Satu Isolehdon televisio oli eräänä iltana jäänyt kanavalle, jolta tuli snookeria.

– En ollut koskaan nähnyt snookeria ja jämähdin katsomaan. Laji imaisi heti mukaansa. Snooker oli kuin gladiaattoreiden taistelua, mutta rauhallista ja herrasmiesmäistä, Isolehto sanoo.

Joitakin vuosia kului snookerpenkki­urheilun merkeissä, kunnes Isolehto huomasi ilmoituksen tuomarikurssista. Hän hakeutui koulutukseen ja osallistui sen jälkeen tuomaritutkintoon. Isolehto läpäisi tutkinnon ja sai kolmannen luokan tuomarioikeudet.

– Ennen kurssia en ollut edes käynyt snookerklubilla. En tiedä, onko maailmassa ketään muuta tuomaria, joka ei olisi alun perin pelannut tuomaroimaansa lajia, Isolehto sanoo.

Isolehto oli siihen mennessä ehtinyt elämässään kokeilla yhtä ja toista. Hän oli valmistunut nuorena mallipukinevalmistajaksi ja teki esiintymisasuja muun muassa Step up School -tanssikoululle ja Marco Bjurströmin produktioihin. Sitten hän siirtyi Stockmannin kautta markkinointi­alalle, jossa päätyi monien mutkien kautta Bauhausin markkinointipäälliköksi ja johtoryhmään. Lopulta tie vei mainos­toimiston asiakkuuspäälliköksi.

– Olin sillä alalla huipulla ja palkkakin oli hyvä. Kaipasin kuitenkin työhöni lisää merkityksellisyyttä, Isolehto sanoo.

Hän jätti työnsä ja alkoi tehdä opettajien määräaikaisia sijaisuuksia. Työ tuntui tärkeältä ja oikealta, mutta oli myös kuluttavaa, joten hän päätti kouluttautua yksilöohjaajaksi. Hän työskenteli tuolloin sijaisopettajana Vantaalla ja koki riittämättömyyttä.

Isolehto alkoi katsoa iltaisin snookeria vapautuakseen työstressistä. Hän oli yrittänyt auttaa eri tavoin oppimiseensa tai käyttäytymiseensä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, mutta se työ ei vetänyt puoleensa.

Biljardipeli snooker avasi Sadun elämässä aivan uuden oven.

Hän halusi oppia lisää lajista ja tuomaroinnista. Yksi Suomen ykköstuomareista, Erik Lindblom, tarjoutui valmentamaan Satua kurssia seuranneen kesän ajan. Syksyllä Isolehto alkoi jo tuomaroida kotimaisia kisoja hankkiakseen lisää rutiinia ja osaamista.

– Turhan moni jää jumiin tilanteisiin, joissa voi pahoin. Jos tunnelin päässä ei näy valoa, katsoo väärään suuntaan, Isolehto sanoo.

Vain noin puoli vuotta tuomarikurssin jälkeen Isolehto sai kutsun snookerin Pohjoismaiden mestaruuskisoihin Ouluun.

Siellä eteen asteli kohtalo.

– Ensimmäisessä tuomaroimassani PM-kisojen ottelussa pelasi islantilainen Tryggvi Erlingsson, jonka kanssa katseemme kohtasivat. Sitten se olikin menoa, Isolehto sanoo.

Ensitapaamisen muisteleminen on pariskunnalle selvästi mieluista.

– Hävisin, koska keskityin enemmän häneen kuin palloihin, Erlingsson naurahtaa Isolehdon vierellä.

Isolehto ja Erlingsson näkivät ensi­tapaamisen jälkeen tuomarointitehtävien merkeissä eri puolilla maailmaa ja huomasivat nopeasti, että kyse on enemmästä kuin pelkästä ihastumisesta.

– Meillä oli molemmilla tilanne, jossa mietimme, olemmeko oikeasti onnellisia. Halusimme rakentaa toivomamme onnen yhdessä, Isolehto sanoo.

Erlingsson jätti Islannin taakseen ja muutti Suomeen, jonne pari perusti yhteisen kodin. He menivät naimisiin 14.7. vuonna 2021. Päivä oli tarkasti valittu, sillä 147 on snookerin yhden erän maksimipistemäärä.

– Pappi, joka on myös snookertuomari, vihki meidät kotimme snookerpöydän äärellä, ja kakku oli tietysti lyöntipallon muotoinen, Erlingsson sanoo.

Isolehdon mukaan häävieraille tarjottiin muun muassa cocktailpaloja, jotka koostuivat kolmion muotoon asetelluista punaisista kirsikkatomaatti-mozzarella-tikuista ja vihreästä viinirypäle-edam-verasta niiden ympärillä.

Lisäksi morsiamella oli jaloissaan Minna Parikan suunnittelemat kengät, joiden korko on punaisen pallon muotoinen. Niistä on sittemmin tullut Isolehdon tavaramerkki snookermaailmassa.

– Emme olisi tavanneet ilman snookeria, joten oli selvää, että lajin piti näkyä juhlissamme, Erlingsson sanoo.

Snookertuomarointi on pariskunnalle enemmän elämäntapa kuin ammatti. Tehtävä kuljettaa heitä mielenkiintoisiin paikkoihin ympäri maailmaa ja tutustuttaa kiinnostaviin ihmisiin.

Kotona Järvelässä ollessaan Isolehto tekee töitä yksilöohjaajana ja ryhmäliikunnan ohjaajana sekä vetää barre-, fascia method-, spinning- ja pump-tunteja. Erlingsson puolestaan työskentelee Muuttopalvelu Forsmanilla.

Teemme haastattelua Isolehdon ja Erlingssonin kodissa, jonka he ovat remontoineet Kärkölään, Järvelän taajaman vanhaan pankkiin. Vaalea kivitalo valmistui vuonna 1946 Kansallis-Osakepankin konttoriksi.

Persoonallisen kodin keittiön ruokakaappi sijaitsee vanhassa kassaholvissa, ja tilavan pankkisalin on vallannut snookerpöytä sekä erilaiset lajiin liittyvät palkinnot ja muistot.

– Ennen kotiamme rakennuksessa on pankin jälkeen ollut poliisiasema, vara-osamyymälä sekä majoitus- ja juhlatila. Kun kävimme katsomassa taloa, näimme heti, että tästä saa suhteellisen vähällä vaivalla hienon kodin, Isolehto sanoo.

Erikoisessa ja kauniisti sisustetussa kodissa on kiehtovia yksityiskohtia, joihin kuuluvat muun muassa baarikaappina toimiva kassakaappi sekä poliisiaseman ajoilta oleva kellariputka, joka on nyt kuntosali.

Talon kellarissa on myös isäntäväen Dracula-huoneeksi kutsuma tumma barokkityylinen pieni huone, jossa vilvoitellaan saunan jälkeen.

Pariskunta matkustaa tuomarointitehtäviin yksin tai yhdessä usein, mutta heidän mukaansa kodin sijainti noin sadan kilometrin päässä Helsingistä ei aiheuta ongelmia.

– Mieluummin valitsemme rauhallisen ympäristön ja tällaisen kivan kodin kuin pienen asunnon Helsingin lähellä, Isolehto sanoo.

Snooker on perinteisesti miehinen laji, vaikka nykyään naiset voivatkin osallistua snookerin ammattilaiskiertueelle pelaajina ja heitä työskentelee myös tuomareina. Isolehto kertoo, ettei ole koskaan joutunut tuomarin tehtävissään kohtaamaan halventavaa käytöstä pelaajilta tai katsojilta.

– Snookerin etikettiin kuuluu kohtelias käytös. On joitakin pelaajia, jotka saattavat hermostuessaan osoittaa tuomareille mieltään. Itse olen selvinnyt heidän kanssaan erityisen hyvin. Ehkä opettajan kokemuksesta on siinä hyötyä, Isolehto sanoo.

Naistuomareiden määrä snookerin maailmankiertueella on kasvanut viime vuosina, eikä kyseisen sukupuolen edustajaa vihreän veran vartijana voida enää pitää poikkeuksena.

Isolehdon eleetön, varma ja rauhallista ilmapiiriä luova tuomarointityyli pantiin merkille jo ensimmäisissä PM-kisoissa ja snookertuomarin ura sai heti lisä­vauhtia.

Jo kolmen kuukauden päästä hän oli tuomaroimassa MM-kisoja Maltalla ja työskenteli pienemmissä kisoissa keskimäärin joka toinen kuukausi. Sama tahti on jatkunut siitä lähtien – lukuun ottamatta korona-ajan aiheuttamaa väliaikaista rytmin hidastumista.

– Hyvän tuomarin ominaisuuksiin kuuluu lehmänhermoisuus. Joskus haluaisin osoittaa pelaajalle suosiota hienon lyönnin jälkeen tai yllätyn helposta virheestä, mutta täytyy vain yrittää pitää kasvot peruslukemilla, Isolehto sanoo.

Viiden vuoden tuomariuransa aikana Satu Isolehto on tuominnut muun muassa amatöörien maailmanmestaruuskilpailuissa Maltalla, Turkissa, Kiinassa, Myanmarissa ja Dohassa. EM-kisoissa hänet on nähty jo Romaniassa, Serbiassa, Israelissa, Portugalissa ja Maltalla.

Isolehto on edennyt satelliittimaisesti alkeiskurssilta isojen amatööriturnausten finaalien tuomariksi. Tämä ei hänelle riitä, vaan tavoite on tiukasti suurissa ammattilaisturnauksissa.

– Englannissa on joka kevät turnaus nimeltä Q-School, jonka kautta sekä pelaajat että tuomarit tavoittelevat pääsyä ammattilaisiksi. Minut on kutsuttu sinne tänä keväänä ja toivon saavani hyväksynnän ammattilaiskiertueelle. On hyvä merkki, että saan valintoja finaalituomariksi. Lisäksi jotkut pelaajat ovat kertoneet pelaavansa paremmin, kun minä tuomitsen.

Snooker on myös Suomessa suosittu penkkiurheilulaji, ja on hyvin mahdollista, että tv-katsojat pääsevät jo lähitulevaisuudessa näkemään Satu Isolehdon tuomaroivan suurten tähtien, kuten Ronnie O’Sullivanin tai Mark Allenin otteluja.