toimi Kelan hallinnossa Liisan ollessa Kelan pääjohtajana.

– Eduskunnan käytävillä Liisa erottui tyylikkyydellään ja eloisuudellaan. Työssään hän hallitsi substanssin ja puhui taloudesta fiksusti, vaikka hänen taustansa on terveys- ja sosiaalipolitiikassa, Eero kertoo.

Eduskunnassa Liisa tapasi myös Eeron edesmenneen puolison. Hän kutsui Liisan kylään Sipooseen, tähän samaan taloon.

Ulpu Lehti menehtyi syöpään 2019. Ennen kuolemaansa hän piti Eerolle puheen, jossa hän kiitti 50 yhteisestä vuodesta.

– Mutta hän sanoi myös: Eero, sinä et tule toimeen yksin, mutta älä ota paljon itseäsi nuorempaa kumppania tai sellaista, joka olisi kanssasi rahojesi takia. Viimeiset keskustelut Ulpun kanssa olivat suuri helpotus minulle, koska hän hyväksyi uuden parisuhteen luomisen, Eero kertoo.

Myös Liisan puoliso sairasti pitkään ja menehtyi 2021. Pari ei keskustellut Liisan tulevaisuudesta samalla tavalla kuin Eero ja Ulpu keskenään.

Viime keväänä Liisa kirjoitti Eerolle sähköpostin, jossa hän tiedusteli tämän Nizzan-asuntoa vuokralle. Eero rekisteröi sähköpostin, mutta ei vastannut siihen heti. Parturissa hän sitten näki Eeva-lehdessä Liisasta aiemmin tehdyn jutun, jossa tämä kertoi jääneensä leskeksi.

– Mieleeni palautui tilanne vuosikymmenten takaa. Olin ollut yksin nelisen vuotta isossa talossa ja mietin, että tuossahan voisi olla kumppani. En kuitenkaan uskaltanut olla aktiivinen. Ajattelin, että hänellä on sen verran vientiä, että jään kilpailussa pistesijoille.

Jutun luettuaan Eero silti päätti soittaa Liisalle, joka ei tiennyt myös Eeron olevan leski. Heidän oli mutkatonta puhua keskenään, ja Liisa kertoi Ulpun kutsuneen hänet kylään Sipooseen. Eero totesi siihen, että kutsu oli yhä voimassa, tervetuloa!

– Olin siinä vaiheessa todella yksin, mutta en olisi kehdannut kutsua häntä suoraan. Pelkäsin, että jään hylättynä rannalle ruikuttamaan. Liisa se sitten asetti askelmerkit, Eero kertoo selvästi tyytyväisenä.

Liisan vakuutti jo Eeron voimakas ääni puhelimessa. Hänelle asia oli sillä selvä. He olivat jääneet toistensa muistiin ensikohtaamisella vuosikymmeniä sitten, mutta sitoutuneet avioliittoihinsa ja eläneet omaa elämäänsä.

– Muistijälki oli vahva, ja se toimi kesäkuun alussa, kun Eero Lehti soitti. Kysyin, mitä hänelle kuuluu ja hän kertoi, ettei pääse yli vaimonsa kuolemasta. Keskustelustamme lähti liikkeelle ajatus, että tästä voi seurata jotain suurta, ja niinhän siitä seurasi. Olimme kyllä aika cool, kun kävin täällä ensi kerran.

Liisasta tuntui, kuin hän olisi tullut kotiin. Toisella kerralla hänellä oli mukanaan Ikea-kassi, ja hän kysyi, voisiko hän jäädä. Hän ei ole tuonut taloon muuta kuin kävelysauvat ja vaatteensa.

– Sivistynyt kotikasvatukseni ei jättänyt paljon pelivaraa. Kun nainen toteaa haluavansa jäädä, ei siihen sovi vastata kieltävästi. Ei siinä tarvittu syvällisempää pohdintaa. Olemme kumpikin tottuneet tekemään selvissä asioissa nopeita päätöksiä. Jos olisin epäillyt, että hän on sopimaton kumppani, olisin keksinyt jonkun viivytystaktiikan, mutta siihen ei ollut tarvetta, Eero kertoo.

Arki

Aamuisin Liisa herää aikaisemmin, juo kahvinsa yksin ja lukee päivän lehdet ipadilta. Sitten hän herättelee Eeron, joka käynnistyy hitaammin ja juo teetä, jota Liisa ei juo koskaan. Aamun uutiset Eero katsoo televisiosta ja lähtee sitten töihin.

– Teen töitä viiteen, kuuteen asti, jotta saan omatuntoni puhtaaksi ja teen itseni tarpeelliseksi.

Liisa käy aamulla uimassa ja puuhaa talossa, jossa riittää tekemistä. Jouten hän ei osaisi olla.

Iltaisin Liisa lämmittää mielellään saunan. He myös käyvät läpi seuraavan päivän tapahtumat.

Lukeminen on Liisan ja Eeron yhteinen harrastus. He voivat viettää päivän vaiti, kumpikin kirjaansa paneutuen.

– Silti on vahva läsnäolon ja yhteisyyden tunne. Välillämme on näkymätön lanka, Liisa kertoo.

Eero lukee tietokirjoja: elämäkertoja ja historiateoksia, joita hän löytää kirpputoreilta. Liisaa ihmetyttää, ettei Eero ole lukenut yhtään dekkaria.

Purjehdus on ollut Eeron rakkain harrastus jo yli 50 vuotta. Ulpu-vaimonsa kanssa hän purjehti, lasketteli ja pelasi golfia, se oli heidän tapansa viettää laatuaikaa.

– On ollut myönteinen yllätys, miten Liisa on arvioinut uudelleen harrastuksia, joita hänellä ei ennen ollut ja tullut mukaan purjehtimaan. Olen ymmärtänyt, että myös laskettelu onnistuu, Eero sanoo.

Liisalle Eeron harrastuksiin mukaan meneminen on mahdollisuus oppia uutta, ja hän on niiden suhteen utelias.

Yhdeksi lempiharrastuksekseen Eero on kutsunut myös säästämistä. Hänen mielestään rahaa pitää kunnioittaa, sillä sitä tulee harvoin vahingossa. Hän ei ole koskaan lentänyt bisnesluokassa eikä ostanut uutta autoa. Liisa on rahan suhteen suurpiirteisempi.

Yhtä harrastusta, puutarhanhoitoa, pari ei jaa. Eero kasvattaa hyötykasveja, kuten tomaatteja ja viinirypäleitä.

– Minulla on ollut maalaistalo, jossa oli paljon kasveja. Olen saanut kystä kyllä. En enää jaksa, Liisa toteaa.

Liisan mielestä he ovat sopivasti erilaisia, ja yhteiselo on solahtanut harmonisiin uomiin.

– Elämme seesteisessä parisuhteessa, joka tuottaa molemmille tyydytystä ja jossa otamme toisemme huomioon.

Eero arvelee, että työ politiikassa on opettanut molempia joustamaan.

– Eduskunnan valiokunnissa kuuntelimme niin paljon monenlaisia asiantuntijoita, että siitä tulee ymmärrystä ja kykyä jopa omaksua uusia näkökantoja.

Suurin vastoinkäyminen

Vuonna 1974 Eero ja Ulpu Lehti saivat hartaasti odotetun vauvan. Pienokainen menehtyi puolivuotiaana. Se suru ei unohdu koskaan.

– Muistan aina, miten kannoin pienen arkun autoon hautausmaalla. Pitkään kyyneleet nousivat silmiini, kun näin naapurin lapset, Eero kertoo.

Sen jälkeen perheeseen saatiin adoptiotytär Suvi.

Eero oli haaveillut isosta perheestä, johon kuuluisi kolmesta-neljään poikaa.

– Jos Jumala olisi sen suonut, olisin saanut kaiken, mitä olisin voinut toivoa.

Liisa toteaa, että hän sai kaksi ihanaa lasta ja lapsenlapsia, hyvän koulutuksen ja monipuolisen uran.

– Olen ollut siunattu. Elämässäni ei ole ollut vastoinkäymisiä, joita voisin erityisesti mainita.

Intohimo

Eero sanoo, että rakkaudessa vanhemmalla iällä lajittelee asiat isoihin ja pieniin, eivätkä pienet heilauta isoja. Mutta jos isot asiat ovat väärässä järjestyksessä, pienet eivät auta. Suhde on myös enemmän kumppanuutta, toisen läheisyyttä ja yhdessä tekemistä enemmän kuin räjähtävää intohimoa.

– Rakastuin Liisan eloisuuteen ja pohdin, olenko itse liian asiakeskeinen, Eero sanoo.

– Olen rakastunut Eerossa täydelliseen mieheen. Hän on älykäs, kohtelias, huomaavainen ja lämmin ihminen. Olen kyllä huomattavasti emotionaalisempi ihminen kuin Eero. Minulle sanoihin rakkaus, intohimo ja läheisyys sisältyy enemmän räjähtävää tunnetta kuin hänellä, Liisa kertoo.

Paria yhdistää kiinnostus yhteiskuntaan ja historiaan, joista riittää keskusteltavaa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Eeron mielestä sekin, että Liisa on keskustalainen, hän itse kokoomuslainen.

– Ihminen joutuu rakkauden kohdatessa joustamaan pyhistä periaatteistaan, Eero vitsailee.

Huvilan yhdessä huoneessa odottaa tuolin karmilla ojennuksessa frakki. Pariskunta on lähdössä Vaasaan, jossa pari on kutsuvieraana promootiojuhlallisuuksissa. Eero on toiminut Vaasan yliopiston työelämäprofessorina kolme vuotta teemanaan yrittäjyys, ja sitä hän voisi kutsua intohimoksikin.

– Tykkäsin prepata nuoria ihmisiä ja koin olevani apu opiskelijoille. Jos olisin itse saanut nuorena mentorin, olisin varmasti ollut hyvin kiitollinen.

Eero on ollut muodollisesti eläkkeellä viisitoista vuotta, mutta tekee ”kohtuullista määrää” töitä, eli kolmesta viiteen arkipäivänä ja usein viikonloppuisinkin.

Liisa lopetti viimeisen työnsä konsulttiyritys FCG:n neuvonantajana elokuussa.

– Voin ylpeästi sanoa, että olen tehnyt monivaiheisen työuran ja uurastanut pitkiä päivä. Nyt olen vapaa ja omistan loput vuoteni tälle suhteelle. Pidän toki yhteyttä lapsiini ja lapsenlapsiini ja he ovat tärkeitä, mutta minulla ei ole enää velvollisuuksia tässä suhteessa. Mutta tämä suhde on tärkeä itsessään, rakkaus on vahva ja kasvaa joka päivä.

Unelmat

Lukioikäisenä Eero Lehti haaveili pääsevänsä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin, mutta se ei toteutunut. Hänelle Amerikka edustaa innovaatioita ja yrittäjyyttä, ja hän kuvaa suhdettaan maahan maaniseksi.

– Olen toteuttanut unelmani, sillä olen päässyt seuraamaan Yhdysvaltojen taloutta.

Liisa toivoo, että pari voisi elää terveenä pitkään.

– Haluamme viettää loppuelämämme yhdessä ja unelmoimme, että voimme tehdä purjehdusretkiä ja matkustaa, Liisa sanoo.

Sekin riittää, että on mahdollista lukea, lämmittää saunaa, käydä uimassa ja syödä juustojen kera Eeron Hiittisissä kasvattamia viinirypäleitä. Ja että olisi aina yhtä mukavaa kuin nyt.