Aura Salla kertoo, mikä häntä hiersi Suomessa – Näin Brysseliin palaava kokoomusmeppi muuttaisi EU:ta

Yhdeksäs haastattelukierros oli työnhaun viimeinen vaihe. Lopuksi Aura Salla sai itse esittää kysymyksen haastattelijalle.

– Mie kysyin, että miksi hän on Facebookilla. Hän sanoi, että olisi mielellään Britannian pääministeri, mutta se paikka ei ole auki, ja this is the next best thing, Salla sanoo.

Työhaastattelussa Sallaa vastapäätä istui Nick Clegg, Britannian entinen varapääministeri ja teknologiayhtiö Metan eli entisen Facebookin yhteiskuntasuhdejohtaja. Salla sai työpaikan yhtiön EU-asioiden yhteiskuntasuhdejohtajana, ja Cleggista tuli hänen pomonsa.

Siitä on kuitenkin jo vuosia aikaa. Nyt Salla juo suodatinkahvia Etu-Töölön kantakahvilassaan ja perustelee, miksi mepille on hyötyä taustasta teknologiayrityksen lobbarina.

– Koska siellä vaikutetaan yhteiskuntiin. Sehän siinä on.

40-vuotias Salla on kokoomuksen tuore euroedustaja parlamentin suurimmassa ryhmässä EPP:ssä, ja nyt hänet on päästetty irti.

Sellainen olo tulee, kun Sallaa kuuntelee puhumassa lempiasiastaan, EU:n pääomamarkkinaunionista. Aihe ei varsinaisesti kiihota kansanjoukkoja, mutta Salla suhtautuu EU:hun niin intohimoisesti, että into hieman tarttuu.

Vaalikampanjassaan hän toisteli, kuinka EU:n täytyy luopua ”ylisääntelystä”. Salla ajattelee, että Eurooppaan on luotu paljon lainsäädäntöä, joka estää pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvamasta. Siksi ne lähtevät Yhdysvaltoihin ja EU häviää.

Kilpailukykykampanjalla irtosi vaaleissa 39 708 ääntä.

– Täytyy sanoa, että englanninkielinen termi overwhelming on varmaan hyvä sana. Olen niin onnellinen, että vihdoin saan tehdä sitä mitä mie kaikista eniten haluan. Miulle oli niin suuri haave päästä tuonne Euroopan parlamenttiin.

Miten se tarkalleen tapahtui?

Aura Sallan mielestä suomalaiset eivät vieläkään ymmärrä, että Tiktok on suuri turvallisuuspoliittinen riski. ”Kiina on autoritaarinen kommunistinen valtio, jossa on laki, että kiinalaisten yritysten on luovutettava datansa valtiolle. Kun siirtää Tiktokiin dataa, se voi päätyä Kiinan kommunistisen valtion propagandakoneiston kehittämiseen.”

Jo vuosia sitten Aura Salla sai Suomen virallisen EU-nörtin maineen. Hän oli niitä harvoja suomalaispoliitikkoja, jotka kehtasivat kannattaa julkisesti EU:n liittovaltiota.

Alun perin Salla on kotoisin Lappeenrannasta, sen kuulee yhä puheesta. Isä oli rakennusinsinööri ja yrittäjä, äiti työskenteli koulutussuunnittelijana vapaan sivistystyön kentällä. Kun Salla ei päässyt ensiyrittämällä yliopistoon lukemaan valtiotieteitä, hän meni töihin Puolustusvoimiin ”kesäkessuksi”. Armeijansa hän oli suorittanut ilmavoimissa Tikkakoskella. Myöhemmin yliopiston ovet avautuivat Turusta.

Suuri yleisö tuntee Sallan parhaiten siitä, että hän nousi verrattain nuorena vaikuttavaan pestiin. Kesällä 2016 Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker palkkasi Sallan erityisneuvonantajakseen komission sisäiseen ajatushautomoon, jossa visioitiin Euroopan tulevaisuutta. Tätä edelsivät työvuodet kokoomuksen komissaarin Jyrki Kataisen kabineteissa.

Vuonna 2019 ovet Euroopan parlamenttiin eivät vielä auenneet. Sallan oli haettava muita töitä.

– Kun lähdin komissiolta, niin Risto Siilasmaa, hyvä ystävä, sanoi, että älä mene mihinkään amerikkalaiseen yritykseen. Sanoin Ristolle, että mie menen sinne just sen takia, että mie tiedän, miten ne toimivat, Salla puhuu ja hörppii kahvia.

Hän pääsi töihin Metalle. Noin kolmen vuoden ajan hän kiersi Brysselissä yhdysvaltalaisen teknologiayrityksen lobbarina yrityksen nuotit kädessään. Haave mepin urasta kuitenkin eli sitkeästi. Oli otettava vielä yhdet kotimaan vaalit alle.

Vuonna 2023 Salla haki ja pääsi eduskuntaan, missä hän ehti työskennellä vajaan vuoden ennen nousuaan Euroopan parlamenttiin.

Nimenomaan noususta on Aura Sallan mielestä kyse. Hänelle Euroopan parlamentti ei ole mikään jäähdyttelyareena, päinvastoin. Parlamentissa hän sai paikan talous- ja raha-asioiden valiokunnasta, varajäsenen paikan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnasta.

Ne ovat suomalaiselle mepille olennaisia valiokuntia siksi, että toisin kuin esimerkiksi turvallisuuspolitiikassa, EU:lla on raha- ja talousasioissa toimivaltaa. Näistä asioista EU voi säätää lakeja, jotka vaikuttavat suoraan suomalaisiin ihmisiin.

Sallan nousu parlamenttiin huomattiin muuallakin. Heinäkuun lopussa EU-politiikkaan keskittyvä Politico-lehti nosti hänet listalle, johon oli koottu euroedustajia, ”joilla on oikeasti merkitystä”. Syynä oli Sallan Meta-tausta, josta oli tullut kertaheitolla kovaa valuuttaa.

– Pitää olla kovat verkostot ja pitää tuntea substanssi, että pystyy tekemään oikeasti vaikutusvaltaista politiikkaa. Olin yhdeksän vuotta Brysselissä sellaisissa tehtävissä komissiossa ja yksityisellä sektorilla, että mie tiedän, miten siellä vaikutetaan. Ja se tekee sen, että silloin varmasti tulee olemaan erityissyynissä tulevalla kaudella, Salla sanoo.

Ensimmäisellä täysistuntoviikolla Strasbourgissa heinäkuussa Salla sopi tapaamisia pankkien ja AmChamin, Yhdysvaltain kauppakamarin, edustajien kanssa.

– Amerikkalainen kauppakamari on miulle relevantti taho tehdä transatlanttista yhteistyötä. Meillä on paljon opittavaa pääomamarkkinoista sieltä.

Ester, 1, ja Edvin, 2, ovat kokeneita matkustajia nuoresta iästään huolimatta. ”Lapset ovat tottuneet alusta asti siihen, että he ovat mukana kaikessa”, Salla sanoo.

Kun Salla sai tietää päässeensä vaaleissa läpi parlamenttiin, hän osti ensi töikseen asunnon.

Belgiassa asuntokauppoihin kuluu aikaa jopa kuukausia. Avuksi on otettava notaari. Toistaiseksi Salla joutuu vielä asumaan hotellissa, kun hän on kaupungissa.

Työt Brysselissä tarkoittavat Sallalle paluuta kotiin. Kaupungissa asuvat hänen 1- ja 2-vuotiaiden lastensa kummivanhemmat, monet ystävät ja työkaverit. Ilmapiiri on toisenlainen kuin Suomessa.

Salla asettelee sanojaan.

– Tällä hetkellä Suomen poliittinen ilmapiiri on kyllä aika jakautunut. Se jäi viime talvesta itselleni mieleen. Meillä on hyvin erilaista ajattelua siitä, minkälainen on kansainvälinen Suomi.

Vaikka hän ei sitä suoraan sano, piikki on suunnattu perussuomalaisten suuntaan. Kokoomuksen hallituskumppani sai hallitusohjelmaan läpi tiukennuksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

– Sanotaan näin, että toivoisin avoimuutta ja sitä, että haluaisin houkutella tänne osaajia ja vahvistaa sitä, että meillä liikkuisi työvoima EU:n alueella ja EU:n ulkopuolelta. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi ennen kaikkea houkutella Suomeen eikä rakentaa ilmapiiriä, että Suomi ei olisi avoin ja vastaanottavainen.

Erityisen rankkaa oli edelliskesän rasismikohu. Salla kyllä tiesi, että rasismi oli Suomessa ongelma, mutta tapa, jolla ihmisistä puhuttiin, tuli hänelle yllätyksenä. Hänen oli vaikea ymmärtää saati hyväksyä perussuomalaisten poliitikkojen blogitekstejä.

– Se ei millään, ei millään muotoa ole hyväksyttävää, eikä siinä ole mitään oikeutusta. Se oli vaikea keskustelu.

Hallituksen kohut eivät jääneet siihen. Tuli myös Wille Rydman -kohu, ja lopulta eduskunta äänesti elinkeinoministerin luottamuksesta. Taustalla oli Helsingin Sanomien artikkeli, joka käsitteli Rydmanin epäasiallista käytöstä nuoria naisia kohtaan. Rydman oli myös arvostellut mediaa kovin sanoin.

Aura Sallaa ei nähty äänestyksessä, sillä hän oli Brysselissä. Hän kertoo viestineensä ryhmänjohdolle olevansa poissa.

Salla pitää lyhyen tauon ja katsoo kahvikuppinsa takaa suoraan silmiin:

– Wille Rydman ei nauti mun luottamusta.

Nyt sillä ei enää edes ole väliä, sillä Sallan pesti kansanedustajana Suomessa on päättynyt.

– Henkilökohtaisesti voin sanoa, että ei todella nauti.

– Mie oon pienen tytön äiti. Ja jos mie mietin, että miun tyttö on joskus 15, niin siinä voi varmaan jokainen isä ja äiti, kenellä on nuoria tyttöjä, miettiä, nauttiiko Wille Rydman heidän luottamustaan.

On poikkeuksellista, että suomalaismeppi ottaa tiimiinsä ei-suomalaisen työntekijän, mutta Salla on palkannut kabinettiinsa myös irlantilaisen avustajan, Torlach Grantin. Tämä teki viime kaudella töitä EPP:ssä tekoälylainsäädännön kanssa. ”Musta on kiva, että on vähän kansainvälisempi tiimi.”

Kahvi tulee tarpeeseen, sillä vielä hetki sitten Salla on pyörinyt 2-vuotiaan Edvinin ja 1-vuotiaan Esterin kanssa Temppeliaukion kirkon viereisessä leikkipuistossa. Sitten isovanhemmat ovat tulleet hoitovuoroon.

Niin, lapset. Tuntuu tunkkaiselta kysyä naispoliitikolta, miten pikkulapsiarki ja vaativa työ sopivat yhteen.

– Mutta ihmiseltä sitä voi kysyä, Salla sanoo nopeasti.

Myös Sallan puolisolla on vaativa työ. Turo Mattila on uradiplomaatti ulkoministeriössä. Tällä hetkellä hän on erityistehtävässä ministeriön poliittisella osastolla. Lapset ovat päiväkodissa.

– Mie oon jakanut mieheni kanssa kaiken aina tasan, Salla sanoo sitten.

Salla synnytti molemmat lapsensa Brysselissä. Kun esikoinen oli kuuden viikon ikäinen, Salla väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta. Väitöskirja käsitteli Euroopan komission roolia eurokriisin vuosina.

Kun hänen kuopuksensa oli kolmen viikon ikäinen, Salla alkoi tehdä Suomessa eduskuntavaalikampanjaa. Perhe oli tullut Helsinkiin Brysselistä väliaikaismajoitukseen, kun vauva oli 10 päivän ikäinen.

Kulttuurisokki oli suuri: Belgiassa äitiysloma kestää yleensä 15 viikkoa. Suomessa vanhemmat voivat sen sijaan olla vanhempainvapaalla noin kuusi kuukautta kumpikin.

Belgiassa Salla ja Mattila panivat esikoisen päiväkotiin, kun tämä oli kahdeksan kuukauden ikäinen.

– Meille sanottiin, että lapsi ei enää sosiaalistu. Olisi pitänyt viedä lapsi hoitoon alle kuusikuukautisena, Salla sanoo ja nauraa.

Suomessa kuopuksen hoitoon laittaminen niin ikään kahdeksankuukautisena oli vaikeaa mutta eri syistä. Hoitopaikkaa ei niin pienelle löytynyt. Isovanhemmat auttoivat siihen saakka, kunnes lapsi hieman kasvoi.

– Jos sie täällä viet lapsen alle yksivuotiaana hoitoon, se on erityistapaus. Täällä sanotaan, että lapsen pitäisi olla kauemmin kotona, hän jatkaa.

Salla pyörittelee silmiään. Hän ajattelee, että Suomi on oikeastaan vanhanaikainen maa, mitä tulee pikkulapsiarjen ja vaativan työuran yhdistämiseen. Belgian järjestelmää hän kiittelee: On synnytyksen jälkeistä fysioterapiaa synnyttäjälle, mahdollisuus saada kotiin yöhoitaja sekä hoitoapua kunnalta, jos lapsi sairastuu yllättäen. Vanhempien parisuhteeseenkin saa tukea.

Tästä päästään Pohjois- ja Keski-Euroopan eroihin.

– On ok, että lapsia hoitavat muutkin kuin äiti tai isä. On ok ottaa lastenhoitajia. Miksi me jotenkin ajatellaan, että se ei olisi ok, sitä mie en ymmärrä, Salla sanoo.

Etuoikeuksia Sallalla ja hänen puolisollaan toki on. Lasten kaikki isovanhemmat ovat aktiivisessa eläkeiässä ja tulevat tarvittaessa lastenhoitoavuksi Brysseliä myöten. Ainakin kerran kuussa se tullee tarpeeseen, kun Salla matkustaa viikoksi Strasbourgiin parlamentin täysistuntoihin.

– Miun lapset on erittäin sosiaalisia, hyvinvoivia ja meillä on ollut valtavan hienot päivähoidot. Me vietetään kaikki vapaa-aika lasten kanssa, koska he ovat meille kaikkein tärkeimpiä, mutta ei se ole ollut pois meidän muusta elämästä.

Salla tapasi puolisonsa Turo Mattilan, kun hän oli töissä Euroopan komissiossa. Puoliso tuli erääseen tilaisuuteen virkamiehenä esittelemään Suomen kantoja EU:n puolustusunionista. ”Me naurettiin pitkään, että meidän lapset ovat Euroopan puolustusyhteistyön konkreettisimpia tuloksia.”

Asiapentti. Kova luu. Substanssiosaaja. Federalisti. Tähän tapaan Aura Sallaa luonnehditaan.

Ensimmäiset vaalinsa Salla teki 12 vuotta sitten, kun hän pyrki Helsingin kaupunginvaltuustoon. Oikeasti Salla olisi jo silloin halunnut päästä Euroopan parlamenttiin, mutta kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen ohjeisti, että ensin kannattaisi tehdä vaalit ihan kotimaassa.

Salla teki kampanjan teemalla ”Eurooppalainen Helsinki” ja sai 832 ääntä. Juuri niihin aikoihin hän oli myös idealistinen federalisti.

Euroopan liittovaltion kannattaminen kovaan ääneen ei ole koskaan ollut Suomessa poliittisesti kovin kannattavaa. Onko Salla yhä federalisti?

– En voi olla puhdas liittovaltion kannattaja tällä hetkellä, koska kyseenalaistan kaksi asiaa. En tiedä, olisinko valmis antamaan EU:lle kauheasti lisää valtaa ulkopolitiikassa ja veropolitiikassa.

Syynä on EU:n sisäinen hajaannus. Valtaa ei kannata antaa lisää eripuraiselle joukkiolle. Viktor Orbánin Unkari käyttäytyy unionissa mielivaltaisesti ja sopii tapaamisia Putinin kanssa. Myös finanssikriisi ja maahanmuuttokriisi osoittivat, että EU ei oikeasti ole niin yhtenäinen, kuin Salla joskus toivoi.

– Musta on tullut kyseenalaistavampi ja kriittisempi EU:ta kohtaan, Salla sanoo.

Jos Salla saisi päättää, hän karsisi EU:n virkamiehiä. Hän lakkauttaisi kokonaan alueiden komitean sekä talous- ja sosiaalikomitean, sillä hänestä ”instituutiot instituutioiden sisällä” ovat turhia. Hän ajattelee, että jo mepit itsessään edustavat alueita.

Sallan mielestä ei myöskään ole järkevää, että EU:lla on nykyinen määrä virkamiehiä sellaisilla aloilla, joilla EU:lla ei ole toimivaltaa.

– Vaikka sosiaali- ja koulutuspolitiikka. Mie karsisin sieltä oikeasti henkilöstöä.

Ensimmäiset työkuukaudet Aura Salla asuu tyttärensä kanssa hotellissa Brysselissä. Kuopus menee parlamentin päiväkotiin, mutta esikoinen jatkaa toistaiseksi päiväkodissaan Helsingissä.

Aina ei voi pyrkiä johonkin. Pitää keskittyä tekemään sitä, mitä tekee.

Näin Aura Salla on ajatellut viime aikoina, vaikka aina ennen hänellä on ollut mielessään selkeitä kiintopisteitä työuransa suunnasta.

Hän ei vielä tiedä, haluisiko hän joskus esimerkiksi olla Suomen komissaari. Jotkut ovat verranneet Sallaa myös Suomen nykyiseen presidenttiin Alexander Stubbiin. Niin samankaltaisia piirteitä löytyy heidän elämänkaarestaan.

Salla nauraa ja sanoo:

– Tietenkin meillä on nämä samat nimikirjaimet. Voidaan käyttää vaaleissa samoja pipoja.