Apu

Avun pääkirjoitus: Suomi Iin tielle?


Kun ilmastopuheen päältä raaputtaa pois värikynää, huomaa pian, että ilmastoteko on myös järkiteko, perinteisen suomalainen hyve, kirjoittaa Avun toimituspäällikkö Samuli Isola.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Kuinka te saitte tämän aikaan? Ilmastolupaukset ja -teot ovat tuoneet maailmalta kuvausryhmän ja vieraan toisensa perään ihmettelemään pohjoissuomalaisen Iin kunnan ihmettä.

Ii päätti jo vuosia sitten tehdä ilmastolupauksen ja leikata 80 prosenttia kaikista kunnan alueen hiilipäästöistä vuoteen 2020 mennessä. Ii onkin vähentänyt ­hiilidioksidipäästöjään nopeammin kuin mikään muu Suomen kunta, ja se tuottaa energiaa kymmenen kertaa enemmän kuin kuluttaa. Se on myös päättänyt luopua öljystä ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin.

Mutta voiko yksittäinen kunta saada aikaiseksi sellaista, jolla olisi merkitystä ilmastokriisin torjunnassa? Ilmastokysymys on muuttunut läpipoliittiseksi keppihevoseksi, jolla ratsastetaan puolesta ja vastaan. Moni osoittaa sormella suuriin saastuttajiin, Kiinaan ja Intiaan, missä heidän mukaansa todelliset ilmastokriisiä aiheuttavat teot tehdään. Totta on, että suuret käänteet vaativat globaaleja ratkaisuja ja kovaa kasvavien megamaiden käsiä sitovia toimia, mutta Suomessa tehdään suomalaisia päätöksiä ja ratkaisuja.

Kun ilmastopuheen päältä raaputtaa pois värikynää, huomaa pian, että ilmastoteko on myös järkiteko, perinteisen suomalainen hyve. Yksin tekemällä voi vaikuttaa, mutta joukolla saa jo aikaan. Kyse on siitä, opimmeko uudelleen tekemään kestävämpiä arkivalintoja ja hankintoja sekä kehittämään ja hyödyntämään uutta teknologiaa, joka on Suomelle uuden kasvun mahdollisuus. Kunnat ovat tässä yhä tärkeämmässä roolissa.

Siksi Iin tie on koko Suomen tie.

Julkaistu: 18.11.2019