Apu

Citykanien ja -rusakoiden kuolemille on neljä syytä, joista yksi on ihmiselle vaarallinen – tee raadolle näin

Citykanien ja -rusakoiden kuolemille on neljä syytä, joista yksi on ihmiselle vaarallinen – tee raadolle näin
Moni on jo turtunut kuolleisiin kaneihin, mutta viranomaiset ottavat yhä mielellään vastaan tuoreita raatoja tautitilanteen selvittämiseksi.
Julkaistu: 12.11.2022

Moni pääkaupunkiseudulla asuva on tänä syksynä jälleen havahtunut kuolleisiin citykaneihin. Kanien epidemiat kulkevat aaltoliikkeenä ja viranomaiset ovat huomanneet, että ihmiset tottuvat raatoihin eivätkä välttämättä enää ilmoita niistä.

– Jos joukkokuolemia esiintyy, niistä on hyvä ilmoittaa meille. Keräämme raatoja tautiseulontatutkimuksiin, ja havainnot ja näytteet ovat tärkeitä, Helsingin kaupungin johtava valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti sanoo.

Usein populaatioissa pyörii samoja tuttuja tauteja, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi viime vuosina kaneja tappanut myksomatoosi ilmaantui Suomeen uutena tautina vasta pari vuotta sitten.

Myksomatoosin lisäksi villikaneja voivat tappaa RHD-virus ja kokkidioosi. Jänisrutolle kanit eivät ole kovin herkkiä, mutta sekin riski on pidettävä mielessä, sillä jänisrutto on vaarallinen myös ihmisille ja muille eläimille ja sitä voi olla rusakoissa. Myksomatoosi, RHD-virus ja jäniseläinten kokkidioosi eivät sen sijaan tartu muihin lajeihin eivätkä aiheuta niille vaaraa.

– Jänisruttoa ei nyt ole esiintynyt Helsingin alueella, Lahti sanoo.

– Taudit voivat levitä ihmisten ja eläinten, myös hyönteisten mukana. Kanin eritteissä virusta voi olla varsin runsaasti, joten tautia voi kuljettaa vaikka kengissä. Jos lemmikkikani juoksentelee asunnossa vapaana, se voi saada taudin sitä kautta.

Tautialueella lemmikkikaneille ei saisi kerätä ruokaa ulkoa eikä niiden kannata antaa ulkoilla.

Ilmoituksia tulee tasaisesti

Kun äkillisesti kuolleita, päällisin puolin hyvin säilyneitä kaneja löytyy, moni epäilee ensin myrkytystä esimerkiksi rotanmyrkyllä. Päivi Lahti ei kuitenkaan usko, että kani pääsisi rotanmyrkkyyn käsiksi tai olisi edes kiinnostunut siitä. Tutkituista raadoista on myös aina löytynyt jokin taudinaiheuttaja.

Ilmoitusten määrästä voi vetää lähinnä suuntaa-antavia päätelmiä villikanien tautitilanteesta. Usein luonnon omat puhtaanapitojoukot kuten ketut, supikoirat ja petolinnut huolehtivat raadoista nopeasti, eli edes ilmoitettuja raatoja ei aina ehditä saada talteen. Siksi ei ole tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, onko tautitilanne nyt pahempi kuin viime vuonna.

– Ilmoituksia on tullut aika tasaisesti eri puolilta Helsinkiä. Kanipopulaatio on taas kasvanut, minkä myötä alttiita yksilöitä on enemmän. Niitä nyt sairastuu ja kuolee.

Jos kani on kuollut aika vastikään, siitä voi ilmoittaa valvontaeläinlääkärille tai kaupungin kunnossapitoyhtiöön Staraan, jotka voivat tilanteen mukaan hakea raadon. Kanin voi myös itse paketoida ja lähettää Matkahuollon pikalähetyksenä Ouluun Ruokavirastoon vastaanottajan piikkiin.

– Jos on jo loppuviikko tai raato on vähän vanhentunut, sitä ei kannata lähettää. Silloin oikea osoite on sekajäte: muovipussissa ja hanskat käsissä, jotta itseään ei altista mahdollisille taudeille. Myös luonnoneläimet siivoavat raadot nopeasti.

Myös Helsingin Ruokavirasto voi ottaa raatoja mukaan omiin kuljetuksiinsa.

Johtava valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti ei suotta huolestu siitä, että mahdollisesti tautia kantavia kaneja liikkuu kotipuutarhoissa tai viljelypalstoilla.

– Ulostebakteerit voivat olla ihmiselle haitaksi, jos huono tuuri käy. Ulkona on monien eläinten ulosteita, enkä ole niistä kovin huolissani, mutta hyvää hygieniaa kannattaa aina noudattaa, Lahti sanoo.

Hän kannustaa kuitenkin pitämään mielessä jänisruton riskin. Ennen kaikkea rusakoista löytyvä tauti tarttuu myös hyönteisten välityksellä ja voi tarttua myös ihmiseen.

Entä jos kani ei ole vielä kuollut vaan näyttäisi kärsivän? Onko sitä mahdollista auttaa?

– Jos se makaa jo kyljellään, mitään ei ole enää tehtävissä. Jotkut ovat vastustuskykyisiä ja selviävät. Jos kani on sellaisessa kunnossa, että ihminen saa sen kiinni, ei se enää selviä, Päivi Lahti sanoo.

Usein tässä kunnossa oleva kani kuolee jo matkalla sairaalaan. Kuljetus itsessään on sille sen verran iso stressi.

– Kanin voi viedä lopetettavaksi, tai jos on ronskiotteinen, voi sen itse lopettaa kovalla iskulla päähän, Lahti toteaa, mutta ei yllytä epävarmoja kokeilemaan.

– On tapauksesta kiinni, kannattaako kania alkaa kuljettaa vai onko loppu niin lähellä, että se ei joka tapauksessa enää kärsi kauan. Villieläinsairaalaan tai kunnaneläinlääkärille voi tarvittaessa soittaa ja kysyä neuvoa, mutta pieneläinklinikalle en veisi kania lopetettavaksi ainakaan ilmoittamatta. Siellä voi olla kanipotilaita, jolloin on suuri riski taudin leviämiselle.

Villikanipopulaation tautitilanteen vuoksi lemmikkikanille suositellaan rokotusta yleisimpiä tauteja vastaan. Näin etenkin, jos sen kohtaamat ihmiset kulkevat näyttelyissä tai alueella, missä löytyy runsaasti kuolleita kaneja.

Kommentoi »