Asiantuntija perkaa jokaisen miesten otteluparin – ”Tullaan näkemään sekä puhtaita 3–0 ottelusarjan voittoja että tiukempia taistoja”

Miesten Superpesiksen pudotuspelit alkavat tänään. Välieräpaikka aukeaa kolmella voitolla. Puolivälierissä tullaan näkemään sekä puhtaita 3–0 ottelusarjan voittoja että tiukempia taistoja. Kouvola ja Sotkamo ovat varmoja välieriin menijöitä, kun Vimpelin ja Kempeleen sekä Joensuun ja Manse PP:n välillä sarjat venyvät useampaan otteluun. Erityisen mielenkiintoinen on Vimpelin ja Kempeleen uusintakohtaaminen viime kaudelta. Vimpeli on valmis revanssiin ja ottelusarjalta onkin lupa odottaa tunnerikasta ja kipinöivää peliä.

Tahkon toivo on Alasen paluussa - Kouvolan Pallonlyöjät jatkoon rutiinipelillä

Runkosarjan hallitsija saa vastaansa rakkaan vihollisensa Tahkon. Hyvinkääläiset elättelevät toiveita vuoden 2022 uusinnasta, jolloin Tahko onnistui tiputtamaan ennakkosuosikkina sarjaan lähteneen Koplan ja eteni välieriin. Tänä vuonna tuollaista yllätystä ei nähdä, sillä niin suuri tasoero joukkueiden välillä on. Mikään läpihuutojuttu ottelusarjasta ei tule, jos Tahkon ulkopeli pysyy alkukauden tasolla ja se onnistuu tylsyttämään Kouvolan lyöjäjokeri Patrik Wahlstenin.

Tahkon mahdollisuus yllättää vaatii sen, että joukkue saa lukkarinsa Petteri Alasen mukaan kokoonpanoon täydessä iskussa. Sami Virto on tuurannut Alasta viime aikoina ja tekee kaikkensa, mutta viimeksi vuonna 2018 pääsarjaa pelannut lukkari ei yksinkertaisesti näissä karkeloissa riitä. Virto pelaa omaan tasoon nähden hyvin, hänellä on hyvä heittokäsi ja pää pelaa kohtuullisesti, mutta silti ero Superin huippulukkareihin on todella suuri. Pallonlyöjät pystyvät hyödyntämään Alasen puuttumisen ja rakentamaan tilannetta liukuhihnalta pääkotiuttajille.

Tahkon suurimmat ongelmat kahden viime kauden aikana ovat olleet joukkueen sisäpelissä. Tilastot osoittavat, että nollatilanteen pelaaminen on Teemu Nurmion ansiosta kunnossa, mutta sekä 1–2-välin vaihdoissa että 2–3-välillä Tahko on sarjan huonoin joukkue. Tämä ongelma aiheutti pelinjohtajakaksikko Jarkko Pokela-Sami Österlundille potkut, mutta tilanne ei ole korjaantunut pelinjohtajia vaihtamalla. Tahkon kokoonpanolla noin kehnon sisäpelin ei pitäisi olla mahdollista, mutta tilastot eivät valehtele. Kokoonpanomuutoksilla asiaa ei ole ratkaistu, joten pelaamisen tapaa on muutettava. Nähtäväksi jää, pystyykö Tahko siihen.

Tahkolla on vastassa sarjan paras lukkari ja sarjan paras ulkokenttä, jossa ulkopelaajien syvyydet on mietitty ja kellotettu sentin tarkkudella oikeaksi. Lisäksi Kouvolan ulkopelissä pelaajien räpylävarmuus on silmiinpistävää. Kovillekin pelaajille ja joukkueille tulee ajoittain kiireessä räpylävirheitä, mutta Koplan ulkopelissä näitä nähdään aniharvoin.

Arvio: Kouvola ei anna yllätykselle mahdollisuutta, vaan pitää ulkopelissä luukut ja rajat kiinni. Sisällä joukkueen nopeat etenijät juoksevat pesien välit voitokkaasti ja vievät joukkueensa jatkoon voitoin 3–0.

Kainuun koneisto jauhaa tuttuun tapaan - Kiteen yllätykselle ei mahdollisuutta

Kiteen Pallo olisi varmasti halunnut puolivälierissä vastaansa naapuriseura Joensuun Mailan. Pitkään näyttikin, että ottelupari toteutuu ensimmäistä kertaa historiassa, mutta viimeisen kierroksen tulokset pyöräyttivät vastustajaksi Sotkamon Jymyn.

Vaikka Kitee on kerännyt keskimäärin otteluista pisteitä vähemmän kuin vuoden 2024 runkosarjassa, ovat joukkueen esitykset olleet tällä kaudella merkittävästi parempia. Viime kauden pistepotti perustui noin 15 ottelua kestäneeseen hurmokseen, joka nojasi vaihtotilanteissa lyötyihin läpilyönteihin, kun tällä kaudella joukkue on pystynyt tasaisempaan esitykseen ja onnistunut voittamaan otteluita ilman läpilyöntejä. Pelinjohtaja Sami Partanen on yksi sarjan parhaista. Hän uskaltaa peluuttaa joukkuettaan monipuolisesti ja jakaa vastuuta tuijottamatta pelaajan selässä lukevaa nimeä. Etenkin altavastaajana pelatessaan Kitee on pelannut raikasta sisäpeliä ja onnistunut voittamaan ennalta parempia joukkueita.

Sotkamon Jymyn kausi on ollut tasainen ja sen pelaamisessa on positiivinen vire myös pudotuspelien alla. Ainoastaan Vimpeli onnistui horjuttamaan Kainuun Kultajunaa runkosarjan viimeisellä kolmanneksella. Joukkueen pelissä on tuttuja menestyksen aineksia viimeisten vuosikymmenien ajalta: sarjan toiseksi eniten tehtyjä juoksuja ja toiseksi vähiten päästettyjä. Lisäksi joukkue tapansa mukaisesti käänsi jaksoja yhden juoksun erolla voitoksi itselleen. Se on taito, jota syksyn ratkaisuotteluissa tarvitaan. Jymy otti runkosarjassa 16 jaksovoittoa yhden juoksun erolla.

Kuten Jymyn mestaruusvuosiin on viime aikoina kuulunut, peli ei ole ollut rallattelua läpi kauden, vaan vaikeitakin hetkiä on kauteen mahtunut. Ne ovat aikaisemmin kasvattaneet joukkueesta voittamattoman finaaleissa, se on mahdollista tänäkin vuonna.

Arvio: Jymy ei anna Kiteelle armopaloja, vaan menee rutiinilla jatkoon voitoin 3–0.

Revanssi kaudelta 2024: KeKi ei tule vieraaksi vaan viholliseksi

Kempeleen Kiri katkaisi viime syksynä yllättäen Vimpelin Vedon 15 vuotta kestäneen välieräputken viidennessä ottelussa Saarikentällä. Tapa millä tuo voitto tuli, ei ole unohtunut vimpeliläisiltä, vaan koko kylä janoaa erityisesti KeKin pelinjohtaja Mikko Korhosen päänahkaa. Korhonen jätti viime kaudella selkeässä tappioasemassa kaksi viimeistä sisävuoroa pelaamatta ja säästi joukkueensa viimeiset energian rippeet supervuoroon, jonka aloittavalla sisävuorolla KeKi löi kotiijoukkueen hölmistyneestä kentästä viisi juoksua ja jatkoi matkaansa välieriin. Lisäksi KeKin fanit ovat hehkuttaneet, kuinka Saarikenttä on heidän saarensa. Tämä on pyhäinhäväistys gallialaiskylässä.

Itse ottelut tulevat olemaan henkisen taistelun lisäksi myös pelillisesti mielenkiintoisia. Vimpeli voitti runkosarjakohtaamiset 2–1, mutta KeKin ainoa voitto tuli vieraskentältä Vimpelissä. Vierasvoiton KeKi tarvitsee myös puolivälieräsarjassa päästäkseen jatkoon. Joukkue on ollut koko kauden ajan mysteerijoukkue, joka on pystynyt voittamaan kaikki ylempänä olevat joukkueet vähintään kerran ja pelannut itsensä asemaan, jossa mikään joukkue ei sitä halua vastaansa. Kolikon toisella puolella on kuitenkin KeKi, joka pystyi häviämään kauden aikana Haminaa lukuun ottamatta kaikille sarjataulukossa alapuolella oleville joukkueille.

Keki on joukkue, joka elää ja kuolee ulkopelinsä kautta. Lukkari Ville Väliaho on parhaimmillaan mainio, heikoimmillaan surkea. Sama pätee myös joukkueen takakenttään. Parhaan ja huonon päivän eron pitää tasoittua tai Vimpeli jatkaa helposti välieriiin. Yhteenkään huonoon peliin ei ole varaa myöskään joukkueen ykköstähti Tuomas Jussilalla. Jussilan tiedetään roihahtavan liekkeihin aina pudotuspelivaiheessa ja kovaa tasonnostoa häneltä tarvitaan nytkin. Runkosarjassa Jussila väläytteli ajoittain ja näytti, että taidot ja johtajuus ovat yhä olemassa. Pudotuspeleissä hänen pitää näyttää ne joka ilta.

Vimpeli lähtee pudotuspeleihin positiivisessa kierteessä, toisin kuin viime kaudella. Joukkueen pelistä ei näyttänyt alkukaudesta tulevan mitään ja pelinjohtaja Jussin Parvia alettiin vaatia kuuluisan saunalautan lankulle. Parvi kuitenkin löysi punaisen langan ja vimpeliläisen peli-identiteetin kokoonpanomuutosten avulla ja käänsi joukkueensa kurssin nousuun. Kortehiston veljesten nopeat jalat, Mikko Kanalan hurja pelivire ja koko joukkueen rohkeampi pelaaminen palauttivat uskon siihen, että Saarikentällä voidaan nähdä pitkä syksy.

Vimpeli lähtee puolivälieräsarjaan pienoisena ennakkosuosikkina kotikenttänsä ansiosta. Vaikka kempeleläiset tietävät, kuinka Saarikentällä voi voittaa, se ei tule tällä kertaa riittämään.

Arvio: Voiton takeena tasaisessa ottelusarjassa on Vimpelin aavistuksen parempi ykköskärki, jossa kapellimestarina toimii Mikko Kanala. Vimpeli palaa välieriin vuoden tauon jälkeen voitoin 3–1.

Korhosen pomppu vai Komulaisen rajamatalat?

Alkukauden positiivisin yllätys on ollut Joensuun Mailan ulkopeli. Joukkueen monivuotinen murhe näytti korjaantuneen ulkopelin erikoismiesten, Iiro Kuosan ja Ville Kotron, saavuttua kaupunkiin. Kokemattomat lukkarit Ukko Schroderus ja Seeti Surakka aloittivat kautensa upeasti ja pelinjohtaja Markku Hylkilän valitsema kahden lukkarin taktiikka vaikutti toimivan moitteetta. Kun kelit lämpenivät ja pallo alkoi liikkua paremmin, paljastui kuitenkin totuus siitä, että Jomalla on vielä töitä tehtävänä ulkopelin osalta. Sarjasijoitus valui vähitellen alemmas, mutta neljäs sija runkosarjassa ja kotietu pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle ovat kova hauiksen näyttö Hylkilältä ja koko joukkueelta.

Pudotuspeleihin tultaessa joukkueen pitää löytää alkukauden ulkopelivire takaisin. Manse marssittaa kentälle sellaisen tykistön Perttu Ruuskan, Antti Korhosen ja ikinuoren Henri Puputin johdolla, että JoMan räpylöiden pitävyys testataan todella. JoMan pitää laittaa kapuloita Mansen sisäpelirattaisiin jo ennen takatilanteiden syntymistä. Jos Manse pystyy rakentamaan palottomia takatilanteita pääkotiuttajilleen, ei joensuulaisten ulkokenttä kestä sitä.

Manse onnistui rakentamaan runkosarjassa 13,2 kolmostilannetta ottelua kohden. Kun tilannemäärät perinteisesti pudotuspeleissä hieman laskevat, niin JoMalla on mahdollisuuksia. Jos he onnistuvat pitämään Mansen takatilannemäärät noin kymmenessä ja pystyvät itse Niko Korhosen johdolla rakentamaan ykköskärjellään tilanteita, kaikki on mahdollista. Joensuun lyöjäjokerikaksikko ei ole ollut aivan vastaavassa lennossa kuin vuotta aikaisemmin, mutta yhteensä 113 lyötyä juoksua tämän kauden juoksumäärillä on kelpo lukema ja antaa hyvän pohjan JoMan kotiuttajille. Jokereiden on onnistuttava työssään, sillä yhdeksiköstä he eivät apuja saa.

Mansen ulkopelin avainmies on etenkin loppukaudella ollut lukkari Aapo Komulainen. lllasta toiseen Komulainen on onnistunut sotkemaan vastustajien sisäpeliä matalilla syötöillään ja hyvällä pelin rytmittämisellä. Tässä otteluparissa ratkaiseva tekijä on syöttötuomarin metrin linja. Jos Komulainen saa mellastaa rauhassa ja syöttää rajamatalaa syöttöä, tulee JoMan tilanteiden rakentamisesta haastavaa. Niko Korhosen pomppu on joensuulaisten syömähammas ja rajamatalasta syötöstä sitä on vaikea lyödä kenttään, oli lyömässä kuka tahansa huippumies.

Arvio: Lukkareiden vertailun vie Manse, ykköskärjen vertailussa edellä on JoMa ja kenties ottelusarjan ratkaisevassa kotiutusvoiman vertailussa edellä on Manse. Raskas tykistö tulee viemään Mansen jatkoon voitoin 3–1.