Avun puoluekone: mitä puolueet sanoivat terveydenhuollosta, hakkuista, eläkkeistä, maahanmuutosta ja Natosta?

Kun kansa on vaaleissa puhunut, alkaa neljän vuoden eduskuntakausi, jonka aikana päätöksiin ei enää lupaa kysytä. Ennen vaaleja puolueiden on kuitenkin kerrottava, millä perustein ne aikovat Suomea kehittää. Mitkä ovat puolueiden linjat keskeisiin kysymyksiin? Millä arvoilla ja lupauksilla puolueet menevät vaaleihin?

Apu keräsi yhteen tulevien eduskuntavaalien tärkeimpiä kysymyksiä ja pyysi 13 puolueen johtoa kertomaan, minkä puolesta ne aikovat taistella vaaleissa.

Puolueet vastasivat Avun Puoluekoneeseen. Lukija voi käydä vastaamassa samoihin kysymyksiin ja antaa koneen kertoa, mikä puolue vastaa eniten omia arvojasi. Oletko sinä Viivi Vasemmistolainen vai Pertti Perussuomalainen, Keijo Keskustalainen vai Fanni Feministi?

Tässä jutussa käydään läpi viiden teeman alla niitä kysymyksiä, joissa syntyivät suurimmat erot puolueiden välillä.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

Tätä kysyttiin: Miten perusterveydenhuolto tulisi ensisijaisesti järjestää?

Vastausvaihtoehdot olivat pääosin julkisen sektorin tuottama palvelu, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja pääosin yksityisen sektorin tuottama palvelu.

Vastaukset annettiin ennen sote-uudistuksen kaatumista ja hallituksen eroa, mutta jakolinjat eivät muodostuneet vain hallitus- ja oppositiopuolueiden välillä. Julkisen sektorin päävastuuta kannattivat Feministinen puolue, keskusta, Sdp, Rkp, Tähtiliike, Vihreät, Vasemmistoliitto ja kristilliset. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle liputtivat kokoomus, Liike Nyt, Piraattipuolue, Perussuomalaiset ja siniset.

Se, ettei kukaan tunnustanut kannattavansa yksityisen sektorin päävastuuta, johtuu epäilemättä myös hoitojättien omistamien yksityisten laitosten katastrofaalisista laiminlyönneistä ja niiden noususta julkisuuteen.

Kokoomus piti viimeiseen saakka kiinni sote-uudistuksen valinnanvapaudesta ja on pitkään puolustanut yksityistä sektoria julkista tehokkaampana palveluntuottajana.

Nyt puheenjohtaja Petteri Orpo oli kannassaan huomattavasti varovaisempi.

– Kokoomus on kautta linjan korostanut, että vanhuspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena. Kaikkia toimijoita tarvitaan, sillä ikäihmisten tilanteet ovat erilaisia, Orpo muotoili Avulle.

Vasemmistoliitto tuki selkeimmin julkista sektoria.

– Hallituksen sotessa ajama markkinamalli ja muut vastaavat hankkeet käytännössä supistavat julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, koska terveydenhuollon rahat jaetaan uudestaan. On arvioitu, että terveydenhuollon kokonaisrahoituksen 17,3 miljardista noin 5,5 miljardia olisi sotessa siirtynyt yksityisen terveydenhuollon rahoitukseen, puheenjohtaja Li Andersson perusteli.

Vasemmistoliittokaan ei tyrmännyt täysin yksityistä sektoria.

– Ruuhkahuippujen tasaamisessa julkinen puoli joutuu ostamaan tiettyjä toimenpiteitä. Muun muassa hoitotakuuaikojen noudattamiseksi joudutaan hankkimaan yksityisiltä ostopalveluita.

Ilmastonmuutos

Tätä kysyttiin: Tulisiko metsähakkuita

lisätä, pitää ennallaan vai vähentää?

Puun hakkuumäärät olivat Suomessa viime vuonna ennätystasolla. Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mutta hakkuut uhkaavat metsien hiilivarastojen kasvua eli hiilinieluja.

Juha Sipilän (kesk) hallitus piti voimakkaasti esillä biotalouden ja -polttoaineiden ilmastoystävällisyyttä. Keskusta on rummuttanut myös metsätalouden merkitystä etenkin hallituksen eron jälkeen ja ottanut asiassa päävastustajakseen Sdp:n, jonka riveistä on kuultu erilaisia hakkuukantoja.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen perusteli hakkuiden lisäämistä sillä, että Suomen metsät ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaisu, eivät ongelma.

– Metsät kasvavat paremmin kuin koskaan, noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Keskusta katsoo, että kansallisessa metsästrategiassa asetettu puunkäyttötavoite (80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuonna 2025), on sopiva ja kestävä taso. Puulla voidaan myös korvata ilmastolle ja ympäristölle haitallisempia materiaaleja esimerkiksi rakentamisessa. Puurakentamisessa pitäisi ottaa Suomessa iso harppaus.

Hakkuita lisäisivät myös kokoomus, siniset ja varauksin Sdp.

– Jos hiilinieluja onnistutaan kasvattamaan laadukkaalla metsänhoidolla ja maaperän nieluja vahvistamalla, maltillinen lisääminen on mahdollista, muotoili Sdp:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari.

Hakkuumäärät säilyttäisivät ennallaan Perussuomalaiset, Rkp, Tähtiliike, kristilliset ja varauksin Vasemmistoliitto.

– Hakkuutason lisäksi olennaista on, että puuraaka-aineesta valmistetaan pitkäkestoisia korkean arvonlisän tuotteita, kommentoi Vasemmistoliiton Andersson.

Hakkuiden rajoittamista ja luonnontilaisten metsien osuuden lisäämistä hiilinielujen suojelemiseksi kannattivat Piraattipuolue, feministit, Liike Nyt ja Vihreät.

– On tärkeää ottaa huomioon sekä metsän monimuotoisuuden säilyminen että nielujen kasvattaminen, korosti Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Eläkepolitiikka

Tätä kysyttiin: Tulisiko kaikkia eläkkeitä korottaa, kohdistaa korotus pienituloisimpiin vai pitää tilanne ennallaan?

Eläkepolitiikka on asia, jossa harva puolue uskaltaa tai haluaa antaa jyrkkiä lausumia: yli 65-vuotiaat ovat aktiivisimpia äänestäjiä, ja heidän määränsä kasvaa Suomessa koko ajan.

Kuitenkin eläkeläisten keskinäiset erot ovat hyvinkin suuria. Osalla on runsaasti velatonta omaisuutta ja suurehkot eläkkeet, osalla tekee tiukkaa selviytyä arjen asumis-, ruoka - ja lääkemenoista.

Työikäisen väestön sekä syntyvyyden vähenemisen on pitkään varoiteltu koettelevan koko eläkejärjestelmän kestävyyttä. Toisaalta puhutaan työurien pidentämisestä, toisaalta jo 50-vuotiaat kokevat työllistymisen monilla aloilla ikäsyrjinnän vuoksi mahdottomaksi.

Lähes kaikki puolueet kannattivat korotuksen kohdentamista pienempiin eli kansan- ja takuueläkkeisiin. Poikkeuksen teki vain Perussuomalaiset, joka jätti vastaamatta kysymykseen.

– Kaikki tarjotut vaihtoehdot ovat huonoja. Työeläkkeiden verotus tulisi saattaa samalle tasolle vastaavien ansiotulojen kanssa. Taitettua indeksiä tulisi kohtuullistaa etenkin pienten työeläkkeiden kohdalla, sanoi puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Maahanmuutto

Tätä kysyttiin: Maahanmuuttajien kotouttaminen on onnistunut vaihtelevasti. Mitkä olisivat parhaat keinot edistää sitä?

Toinen kuuma peruna näyttää olevan maahanmuutto. Kysymyksessä Suomen maahanmuuttolinjasta (liian löysä, sopiva, liian tiukka) yllättävänä voi pitää sitä, että Perussuomalaisten, Tähtiliikkeen ja sinisten lisäksi Liike Nyt, kokoomus, keskusta ja kristilliset ilmoittivat kannattavansa nykyisen politiikan kiristämistä.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on yksi Euroopan tiukimmista. Miten kristillisiin arvoihin sopii pyrkimys kiristää sitä vielä lisää?

– Maahanmuuttopolitiikassa käsitellään useita erilaisia sektoreita (työperäinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen, opiskelu, turvapaikanhakijat ja niin edelleen). Emme kannata Dublin-sopimuksen purkamista emmekä EU:n automaattista taakanjakomekanismia, mikä entisestään kiihdyttäisi häikäilemätöntä ihmissalakuljetusta Eurooppaan. Sen sijaan haluamme nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja ja kiintiöpakolaisten määrää. Hädänalaisia naisia, lapsia, vanhuksia ja vammaisia tulee kyllä ottaa pakolaisleireiltä Suomeen ja auttaa kotiutumaan, vastasi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Myös keskusta perusteli linjausta sillä, että painopistettä olisi siirrettävä turvapaikan hausta kohti kiintiöpakolaisuutta.

– Jokaisen Suomeen tulijan on noudatettava lakeja ja periaatteita esimeriksi naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa. Laittomasti maahan tulleiden ja rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamista on tehostettava. Erityisesti tiukennuksia pitää tehdä Isis-taistelijoiden paluun tai Suomeen pyrkimisen estämisessä, Riikka Pirkkalainen kommentoi.

Eniten mielipiteitä jakoivat kuitenkin sopeuttamiskeinot. Perheenyhdistämisen helpottamista uuteen kotimaahan juurtumiseksi kannattivat ensisijaisena tapana feministit ja Vasemmistoliitto.

Lisäpanostuksia koulutukseen, kieltenopetukseen ja suomalaisten normien ja sääntöjen sisäistämiseen tukivat keskusta, kokoomus, Sdp, kristilliset, siniset ja Rkp.

– Meillä on hyviäkin esimerkkejä kotouttamisesta. Esimerkiksi Närpiössä maahanmuuttajia on onnistuttu työllistämään. Työllistyminen on yksi onnistuneen kotoutumisen avaimista ja on tärkeää, että turhat esteet maahanmuuttajien työllistymiselle poistetaan. Perheenyhdistämisellä on myös suuri myönteinen merkitys, huomautti Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Työllistymisen helpottamista jo turvapaikka- tai oleskelulupaa odottaessa myös normaaleja työehtosopimuksia heikommilla ehdoilla tukivat piraatit ja Tähtiliike.

Piraattien puheenjohtaja Petrus Pennanen ei usko halpatyömarkkinoiden uhkaan tai erilaisten työehtojen lisäävän vihamielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan.

– Työehtojen heikennys ei ole agendalla, mutta jos maahanmuuttaja ei esimerkiksi vielä osaa kunnolla kieltä, on ymmärrettävää, että palkkaus voi olla jonkin verran alhaisempi kuin koulutetulla suomalaisella, Pennanen sanoo.

Pennasen mielestä työn teko on loistava keino päästä osaksi yhteiskuntaa, tutustua ihmisiin ja tuntea itsensä hyödylliseksi.

– Vihamielisyyttä maahanmuuttajia kohtaan synnyttää, jos heidän koetaan lorvivan vastaanottokeskuksissa. Yhdessä muiden kanssa työtä tekevä herättää myötätuntoa, ei vihaa, Pennanen sanoi.

Pennasen mukaan tärkeiden työehtojen tulee olla laissa määrättyjä, mutta ”nykyisen kaltaiset erittäin yksityiskohtaiset työehtosopimukset eivät ole yleissitovia”.

– Tiedän yrittäjänä, että monessa pienemmässä firmassa kukaan ei jaksa edes lukea nippelisääntöjä täynnä olevaa TESsiä, hän kommentoi.

Sitä, että Perussuomalaiset ei valinnut kysymyksessä mitään vaihtoehtoa, ei voi pitää yllättävänä. Jussi Halla-aho toisti kannan, jonka mukaan sopeuttaminen ei toimi, maahanmuuttoa pitää vain vähentää ja paluumuuttoa aktiivisesti edistää.

Liike Nytin ja Vihreiden mielestä kaikkia kolmea kotouttamiskeinoa tarvitaan.

– Turvapaikkapäätöstä tai oleskelulupaa odottavien pitäisi voida tehdä talkoo- tai osa-aikatyötä. Se auttaisi ammattitaidon kehittymisessä ja loisi mahdollisuuksia kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Nyt pitkä odotusaika, johon sisältyy suuri epätietoisuus, tuottaa sosiaalisia ja mielenterveysongelmia, perusteli Pekka Haavisto.

Puolustuspolitiikka

Tätä kysyttiin: Miten Suomen tulisi järjestää puolustuksensa?

Vastausvaihtoehdot olivat tutut eli Nato-jäsenyyden haku, nykyisen kumppanuuden jatko Nato-optiota auki pitäen ja etäisyyden ottaminen Natoon omaan puolustuskykyyn luottaen.

Jäsenyyttä hakisivat sitä aiemminkin puoltaneet tahot eli kokoomus ja Rkp.

– Rkp on avoin prosessille, jonka tavoitteena on Suomen Nato-jäsenyys. Prosessiin kuuluvat laaja keskustelu ja syvällinen geo- ja turvallisuuspoliittinen analyysi. Jäsenyydelle tarvitaan myös laaja kansan ja parlamentaarinen tuki, muotoili Anna-Maja Henriksson.

Piraattien Petrus Pennanen korosti, että puolueella ei ole virallista Nato-kantaa, ja hän jätti siksi vastaamatta.

– Puolueen sisällä on vahvoja kantoja molempiin suuntiin, ja niin saa olla. Itse kannatan Nato-jäsenyyttä.

Nykytilaan olivat tyytyväisiä Perussuomalaiset, Tähtiliike, Vihreät, Liike Nyt, kristilliset, siniset ja Sdp.

– Suomen koskemattomuudelle paras tae on sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava, itsenäinen puolustuskyky. Suomi on myös Euroopan unionin jäsen, ja meillä on tiiviit yhteistyösuhteet Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Kun koskaan ei ole järkevää sanoa ei koskaan, meillä ei ole tarvetta esimerkiksi hallitusohjelmassa sulkea Nato-vaihtoehtoa pois, perusteli demarien Ville Skinnari.

Natoa vastustivat vain Vasemmistoliitto ja Feministinen puolue. Vasemmistoliiton kanta on yhtä vanha kuin puolue, mutta feministit perustelivat vastustustaan sekä käytännöllisillä että ideologisilla syillä.

– Nykyinen Nato-yhteistyö ilman turvatakuita pitää optiota auki ja velvoittaa osallistumaan esimerkiksi kansainvälisiin operaatioihin laajemmin kuin EU:n ja YK:n mandaatti. Pitkän tähtäimen tavoitteemme on aseeton maailma, jota edistetään ennemmin kansainvälisen yhteistyön kuin sotilasliittojen avulla, kommentoi Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro. ●

Kaikkien eduskuntapuolueiden sekä Feministisen puolueen ja Piraattipuolueen johtohenkilöt vastasivat Avun Puoluekoneessa yhdeksän teeman alla kaikkiaan 27 kysymykseen valmiiksi muotoilluilla a-, b- ja c-monivalintaväittämillä. Ensi viikolla luvassa ovat tulokset aluepolitiikan, kansainvälisten suhteiden, talouspolitiikan ja työelämän sekä koulutuspolitiikan kysymyksistä.