Christian Rönnbacka nautti vakuutusetsivän työstä: ”Tiesin, että minä nukun hyvin, mutta poka ei” – Kuuntele podcast
Vakuutustutkijat ovat usein entisiä poliiseja, jotka tietävät, miten näyttö huijauksesta kerätään. ”Kyllähän siinä menee tunnelma pilalle, kun tajutaan, että vakuutusetsivä on tonteilla”, Christian Rönnbacka sanoo.
Vakuutusyhtiöissä työskentelee ihmisiä, joiden työnä on epäillä yhtiön asiakkaita. Vakuutuslääkäreitä pidetään pirusta seuraavina. Entä vakuutusetsivät? Millaisia ovat nämä korvauksenhakijoita urkkivat dekkarit?
Christian Rönnbacka, ystävien kesken ”Rölli”, teki pitkän uran kenttäpoliisina.
– Katsoin joskus rekisteristä, että 3 600 hälytyskeikkaa tuli ajettua. Ei siinä hirveästi donitsilla oltu, kun oltiin Helsingissä valmiudessa.
Työ oli rankkaa mutta antoisaa ja sitä kesti viisitoista vuotta, kunnes jännityskirjailijana tunnettu Christian Rönnbacka tuli urallaan tienristeykseen. Edessä oli kaksi reittiä: poliisin päällystökurssi tai sitten jotain ihan muuta.
– Minusta olisi myös voinut tulla komisario Hautalehto Porvooseen, sillä olin hakeutumassa päällystökurssille, Rönnbacka sanoo viitaten dekkareidensa päähenkilöön.
Pomon hommat eivät Rönnbackalle maistuneet, vaan hän siirtyi vakuutusetsiväksi viidentoista poliisivuoden jälkeen, ”jotta hänestä ei tulisi kyynistynyttä kaveria, joka rakentaa omakotitaloa ja kitisee kahvihuoneessa, miten surkeaa elämä on”.
Rönnbacka kertoo vakuutusetsivän työstä Poliisin mieli -podcastissa. Hänen mukaansa vakuutusetsivä tekee periaatteessa samanlaista työtä kuin poliisi.
– Selvitetään, mitä on tapahtunut, ja sen perusteella käsittelijät tekevät päätöksen, korvataanko vai ei.
”Lähdin miettimään, että jos sairaala pystyy tekemään leikkauksia, niin eivät ne hiekkaan piirrä asiakkaan nimeä.”
Rönnbackan vakuutusetsiväuran ensimmäinen tapaus liittyi asiakkaaseen, joka väitti, että hänen autonsa renkaat oli viety. Tapauksen kuvaus epäilytti ja hakijan nimi soitti kelloja, joten Rönnbacka soitti tutulle poliisille varmistaakseen, muistiko oikein, ja muistihan hän.
– Tämä nuori herra oli potkinut Haagassa mummoja, kun nämä tulivat pankista. Pidin huolen, ettei hän saanut korvauksia.
Yksi mieleenpainuvimmista tapauksista Rönnbackan vakuutusetsivän uralla liittyi espoolaisnuorukaiseen, joka yritti saada korvausta Iranissa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta kolmelta eri vakuutusyhtiöltä yhtä aikaa. Vakuutusilmoituksessa luki: ”I was driving in a taxi and suddenly the taxi went upside down – olin taksissa ja yhtäkkiä taksi oli katollaan”.
– Vahinkokuvauksessa oli tabermannmaista lyhyttä ja ytimekästä ilmaisua, Rönnbacka sanoo.
Vahinkoilmoituksessa oli liitteenä paikallispoliisin leimalla varustettu lausunto. Ilmoituksen mukaan espoolaismiehelle oli tehty kallis operaatio paikallisessa sairaalassa.
– Lähdin miettimään, että jos sairaala pystyy tekemään leikkauksia, niin eivät ne hiekkaan piirrä asiakkaan nimeä.
Jutun tutkinnassa Rönnbackaa auttoivat hyvä kielitaito sekä aiempi työskentelyjakso ulkomaalaispoliisissa. Hän sai monen vaiheen jälkeen tiedon ja todistuksen siitä, ettei korvausta hakenut mies ollut koskaan käynyt kyseisessä sairaalassa, saati että hänet olisi siellä leikattu. Samalla selvisi myös, ettei hakemuksen liitteenä ollut poliisi-ilmoitus myöskään ollut aito.
Seuraavaksi Rönnbacka tarkisti vahinkorekisteristä, oliko johonkin toiseen yhtiöön tehty myös vahinkoilmoitus samoilla tiedoilla. Niitä löytyi peräti kaksi. Jos vakuutuspetosta yrittänyt mies olisi onnistunut, hänelle olisi maksettu kolmesta eri vakuutusyhtiöstä kaikkiaan noin 80 000 euroa.
Hän lähetti asiakkaan vielä lääkäriin, joka totesi, ettei leikkausarpea ollut. Rönnbacka teki tapauksesta perusteellisen 16-sivuisen tutkintapyynnön vakuutusyhtiöiden puolesta. Huijausta yrittänyt asiakas ei saanut rahoja, sen sijaan hänet tuomittiin muutaman kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
”Kyllähän siinä menee tunnelma pilalle, kun tajutaan, että vakuutusetsivä on tontilla.”
Monet vihaavat vakuutuslääkäreitä. Päteekö tämä myös vakuutusetsiviin?
– Kyllähän siinä menee tunnelma pilalle, kun tajutaan, että vakuutusetsivä on tontilla, sanoo Christian Rönnbacka, joka on myös kirjoittanut aiheesta myös tietokirjassaan Kävikö käry.
Vakuutusetsivä kokee samanlaisia tuntemuksia kuin poliisit, kun petoksen yritys selviää.
– Ne on hienoja ne hetket kun on koko keissin paletti kasassa, Rönnbacka kertoo.
Vakuutusetsivän ottaessa yhteyttä peli on yleensä jo pelattu. Moni vakuutusetsivä on entinen poliisi, joka tietää, miten näyttö huijauksesta kerätään. Taustat on tutkittu huolellisesti.
– Kun näit minut, oli jo liian myöhäistä.
Vakuutusetsivänä toimiessaan Christian Rönnbackalla oli yleensä tapana antaa tutkinnan kohteelle yksi ”katumuspäivä” eli mahdollisuus perua vaatimuksensa vakuutusyhtiöltä. Usein tämä on kaikille osapuolille selkeämpää ja helpompaa.
– Sanoin, että soitellaan huomenna. Ja tiesin, että minä nukun hyvin, mutta poka ei. Jos sitten vielä tuli kiisto, homma jatkui sillä ikävämmällä tavalla.
Voit kuunnella podcastin myös lataamalla Apu360-sovelluksen AppStoresta tai Google Playsta.
