Apu

Apu-tonni jaettiin nuuskan ja tupakan käyttöä ehkäisevälle NIKO-projektille


Nuoret eivät ymmärrä, miten nuuskaaminen on yhtä vaarallista kuin tupakointikin, Minna Salakari, NIKO:n projektipäällikkö kertoo.
Kuvat Petri Mulari

NIKO-projekti sai alkunsa vuonna 2017. Tuolloin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä huomattiin, että ennalta ehkäisevältä työltä puuttuu kanava nimenomaan alueen nuorten suuntaan. Nimettömänä pysynyt lahjoittaja innostui ideasta ja rahoitti projektin, mutta hyvin pian selvisi, ettei pelkkä syöpäriskistä puhuminen kosketa nuoria.

– Jos sanot yläkoulu- tai ammattikoulu­ikäiselle, että voit saada tupakasta ja nuuskasta syövän, se on ihan halivilivoo-puhetta heille. Nuori ei välitä tai osaa edes ajatella, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu 40 vuoden päästä, NIKO:n projektipäällikkö Minna Salakari hymähtää.

Kun näin on, valistuksessa pitää lähteä liikkeelle konkreettisista asioista: kuinka tupakkatuotteet vaikuttavat ihoon, hampaisiin ja hengityksen hajuun, miten erektiohäiriöiden riski kasvaa ja miksi muisti- ja keskittymisvaikeudet lisääntyvät.

Minna Salakari päätyi NIKO:n projektipäälliköksi ammattikorkeakoulun hanke- ja koulutussuunnittelijan sekä opettajan työstä. Ehkäisevän työn tarve on todettu sekä kattojärjestö Suomen Syöpäjärjestöjen että THL:n kartoituksista, joissa nuorten nuuskankäytön on todettu lisääntyneen. Salakari on nähnyt saman myös omassa työssään ja projektin arjessa.

– Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, ja sen vaarat tiedostetaan, mutta nuoret eivät ymmärrä nuuskalla olevan samoja ja pahempiakin haittoja.

Nuuskaaminen lisääntynyt alle 16-vuotiailla

Eniten nuuskaa, kuten muitakin tupakkatuotteita, käyttävät juuri 16–18-vuotiaat ammattikoululaiset. Nuuskaaminen on lisääntynyt myös nuoremmissa eli alle 16- ja jopa alle 14-vuotiaiden ikäryhmissä.

Takavuosina nuuskaa pidettiin leimallisesti joukkuelajien, etenkin jääkiekon ja jalkapallon, poika- ja osin myös tyttöharrastajien paheena.

Näin on yhä, mutta viime vuosina nuuska on Salakarin mukaan yleistynyt nimenomaan tyttöjen ja yläasteelta siirtyvien parissa. Ehkä yllättävin ryhmä ovat lukiolais- ja taitoluistelijatytöt.

– Syynä voi olla usko, että nuuska ja tupakka vähentävät ruokahalua ja auttavat siten pitämään painon alhaalla. Myös ajanvietto ja seurustelu esimerkiksi nuuskaavien kiekkoilijapoikien kanssa kannustaa nuuskaamaan, Salakari selvittää.

Nuuskaa imagosyistä ja tupakasta vieroittumiseen

Miksi nuoret sitten nuuskaavat? Salakarin mukaan nuuskan käyttäjät voidaan jakaa kahteen ryhmään: toiset nuuskaavat päästäkseen eroon tupakasta ja toiset imago- ja identiteettisyistä. Viihdekäyttäjien eli epäsäännöllisesti esimerkiksi juhliessa nuuskaavien nuorten osuus on pienempi.

Maailma on muuttunut, mutta ei niin paljon, etteivät tietyt nuoruuteen kautta aikojen kuuluneet asiat katoaisi – kuten tarve kuulua porukkaan ja tehdä vaikutus muihin.

– Kun nuori siirtyy yläkoulusta ammattikouluun, joissakin ammattiryhmissä nuuskaaminen tai tupakointi katsotaan yhä asiaan kuuluvaksi: siirtymäriitiksi kohti aikuisuutta ja tiettyä alaa.

Entä jos urheiluseuran johtokin nuuskaa?

Tupakkatuotteisiin pätee sama kuin moniin terveydelle haitallisiin tapoihin: pelkkä ylhäältä kaadettu tieto ei estä ihmisiä aloittamasta tai ylläpitämästä pahoja tapoja. Erityisen selvästi tämä pätee nuoriin, joten NIKO:ssa työtä tehdään suoraan niissä yhteisöissä, joissa nuoret muutenkin ovat.

– Liikumme paljon toiminnallisten pisteiden ja nuuskanäyttelyn kanssa: kouluissa, vanhempainilloissa ja osin urheiluseuroissa. Viimeksi mainituissa on tosin eroja. On todella vaikeaa toimia, jos koko joukkueen aikuinen johto nuuskaa avoimesti itsekin, Salakari tokaisee.

Tragikoomisin tapaus oli, kun projektin väki heitettiin ulos yhden jalkapallojoukkueen vanhempainillasta.

– Se tapahtui, kun korostin, etteivät vanhemmat saa ostaa nuuskaa, tupakkaa tai mitään päihdetuotteita alle 18-vuotiaille lapsilleen. He kuulemma saavat tehdä mitä haluavat ja täyttää perheen jääkaapin nuuskalla.

Yleisesti ottaen urheiluseurat ovat kyllä tiukentaneet suhtautumistaan, etenkin kun kyse on alaikäisistä.

– Nuuskaavat urheiluharrastajat vain luulevat yhä, että koska nuuskasta puuttuu tupakan savu ja häkä, se ei ole haitallista. Kun sitten näytämme nuuskan tuotelistan, että mitä kaikkea se sisältää, yllätys on aina yhtä suuri, Salakari sanoo.

Nuuskakauppa riehuu somessa

Suomessa nuuskaa ei saa myydä, mutta sitä on aina osattu hankkia. Minna Salakarin mukaan saatavuus on nykyisin pahin este heidän työnsä tiellä: nuuskaa on vaikka minkälaista, ja sitä saa lähes rajattomasti muutamalla hiiren klikkauksella.

– Jos Snapchatiin, Instagramiin, Facebookiin tai muuhun viestipalveluun laittaa kyselyn, minuutin päästä siellä on tarjouskilpa käynnissä ja alle viidessä minuutissa kaupat tehty. Nuuskaharrastajille on ryhmiä, joissa ihan avoimesti keskustellaan käytöstä, vertaillaan makuja ja kerrotaan uusista löydöistä.

Tyttöjen houkutus: söpöt nuuskapurkit

Markkinatalous löytää aina markkinaraon: tarjolla on pääsiäis-, kesäloma-, joulu- ja koulunaloitusnuuskaa. Jos takavuosina nuuskattiin tyyliin ”tykillä mälliä huuleen”, nyt tuunatut ja koreat purkit ovat tärkeä osa markkinointia ja erottautumista.

– Tytöille on peileillä ja karvasomisteilla koristeltuja Hello Kitty -purkkeja, on eri tarroja... Ihan mitä tahansa löytyy.

Valistus on silti toiminut, ja parhaiten se toimii Salakarin mukaan aina yksilötasolla. Silloin ei aleta tupakkatuotteista, vaan kysytään, miten nuori voi, mistä hän haaveilee ja mitä hän arvostaa.

– Kun sitten kysytään, mihin tarvitset nuuskaa ja käydään läpi konkreettiset syyt ja käytön seuraukset, nuori usein havahtuu. Rahansäästölaskuri on yksi parhaista keinoista: mitä kaikkea voit saada, jos lopetat nuuskan oston. Meidän kaikkien pitäisi ylipäätään jaksaa kohdata nuoret ja olla aidosti läsnä: kysyä ja kuunnella, mitä heille kuuluu.

NIKO-projekti

  • Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vuonna 2017 käynnistämä nuorten ter­veyteen ja nikotiinituotteiden käytön ennalta­ehkäisyyn
  • keskittynyt projekti, joka sai juuri kahden vuoden jatkon.
  • Kiertää kouluissa, vanhempainilloissa ja urheiluseuroissa ja toimii suorassa yhteistyössä nuorten kanssa. Myös Turun AMK on mukana hankkeessa.
  • Apu-tonnilla toteutetaan Säkitön syyskuu -kampanja, jossa nikotiinituotteista eroon päässeet nuoret kiertävät kertomassa kokemuksistaan.

Suomi on hyvien ihmisten maa 2019

  • Apu jatkaa Apu-­tonnien jakamista ­yhteisöille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä toisen hyväksi. Vuonna 2019 Apu-tonneilla ­palkitaan hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia.
  • Hankkeita voi ­ilmoittaa ehdolle kampanjaan osoitteessa www.apu.fi/apulaiset. Kerro meille nimi ja ­kuvaus hankkeesta. ­Perustele, miksi hankkeelle tulisi myöntää 1 000 euron lahjoitus.
  • Kuukausittain ­jaetaan Apu-tonni (1 000 e) ­yhdelle ­hankkeelle. Voittajaa äänestetään kuukauden alussa Avun ­Facebook-sivulla ­kolmesta esiraadin ­äänestykseen valitsemasta hankkeesta.
  • Tykkää Avusta ­Face-­bookissa, www.facebook.com/apulehti.

Julkaistu: 22.8.2019