Apu

Biologiset lääkkeet purevat reumaan



Biologiset lääkkeet purevat reumaan

Jos perinteiset lääkkeet eivät tehoa tarpeeksi, nivelreumaan voi saada avun biologisista lääkkeistä. Niiden valmistuksessa käytetään biotekniikkaa ja eläviä soluja.
Teksti Apu-toimitus

Nivelreuma on pitkäaikainen tulehduksellinen nivelsairaus, jota sairastaa noin yksi sadasta suomalaisesta aikuisesta. Se puhkeaa useimmiten yli 60-vuotiailla, mutta voi alkaa missä iässä tahansa.

Nivelreuman syytä ei tunneta. Perimällä on havaittu olevan merkitystä sen puhkeamisessa, mutta myös tupakoinnilla voi olla vaikutusta, varsinkin miesten sairastumisessa. Sen sijaan ravintotekijät eivät vaikuta reuman syntyyn.

Nivelreuma alkaa useimmiten hiljalleen esimerkiksi pienten nivelten kipeytymisenä ja aamuisin esiintyvänä niveljäykkyytenä, mutta se voi alkaa myös isosta nivelestä, esimerkiksi polvi- tai kyynärnivelestä. Myös yleis-oireita, kuten väsymystä ja lievää kuumeilua, voi esiintyä.

Reuman hoito tulisi aloittaa ajoissa, ettei pysyviä nivelmuutoksia ehtisi syntyä. Hoidon tavoitteena on hillitä nivelten tulehdusreaktiota ja helpottaa oireita. Niin sanotuilla perinteisillä lääkkeillä (esimerkiksi metotreksaatti, kortisoni, kipulääkkeet) saadaan suurimmalla osalla potilaista hyvä hoitotulos.

Perinteisten lääkkeiden teho jää kuitenkin riittämättömäksi noin neljäsosalla vaikeaa ja huonoennusteista nivelreumaa sairastavista, ja tällöin voidaan siirtyä biologisiin lääkkeisiin. Joissain tapauksissa hoito voidaan aloittaa suoraan biologisilla lääkkeillä. Niiden etuna on hyvä teho, haittapuolena korkea hinta.

Biologiset lääkkeet on valmistettu elävien solujen ja biotekniikan avulla. Suomessa on käytössä viisi tuumorinekroositekijä (TNF) alfan estäjää ja lisäksi muilla tavoilla tulehduksen syntyprosessiin vaikuttavia biologisia lääkkeitä, kuten anakinra, rituksimabi, atabasepti, ja tosilitsumabi. Lääkkeet annetaan pistoksena joko laskimoon tai ihonalaisesti.

Biologiset lääkkeet, kuten muutkin reumalääkkeet, valitaan potilaan yksilöllisten ominaisuuksien sekä taudin vakavuuden ja ennusteen perusteella. Biologisten reumalääkkeiden avulla oireet helpottuvat puoleen lähtötasosta noin neljällä potilaalla kymmenestä. Niiden teho on useimmiten vielä parempi, jos ne yhdistetään tavanomaiseen reumalääkitykseen, esimerkiksi meto-treksaattiin.

Biologiset lääkkeet estävät nivelvaurioiden etenemistä perinteisiä lääkkeitä paremmin. Biologisten lääkkeiden vaikutus alkaa viikkojen tai viimeistään muutaman kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Jos tehoa ei puolen vuodenkaan jälkeen ilmene, lääkitys vaihdetaan toiseen tai sitä voidaan tehostaa.

Tehokaskin hoito biologisilla lääkkeillä voidaan joutua lopettamaan haittavaikutusten takia. Tyypillisiä hoidon lopettamiseen johtavia haittoja ovat lääkepistoksen antoon liittyvät reaktiot, kuten vakava allerginen reaktio, ja lisääntynyt alttius tulehduksille.

Biologiset lääkkeet heikentävät elimistön puolustusmekanismeja muun muassa viruksia ja bakteereita vastaan, ja lääkitys saattaa johtaa esimerkiksi piilevän tuberkuloosin puhkeamiseen.

Suomalaisten hoitokäytäntöjen mukaisesti biologinen lääke yhdistetään useimmiten tavanomaiseen reumalääkitykseen, jolloin hoidon haittavaikutuksia saadaan vähennettyä. Biologisten reumalääkkeiden kehittämisen ansiosta nivelreuman pitkäaikaisennuste on parantunut.

Biologisilla lääkkeillä hoidetaan nivelreuman lisäksi myös muita reumasairauksia, kuten selkärankareumaa ja erilaisia lasten reumatauteja. Niistä on hyötyä myös muunlaisissa tulehduksellisissa nivelsairauksissa, kuten psoriaasiartriitissa, ja tulehduksellisissa suolisto-sairauksissa, esimerkiksi Crohnin taudissa.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, laaketietokeskus.fi.

Teksti Elli Seppä, kehitysproviisi

Julkaistu: 27.3.2016