Apu

Diandra: ”Näen viikonpäivät väreissä – Kun kuuntelen musiikkia lentokoneessa, tylsä matkustamo alkaa näyttää värikkäältä”

Diandra: ”Näen viikonpäivät väreissä – Kun kuuntelen musiikkia lentokoneessa, tylsä matkustamo alkaa näyttää värikkäältä”
Diandra Flores rakastaa tavallista muusikon perustyötä. Korona-aikaan hän alkoi tehdä savesta ruokia serkun tytön barbeille.

Kun Diandra voitti Idols-kilpailun 17-vuotiaana, takana oli jo kymmenen vuoden kokemus esiintyjänä. Ura alkoi viulistina esikouluiässä ja jatkui laulajana, kun hän oli voittanut Staraoke-kilpailun ala-asteella.

Upeaäänisen Diandran on sanottu olevan ainoa suomalainen, jolla olisi mahdollisuuksia kansanvälisesti.

– Olisi vaikea kuvitella, että voisin päästä läpi maailmalla. On mukavaa elää tätä ihanaa perusmuusikkoelämää. Haluaisin nopeasti keikoille. Isompiin juttuihin on vielä matkaa, Diandra sanoo.

Olet kiertänyt Suomea keikoilla teini-iästä alkaen. Eivätkö hotellit ja takahuoneet jo kyllästytä?  Moni artisti pitää hotellielämää ammatin ikävimpänä puolena.

Minusta on ihanaa mennä hotelliin, siellä on siistiä, ja pidän hotelliaamiaisista. En pienenä ikinä päässyt hotelleihin, ehkä siksi pidän niistä nyt niin paljon.

Viihdyn aina hyvin myös keikkalavojen takahuoneissa, kun ympärillä on mukava bändi ja ystävällisiä ihmisiä. Takahuoneeseen toivon keikkajärjestäjiltä lähinnä paljon vesipulloja. Minulla on niin paljon ruoka-allergioita, etten hirveästi voi vaatia mitään ihmeellistä. Kurkkua ja porkkanaa. En kaipaa prinsessakohtelua.

Elämäni biisi -sarja alkaa jälleen syyskuussa. Siitä on tullut monelle lauantai-illan suosikki. Ohjelmaa lähetetään nyt suorana. Miten se luonnistuu?

Livessä on taikaa – menee se sitten syteen tai saveen. Sain juuri tietää kappaleet, jotka esitän ohjelmassa.  Niissä riittää opettelemista.

En saa tietää etukäteen, mikä kappale on kenenkin vieraan suosikki. Muuten voisin laulaessani vahingossa katsoa häneen. Viimeksi tiesin tämän parista kappaleesta, ja oli vaikea olla vilkaisematta. Parempi, ettei tiedä.

Sinulla on synestesia eli aistit sekoittuvat keskenään. Synesteetikolla voi olla taipumus nähdä musiikki ja sanat väreinä. Mitä se sinun kohdallasi tarkoittaa?

Se helpottaa muistamaan asioita. Näen tekstit kyllä mustana mutta myös väreinä ja muotoina. Jos edessäni on teksti, näen värejä joissain kohdissa.

Kalenterista muistan tapahtumat helposti, koska näen viikonpäivät väreissä.

Maanantai on minulle punainen, siinä on myös valkoista. Tiistai on keltainen ja vähän oranssi. Keskiviikko on pronssinen oranssi. Torstai on tummanruskea, perjantai on sininen, lauantai valkoinen ja sunnuntai keltainen.

Lentokoneessa on hauskaa, kun laitan kuulokkeet korville, kuuntelen musiikkia ja tylsä matkustamo alkaa näyttää värikkäältä.

Isäsi on chileläinen. Osaatko hyvin espanjaa ja seuraatko Chilen uutisia?

Osasin aikoinaan espanjaa. Olen alkanut opetella pikkaisen uudestaan. Se on hiukan haastava kieli. Ymmärrän paremmin kuin puhun. Perfektionistina alan liikaa miettiä, menevätkö sanani oikein. Isä puhuu Suomea.

Chilen tilannetta en oikeastaan seuraa, kun en osaa kieltäkään kovin hyvin ja Suomessa ei edes kerrota uutisia sieltä.

Asut kerrostalossa Helsingissä. Harjoittelet kotona kappaleitasi ja soitat viulua. Miten naapurit ovat suhtautuneet?

Koetan harjoitella vain päiväsaikaan, kun ihmiset eivät ole kotona. En halua häätöä enkä häiritä naapureita. Kukaan ei ole ainakaan sanonut mitään, ja pyrin tervehtimään rappukäytävässä kaikkia kauniisti. En tiedä, tunnistavatko he minua.

Oletko koskaan sanonut ihmisille: Ettekö te tiedä, kuka minä olen?

En. Minulla ei ihan kantti kestäisi sellaista.

Kun toiselta puolelta olet chileläinen ja äidin puolelta karjalainen, mistä koet olevasi kotoisin?

Olen hyvinkääläinen. Siellä olen kasvanut. Hyvinkääläiset ovat tukeneet minua ihanasti. Lapsena minua pyydettiin kauppakeskuksen avajaisiin, pankin tilaisuuksiin ja kirkkoon esiintymään. Hyvinkääläiset ovat avuliaita ihmisiä, ja kaupungissa on paljon kulttuuritapahtumia. Yleensä kaikki kiertueeni ovat päättyneet sinne.

Helsinki on kaupunki, jota rakastan. Täällä on kiireisiä ihmisiä ja koko ajan tapahtuu. Jos lomailen, lähden aina kaupunkilomalle. Suosikkikaupunkini on New York, toivottavasti pääsen sinne pian.

Onko sinulla esikuvia?

Lady Gagaa olen ihaillut 14-vuotiaasta asti. Hän on lahjakas, ”makee” artisti, joka osaa myös näytellä. Ihailen häntä yli kaiken. Suosikkejani ovat myös BeyoncéKaija Koo ja Cheek.

Yleensä en omien keikkojen takia ehdi kenenkään muun artistin keikoille, mutta Kaija Koota olen käynyt katsomassa Helsingissä. Hän on karismaattinen, hänen kappaleensa ovat moniulotteisia ja hänen äänensä on rautainen. Todellinen supernainen!

Olit Cheekin kiertueilla esiintymässä ja teillä on yhteisiä kappaleita. Mitä opit?

Jare on näyttänyt, että Suomessa voi tehdä isoja juttuja. Hän on tehnyt muusikkona hienointa, mitä Suomessa on ollut. Olen iloinen, että pääsin näkemään sitä läheltä. Ymmärrän silti, että hän halusi lopettaa. Hän teki niin kuin sydän sanoi.

Kerro jokin salaisuutesi.

Koronan aikana innostuin tekemään savesta astioita ja ruokia serkun tytön barbeille. Tein kakkuja, donitseja, patonkeja, pannukakkua, kastikkeita ja paljon muuta. Koristelin kakut pienillä muovitimanteilla. Jäin ihan koukkuun. Tein satoja astioita ja ruokia ja askartelin aamuviiteen saakka.

Diandra Flores

  • Syntynyt: 12.8.1994. 
  • Asuu: sinkkuna Helsingissä.
  • Harrastaa: syntymäpäivä-, joulu- ja juhlakorttien sekä scrapbook-valokuva-albumien tekoa.
  • Uutta: Koti-niminen kappale. Se kertoo koronakevään tunteista. Elämäni biisi -ohjelma jatkuu 5.9.
Julkaistu: 5.9.2020
Kommentoi »