Apu

Oi ihana kotimaa! Nämä ovat nyt Suomi-matkailun trendit: asiantuntija vinkkaa, miten kotimaanmatkailun nousua jatketaan koronan jälkeen

Oi ihana kotimaa! Nämä ovat nyt Suomi-matkailun trendit: asiantuntija vinkkaa, miten kotimaanmatkailun nousua jatketaan koronan jälkeen
Korona sai suomalaiset matkailijat kiinnostumaan kotimaasta. Miten heidät saadaan pidettyä täällä myös pandemian jälkeen?
Julkaistu: 6.7.2021
Pandemia on lisännyt kiinnostusta kotimaanmatkailuun. Suomea ovat kiertäneet myös ne, jotka eivät tavallisesti lomaile kotimaassa.
– Tämä on aika iso juttu. Meillä on ihmisiä, jotka ovat matkustaneet ulkomailla paljon, mutta kotimaassa eivät juuri ollenkaan, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja Antti Honkanen Lapin yliopistosta sanoo.
Koronassa voittajia ovat olleet erityisesti luontokohteet ja pikkupaikkakunnat. Esimerkiksi Utsjoella on tehty hyvää tulosta ja Savonlinnassa saavutettiin viime kesänä ennätys kotimaisissa yöpymisissä, Honkanen sanoo. Huolimatta siis siitä, että Oopperajuhlat jouduttiin perumaan.
Saaristo, Helsinki ympäristöineen ja Lappi ovat Suomen matkailukohteiden kärkeä, ja sen vahvistaa myös kartta alalla työskentelevien osuuksista kaikista työllisistä.
Myös Lapissa ja Ahvenanmaalla suomalaiset ovat reissanneet Honkasen mukaan tavallista enemmän, kun tilaa on vapautunut ulkomaisilta matkailijoilta.
Taudin pelko on sen sijaan pitänyt ihmisiä poissa tavallisesti kotimaanmatkailun kärjessä olevista isoista kaupungeista, Helsingistä ja Tampereelta.

Kotimaassa on nyt poikkeuksellisesti matkustettu kuin oltaisiin ulkomailla

Jo ennen koronaa kotimaanmatkailijat olivat suurin ryhmä suurimmassa osassa Suomea. Poikkeuksia olivat vain kansainväliset pääkaupunkiseutu ja Lappi, ruotsalaisten suosima Ahvenanmaa sekä osa Itä-Suomea, joka houkutteli venäläisiä ostosmatkailijoita, Honkanen sanoo.
– Kaksi kolmasosaa yöpymisistä on ollut suomalaisten tekemiä, yksi kolmasosa kansainvälisten matkailijoiden.
Kun Business Finland selvitti kotimaan matkakohteissa vuosina 2010–2019 kotimaita, yli kaksi kolmasosaa yöpyjistä oli kotimaanmatkailijoita.
Uutta sen sijaan on se, että nyt kotimaassa on matkustettu kuin oltaisiin ulkomailla. Aiemmin Suomi-matkailu on ollut enimmäkseen sukulointia tai harrastusten ja tapahtumien, kuten jalkapalloturnauksen tai festivaalin, perässä reissaamista, Honkanen sanoo. Nyt ulkomaanmatkailun jättämää elämysvajetta on paikattu kiertämällä Suomea uusien paikkojen ja kokemusten perässä.
– Matkailu on osa elämäntapaa. On totuttu siihen, että matkustetaan. Kun ei päästä ulkomaille, se sama on sitten siirretty kotimaahan.
Aiemmin Suomi-matkailu on ollut sukulointia tai vaikka tapahtumien perässä reissaamista. Nyt ulkomaanmatkailun vajetta on paikattu kiertämällä Suomea uusien paikkojen ja kokemusten perässä.
Honkasen työryhmä toteutti viime syksynä työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen, miten kotimaanmatkailua pitäisi kehittää, jotta se saataisiin kasvuun.
Kolme tärkeintä asiaa, jotka pitäisi Honkasesta saada kotimaanmatkailussa kuntoon ovat hintamielikuva, markkinointi ja tiedonsaanti kohteista.
Kotimaanmatkailua on Suomessa tähän asti kehitetty pitkälti ulkomaisia turisteja varten. Iso syy on rahoitus. Kehittämiseen on käytetty EU-rahaa, jonka ehtona on kansainvälisen matkailun edistäminen. Ulkomaiset matkailijat myös käyttävät tutkimusten mukaan enemmän rahaa Suomen-lomallaan kuin kotimaiset.
Visit Finland -matkailuorganisaation tehtävänäkin on Suomen vetovoiman lisääminen kansainvälisten matkailijoiden silmissä. Kotimaanmatkailusta on puuttunut vastaava taho, joka kokoaisi kaiken tarjonnan kätevästi yhteen paikkaan ja miettisi markkinointikulman juuri kotimaanmatkailijoita kiinnostavaksi.
Tärkeintä olisi kuitenkin saada hintamielikuva kuntoon, Honkanen sanoo.
– Tekemämme tutkimuksen perusteella näyttää, että tällä hetkellä mielikuva on se, että kotimaanmatkailu on liian kallista.
Suomalaisetkin ovat Honkasen mukaan valmiita maksamaan hyvästä palvelusta tai upeasta elämyksestä, jos se on hintansa väärti. Maksavathan he ulkomaillakin. Hinta ei ole kallis, jos tuote on riittävän hyvä, Honkanen sanoo.
"Nostamalla laatua kotimaanmatkailussa voidaan perustella se, miksi ihmisten pitäisi maksaa niin paljon kuin he tällä hetkellä maksavat."
Antti Honkanen
– Jos saa Ladan Mersun hinnalla niin ei siitä kukaan tykkää, mutta kyllä Mersuja silti ostetaan sillä oikealla hinnalla. Mutta silloin sen pitää olla Mersu.
Matkailukokemuksen pitää Honkasen mukaan olla sellainen, että hinta ja palvelu vastaavat toisiaan – ja mielellään vielä niin, että kokemus ylittää hinnan.
– Nostamalla laatua kotimaanmatkailussa voidaan perustella se, miksi ihmisten pitäisi maksaa niin paljon kuin he tällä hetkellä maksavat, Honkanen sanoo.
Hintakilpa ulkomaankohteiden kanssa taas ei Honkasesta ole mahdollista Suomen korkeasta kustannustasosta johtuen.
Kun verrataan yöpymisten määrää vuonna 2020 keskiarvoon vuosilta 2010–2019 eri matkailualueilla, nähdään, miten lujasti koronavuosi koetteli toimialaa. Etelä-Karjala on poikkeus, sillä se onnistui kasvattamaan kotimaisten yöpyjien osuutta. Prosenttiluvut ovat kaikista matkailijoista, ei ulkomaisista ja kotimaisista erikseen.
Osa laatumielikuvaa on se, miltä paikat ja palvelut näyttävät.
– Esteettiseltä puolelta kotimaanmatkailu on ollut ehkä vähän rikki, sisustusarkkitehti Mari Relander suunnittelutoimisto Koko3:sta sanoo.
Relander on suunnitellut ja konseptoinut suomalaisia ravintoloita ja hotelleja. Hän on ollut mukana uudistamassa esimerkiksi Helsingin Sokos Hotel Presidenttiä sekä Hanasaaren kulttuurikeskusta ja hotellia.
Suomessakin esimerkiksi kiinnostus premium-tason majoitukseen on nousussa.
Monia onnistuneitakin esimerkkejä majoituspuolelta Relanderin mukaan löytyy. Esimerkiksi kartanomajoituksissa on usein onnistuttu säilyttämään vanhaa mutta modernilla otteella niin, että kokemus vastaa nykymatkailijan odotuksia.
– Suomalaisten vaatimustaso tällä hetkellä on korkeampi kuin vaikka se oli 10 vuotta sitten. Tässä ajassa ihmiset ovat äärimmäisen valppaita kuluttaja, ja äärimmäisen kiinnostuneita sisustamisen trendeistä, estetiikasta, designista, Relander sanoo.
Suomessakin esimerkiksi kiinnostus premium-tason majoitukseen on nousussa. Ylipäätään lomamajoitukselta odotetaan lähtökohtaisesti aina jotain parempaa kuin mitä itsellä on kotona.

Elämyksen jakaminen somessa jo itsestäänselvää

Yhtenä syynä vaatimustason nousuun Relander pitää Instagramia. Matkailijoilla on jatkuvasti edessään työkalut tutkia koko maailman trendejä ja valikoimaa.
– Silloin vaatimustaso on sama niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Hotellielämyksen jakaminen sosiaalisen median kanavissa on alle 40-vuotiaille jo itsestäänselvä osa majoituskokemusta.
– Kun rakennetaan uutta, huomioidaan jo näitä tiedostavia, instagrammaavia asiakkaita, jotka äänestävät jaloillaan. Ja jos joku paikka on hyvä, he myöskin markkinoivat sitä ilmaiseksi omasta vapaasta tahdostaan.
Esteettisessä puolessa riittää Relanderin mukaan vielä päivitettävää Suomessa. Vanhastaan majapaikkoja on vaivannut tyylien sekamelska. Huoneissa ja tiloissa on nähtävillä kerrostumia eri vuosikymmeniltä eheän tyylin sijaan.
Yksityiskohdat ovat tärkeitä, sillä juuri mitättömän pieniltä tuntuvat asiat pistävät matkailijoiden silmiin eniten.
– Ihmiset kiinnittävät huomiota pieniin asioihin, sellaisin kuin roskikset, saippuat… Jos majapaikassa on joku ihana sampoo- ja saippuasarja, yhtäkkiä saakin tosi paljon anteeksi.
Vuoden 2020 kevät oli karmea matkailualalle. Kun verrataan yöpymisten määrää kuukausittain viime vuodelta vuosien 2010 ja 2019 väliseen keskiarvoon, nähdään, miten kauas tavanomaisesta yöpymiset vuosi sitten jäivät. Kotimaanmatkailu kiri eroa umpeen kesällä, mutta ei edellisen vuosikymmenen keskiarvoon asti.
Millaiset palvelut sitten voisivat kiinnostaa kotimaanmatkailijoita jatkossa?
Iso trendi on nyt paikallisuus. Sekä Honkanen että Relander arvioivat sen jatkuvan.
Majapaikkojen aamiaispöydässä on paikallisia tuotteita, tiloissa sikäläistä taidetta. Ketjuhotellit häivyttävät ketjumaisuutta ja lisäävät yksilöllisyyttä.
Honkasen mukaan paikallisuuden korostamisessa olisi Suomessa vielä paljon otettavaa.
– Nyt on ollut vähän sitä ongelmaa, että täällä on kaikki ollut liian samanlaista. Pahimmillaan pystyy ajamaan Suomen läpi niin, että syö Rossossa joka päivä saman pitsan. Paikalla ei ole enää silloin mitään merkitystä.
Honkanen nostaa hyvänä esimerkkinä Savonlinnan seudulla sijaitsevan järvikylpylän, jossa on hyödynnetty järveä ja rakennettu kylpyläkokemus sen ympärille.

Lapsiperheitä kiinnostavat pakettimatkat

Honkasen työryhmän tekemässä selvityksessä kiinnostusta suomalaisissa matkailijoissa herättivät esimerkiksi erilaiset matkailua helpottavat välinevuokra- ja kuljetuspalvelut. Varsinkin kolmekymppisten lapsiperheiden kohdalla näkyi kiinnostus kotimaan pakettimatkoja kohtaan.
– Ei tarvitse itse säätää matkaa.
Suomalaisten suosituin kotimaanmatka on edelleen mökkimatka, mutta mökkipaikkakuntien matkailutarjontaa kehittämällä myös mökkiläiset saadaan käyttämään siellä rahaa enemmän kuin vain ruokaostoksiin, Honkanen arvelee. Turun saaristo on hänen mukaansa tästä onnistunut esimerkki.
Relander nostaa esiin myös toisen suuren, globaalin trendin: hyvinvoinnin.
Suomalaisia kiinnostavia kohteita voisivat olla esimerkiksi eri puolelta Suomea löytyvät perinteikkäät urheiluopistot ja -keskukset. Niillä on merkityksellistä historiaa, side suomalaiseen kulttuuriin, ja ne voisivat tarjota perheille ja ystäväporukoille loman, jossa voi harrastaa yhdessä kauniissa luonnon maisemissa.
Myös leirintäalueiden kehittäminen syyhyttää Relanderia.
– Niissäkin on hienoja paikkoja. Miten niiden palveluihin saisi uutta ideaa?
Viime kesään jouduttiin kotimaanmatkailussakin lähtemään kevään sulkujen jälkeen täysin uudessa, yllättävässä tilanteessa.
Honkasen mukaan vasta tämä kesä näyttää, osataanko suomalaisille myydä oikeanlaisia palveluita.
– Ylipäätään nyt palveluita on lähdetty suunnittelemaan enemmän myös kotimaanmatkailijoille. On ihan jännä nähdä, mitä kaikkea tämän seurauksena syntyy.
Grafiikoiden lähde: Business Finland
Kommentoi »