Apu

Eduskuntavaalit: Puoluekone selvittää sinulle sopivimman puolueen


Avun puoluekone kertoo, mikä puolueista on arvoiltaan sinua lähimpänä. Ajankohtaisiin monivalintakysymyksiin vastasivat kaikkiaan 13 puolueen johtohenkilöt.
Kuvat Jii Roikonen

Vaikka politiikasta on tullut 2000-luvulla entistä henkilökeskeisempää, moni suomalainen tekee yhä äänestyspäätöksensä ensisijaisesti puolueen perusteella.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä äänestäjästä kertoo valitsevansa ensin sopivan puolueen ja sitten sen listoilta mielestään parhaan ehdokkaan. Myös Suomen vaalitapa korostaa puolueiden roolia.

Siksi Avun Facebook- ja verkkosivuilta löytyvä vaalikone on laadittu nimenomaan puoluekoneeksi: selvittämään, minkä puolueen näkemykset ovat käyttäjää lähinnä.

Avun puoluekoneessa ovat mukana kaikki nyt eduskunnassa vaikuttavat puolueet sekä eduskunnan ulkopuolelta Feministinen puolue ja Piraattipuolue.

Nämä kaksi valittiin mukaan siksi, että niiden ajamilla teemoilla katsottiin olevan muita niin sanottuja pienpuolueita suurempaa yhteiskunnallista merkitystä ja painoarvoa.

Ennakkoarvioiden mukaan Keijo Keskustalaisen puolueen kannatus on vinhassa alamäessä.

Puoluekoneen kysymykset ja vastausvaihtoehdot laadittiin Avun toimituksessa työryhmän voimin ja lähetettiin helmikuussa kaikkien kolmentoista valitun puolueen johdolle.

Monivalintakysymykset a-, b- ja c-vastausvaihtoehdoilla ryhmiteltiin yhdeksän tärkeän ja kiinnostavan pääteeman alle.

Teemat ovat sosiaali- ja terveyspolitiikka, ilmastonmuutos, eläkepolitiikka, maahanmuutto, puolustuspolitiikka, aluepolitiikka, kansainväliset suhteet, talouspolitiikka ja työelämä sekä koulutuspolitiikka. Jokaisesta teemasta esitettiin kolme kysymystä.

Suurimmassa osassa puolueista vastaukset antoi puheenjohtaja. Poikkeuksen tekivät vain keskusta ja Sdp. Keskustasta vastasi puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja Sdp:stä varapuheenjohtaja Ville Skinnari.

Tähtiliikkeen nokkamies Paavo Väyrynen korosti, että vastaukset edustavat ennen kaikkea hänen henkilökohtaisia kantojaan. Myös Piraattipuolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen kommentoi, etteivät kaikki hänen vastauksensa edusta puolueen kantaa.

Useimmat vastaajat toivoivat, että monivalintoihin olisi voinut lisätä vapaamuotoisia perusteluja. Verkon puoluekoneessa tämä ei ollut mahdollista, mutta pääteemoista ja puolueiden antamista vastauksista julkaistaan jutut Avun numeroissa 13 ja 14. Niissä perehdytään teemoihin syvemmin ja kysytään myös perusteluja.

Sanni Sosiaalidemokraatti varautuu jo aikaan pää­ministeripuolueen riveissä.

Suomessa käytetään suhteellista vaalitapaa, joka jakaa mandaatit puolueiden kesken suhteessa niiden saamaan kannatukseen. Suomen vaalitapa on avoin listavaali eli tavallaan sekoitus puolue- ja henkilövaalia: äänestäjä voi valita puolueiden asettamien ehdokkaiden välillä.

Suljetussa listavaalissa puolue asettaa sisäisesti ehdokkaansa tärkeysjärjestykseen, ja listan kärkipäästä pääsee läpi niin monta ehdokasta kuin puolueen vaalimenestys edellyttää.

Lähimaista esimerkiksi Ruotsissa on käytössä suljetun ja avoimen listavaalin välimalli. Saksassa kansalaisella on kaksi ääntä: toisella äänestetään listaa eli puoluetta, toisella oman vaalipiirin henkilöehdokasta.

Suomessa osa kansalaisista äänestää yhä samaa puoluetta vaaleista toiseen, lähes ehdokastarjonnasta riippumatta.

Osa taas tekee päätöksensä hyvinkin viime hetkellä. Silloin lopullisen valinnan voivat ratkaista esimerkiksi vaalitenteistä saadut vaikutelmat tai 1990-luvun lopulta lähtien eri medioissa yleistyneiden vaalikoneiden tulokset.

Tutkimuksen mukaan etenkin liikkuvien äänestäjien keskuudessa henkilöasiat ja varsinkin puolueen puheenjohtajan persoona sekä esiintymistaidot nousevat valintakriteerien kärkipäähän.

Tee testi tästä:

Julkaistu: 19.3.2019