Ässien ja Lukon Talviklassikko palautti uskoa – "Liiga osaa yhä yllättää"
Ässät ja Lukko osoittivat perjantaina Porissa, että suomalaisessa jääkiekossa on vetoa, voimaa ja vetovoimaa. Talviklassikko ei ollut vain peli – se oli myös viesti siitä, millä otteella sarjaa voisi kehittää, pohtii Samuel Savolainen.
Se oli hieno näky. Liigaa pelattiin siellä, missä jääkiekko on saanut alkunsa – ulkona. Ässien ja Lukon kohtaaminen Porissa tekojääradalla ei ollut vain yksi peli kalenterissa. Se oli tapahtuma, jota oltiin pitkään odotettu. Ja joka todennäköisesti jää myös mieleen pitkäksi aikaa.
Liiga on viime vuosina saanut osakseen kritiikkiä saavista kaatamalla – ja syystä. Karsintapelien puuttuminen on nakertanut kilpailullista jännitettä, ja sarjan draamasta on tuntunut puuttuvan jotain olennaista. Mutta perjantai-iltana, kun Satakunnan ulkoilmaottelussa Ässät ja Lukko kohtasivat, nähtiin 7 122 silmäparin edessä välähdys siitä, mihin suomalainen jääkiekko parhaimmillaan pystyy.
Televisiostudiossa istunut entinen Ässien mestariluotsi Karri Kivi kertoi ilmiöstä, joka kiteyttää tapahtuman erityisyyden: Porin kuppiloissa Kivi näki yllättäviä asioita, kun Ässien ja Lukon kannattajat – nuo ikuiset kilpakumppanit – mahtuivat istumaan samoihin pöytiin. Yhteinen ylpeys paikallisesta jääkiekkokulttuurista ylitti ehkä hetkeksi jopa terveen ja sisältöä elämään tuoneen vuosikymmenten vastakkainasettelun ja kilvoittelun.
Kaukalossa ottelu eteni tasaisesti ja tilanteet vaihtelivat. Vaikka pelistä puuttuivat räjähtävimmät tunnemyrskyt ja kuumimmat yhteenotot, ottelu oli tulokseltaan jännittävä ja ratkesi vasta jatkoajalla Liigaa, U20 ja U18 SM-sarjaa johtavan Lukon – eli Suomen tämän kauden toistaiseksi parhaan jääkiekko-organisaation – 4–3-voittoon. Myös viidentenä sarjassa oleva Ässät on pelannut hatunnoston arvoisesti.
”Niin hieno kuin perjantai-ilta oli, tähän se ei kuitenkaan saisi jäädä. Suomalaisessa jääkiekossa riittää remontoitavaa.”
Mitä tästä ottelusta sitten lopulta voi oppia? Ei ehkä paljoakaan. Mieleen tulee kuitenkin se, että tämän voi ottaa ainakin muistutuksena siitä, että kun asioita tehdään sydämellä urheilun ja yhteisön ehdoilla, lopputulos voi olla sellaista, joka jättää jäljen. Ja tuskin ketään haittaa, että lauantaina pelataan ulkoilmassa jälleen.
Jo perjantai-ilta kuitenkin osoitti sen, että Liiga osaa yhä yllättää, kun se vain laittaa fokuksen oleelliseen. Kun urheilulliset arvot asetetaan etusijalle, tehdään töitä ainutlaatuisuuden eteen perinteitä kunnioittaen ja uudistaen rohkeasti, voi syntyä jotain aidosti merkityksellistä.
Niin hieno pala kauneinta kiekko-Suomea kuin perjantai-ilta oli, tähän se ei kuitenkaan saisi jäädä. Suomalaisessa jääkiekossa kun riittää remontoitavaa.
Jos se remontti päätetään tehdä – ja se tehdään huolella – Liiga voi ulosmitata koneestaan sen kaiken potentiaalin, joka sillä edelleen on.
