Apu

Arka koira eroaa aineenvaihdunnaltaan muista koirista – läpimurto suomalaisessa tutkimuksessa


Koiran arkuus aiheuttaa ongelmia yhä useammassa perheessä. Aralle koiralle vaikkapa uusivuosi voi olla todella rankka.
Kuvat Fotolia

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta on julkaissut tutkimustuloksen, joka kiinnostaa varmasti arkojen koirien omistajia.

Arkojen ja ei-arkojen koirien aineenvaihduntaa selvittäneessä tutkimuksessa aroilta koirilta löydettiin kohonneita veriarvoja muun muassa glutamiinitasoissa. Glutamiini on aminohappo, joka muun muassa toimii esiasteena välittäjäaine glutamaatille. Glutamaatin on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan tärkeässä roolissa erilaisissa pelkoon littyvissä mielenterveyden häiriöissä.

– Kohonnut glutamiinipitoisuus aroilla koirilla on kiinnostava löydös. Mahdollinen selitys voisi olla arkuudesta johtuva krooninen stressi, joka voi nostaa elimistön kortisolitasoja ja sitä kautta myös veren glutamiinipitoisuutta. Muutoksen merkitystä ja syy-seuraussuhdetta pitää selvittää edelleen suuremmassa aineistossa, professori Hannes Lohi kertoo koirangeenit.fi-tutkimussivustolla.

Kahta rotua

Tutkimuksessa käytettiin tanskandoggeja ja saksanpaimenkoiria, joille syötettiin kahden viikon ajan samaa ruokaa. Arkoja koiria oli 20 ja ei-arkoja verrokkikoiria 21.

Glutamiinin lisäksi koirien aineenvaihdunnasta löytyi kahdeksan muuta pienempää muutosta. Koiran rodulla huomattiin olevan merkittävä vaikutus munuaisten toimintaa mittaavan SDMA:n pitoisuuteen. Kyseessä on diagnostinen merkkiaine, joka mittaa munuaisten vajaatoimintaa. Sitä ei ole aiemmin liitetty koirien käytöshäiriöihin.

– Koska tutkimuksessamme oli mukana koiria kahdesta eri rodusta, halusimme tarkastella vaikuttaako koiran rotu arkojen ja verrokkikoirien välillä havaittuihin aineenvaihdunnallisiin eroihin. Huomasimme, että aroilla tanskandoggeilla SDMA on kohonnut, kun taas arkojen ja ei-arkojen saksanpaimenkoirien välillä ei havaittu merkittävää eroa. Kohonnut taso voi mahdollisesti liittyä myös arkojen koirien krooniseen stressiin, kertoo FM Jenni Puurunen.

Puurunen on julkaisun ensimmäinen kirjoittaja ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.

Muutosten ja käyttäytymisen syy-seuraussuhde on vielä epäselvä. Tutkimuksessa ei selvinnyt, johtuivatko fyysiset muutokset arkuuden aiheuttamasta pitkäkestoisesta stressistä vai tekivätkö ne koirista epätavallisen arkoja.

Biokeskus Kuopion LC-MS Metabolomiikkakeskuksen kanssa yhteistyössä tehty tutkimus on osa laajempaa koirien käyttäytymisprojektia. Projektissa kartoitetaan koirien käytösongelmiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden yhtäläisyyksiä ihmisten vastaaviin sairauksiin.

Laaja ongelma

Arkuus on laaja ongelma, joka vaikuttaa paitsi monen koiran, myös monen koiranomistajan hyvinvointiin. Arkuus voi johtaa remmirähjäämiseen, pelkoaggressiivisuuteen ja esimerkiksi äänipelkoihin. Monelle koiralle ja koiranomistajalle esimerkiksi uusivuosi on raketteineen todella vaikeaa aikaa, sillä osa koirista reagoi raketteihin todella voimakkaasti jopa sisätiloissa.

Osa aroista koirista on ahdistunut ja tarvitsee mielialalääkitystä tai feromonihaihduttimen.

Lähteitä: koirangeenit.fi, nature.com, apu.fi

Julkaistu: 8.11.2018