Apu

Diagnoosi etäyhteydellä

Diagnoosi etäyhteydellä

Potilaan kotona mittaamat tulokset näkyvät lääkärin koneella saman tien puhelinsovelluksen avulla. Astmaa sairastava Petri Raunio testasi etämittauslaitetta.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Timo Villanen
Mainos

Kello on seitsemän aamulla, ja Petri Raunio havahtuu puhelimen piippausääneen. Näytöllä lukee: ”Ole hyvä ja tee ensimmäinen mittaus annettujen ohjeiden mukaisesti.”

Raunio puhaltaa valkoiseen putkeen kolme kertaa, ja lukemat puhalluksien voimakkuuksista tallentuvat bluetoothin avulla puhelimen sovellukseen. Samalla tulokset lähtevät hoitavan lääkärin tietokoneelle. Seuraavan kerran puhelin hälyttää illalla kello kymmeneltä.

Rauniolla on astma, ja tämä on uusi tapa mitata keuhkojen toimintakykyä ja astman kehittymistä. Menetelmää kutsutaan etämittaukseksi ja sitä hyödyntävä Elisa Etämittaus -sovellus lanseerattiin syksyllä 2014.

Etämittauksen ideana on, että potilaan terveydentilaa pystytään seuraamaan kätevästi potilaan ollessa kotona. Sovellus myös parantaa tulosten luotettavuutta, sillä se varmistaa, että mittaus tehdään oikeaan aikaan ja tulokset ovat tarpeeksi tarkkoja.

Lääkäri voi seurata etänä esimerkiksi potilaan verenpainetta, veren happipitoisuutta ja painoa. Painonseurannan avulla voidaan tutkia, kertyykö sydämen vajaatoimintaa sairastavan elimistöön ylimääräistä nestettä. Etämittauksen avulla voi myös tehdä astmadiagnoosin tai työperäisen astman seurantaa.

Käytännössä potilas saa lääkärin vastaanotolta lainaan mittarilaitteen ja älypuhelimen, jossa on Etämittaus-sovellus. Potilas voi ladata sovelluksen myös omaan älypuhelimeensa. Sovellus muistuttaa ja opastaa potilasta tekemään yksilöllisen mittausohjelman mukaiset mittaukset oikeaan aikaan.

Kun Raunio on mitannut astmaansa aiemmin vanhalla menetelmällä, hänen on pitänyt itse muistaa tehdä mittaus tiettyyn kellonaikaan ja merkitä laitteen antamat tulokset paperille.

‒ Tässä on kätevää se, että laite muistuttaa mittaamisesta. Parin viikon mittausjaksolla muutama mittaus unohtuu kiireiseltä ihmiseltä helposti, Raunio sanoo.

Sovellus neuvoo tarkasti ja selkeästi, miten mittaus tehdään. Sovellus on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta myös lapset ja vanhukset voivat käyttää sitä.

Jos puhallus on ollut huonolaatuinen, laite pyytää vielä lisäpuhalluksia ja varmistaa näin, että mittauslaatu on hyvä.

Erityisesti Raunio kehuu sitä, että terveydenalan ammattilaiset voivat seurata tuloksia etänä jopa reaaliaikaisesti. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle: jos tulos on hälyttävän huono, lääkäri voi soittaa ja käskeä ottamaan lääkettä.

‒ Mielestäni laite voisi käskeä suoraan potilasta ottamaan lisää lääkettä, mikäli tulos on hälyttävä. Näin voisi ehkäistä ennalta esimerkiksi astmakohtausta. Toisaalta varmaankin Valvirat sun muut puuttuisivat tähän, Raunio pohtii.

Testijakson päätyttyä Raunio ei keksi laitteesta muuta parannettavaa kuin sen, että olisi ollut hyvä, jos hälytysaikoja olisi voinut itse muuttaa. Hän olisi esimerkiksi halunnut hälytyksen aamulla tuntia aiemmaksi, sillä ensimmäiset mittaukset kannattaa tehdä juuri heräämisen jälkeen.

‒ Kun lähdin työmatkalle ja jätin mittauspuhelimen kotiin, hälytykset alkoivat ärsyttää muuta perhettä. Puhelimen sai kuitenkin pois päältä, jolloin hälytys ei enää kuulunut.

Etämittaus-sovellus on kehitetty yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ammattilaisten näkökulmasta on kätevää, että tulokset siirtyvät tietokoneelle suoraan. Aiemmin lääkäri tai sairaanhoitaja on naputellut potilaan paperille merkitsemät tulokset omalle tietokoneelleen käsin.

Suttuisella käsialalla eri paperiliuskoille tehdyt merkinnät ovat saattaneet olla vaikeaselkoisia. Joskus potilaat ovat myös keksineet lukuja päästään, jos eivät ole jaksaneet suorittaa mittausta kunnolla. Etämittauksessa tämä ei ole mahdollista. Esimerkiksi työperäisen astman mittaamiseen menee 6–8 viikkoa, eli mittauskertoja ja -lukuja kertyy satoja.

Etämittauksen toivotaan tekevän terveydenhuollosta entistä myönteisempää potilaalle, sillä sen avulla potilas voi osallistua aktiivisemmin terveytensä seuraamiseen.

‒ Oman terveyden seuraaminen on nousussa. Ihmisillä on jo aktiivisuusrannekkeita ja sykemittareita. Tämä on vain hieman ammattimaisempi tapa seurata terveyttä, johtaja Tuomas Mäkynen Elisa Appelsiinista sanoo.

Sekä lääkäreiltä että potilailta on tullut hyvää palautetta: potilaat kokevat erityisen myönteiseksi sen, että joku on kiinnostunut heidän terveydentilastaan reaaliaikaisesti.

Parhaillaan Etämittauspalvelu on pilottikokeilussa HUSin Porvoon sairaalassa ja Kuusamon kaupungissa. Mäkynen uskoo, että palvelu leviää pikkuhiljaa Suomen muihin sairaanhoitopiireihin. Tulevaisuudessa sovelluksella voi luultavasti mitata esimerkiksi EKG:tä ja verensokeriarvoja.

‒ Terveydenhuollon alalla tehdään Suomessa koko ajan uusia innovaatioita. Uskon, että tulevaisuudessa tällä voidaan seurata hyvin monenlaisia asioita.

Julkaistu: 23.3.2016