Apu

Apu Kiovassa: mustuneita seiniä, palaneiden renkaiden hajua, ammuttuja ihmisiä



Apu Kiovassa: mustuneita seiniä, palaneiden renkaiden hajua, ammuttuja ihmisiä

Tämä on se paikka, jossa Ukrainan tulevaisuudesta taistellaan ja ihmisiä ammutaan. Uhreja on jo yli kuusikymmentä, opposition mukaan toistasataa. Oranssi vallankumous söi lapsensa. Miten käy tällä kertaa?
Teksti Jorma Lehtola

Hurja on Kiovan Itsenäisyyden aukion ulkomuoto: mustuneita seiniä, sankkoja savuja, palaneiden renkaiden hajua, kumolleen kellahtaneita bussien luurankoja.

Mutta anna olla, kun ilta pimenee, kaikki romut ja roskaläjät on siivottu ja kannettu toria ympäröiville barrikadeille.

Tämä on se paikka, jossa ihmisiä ammutaan. Uhreja on jo yli kuusikymmentä, opposition mukaan toistasataa.

Keskiviikkona julistettu tulitauko katkesi torstaiaamuna tylysti. Kun kuolleita ja haavoittuneita kannettiin Ukraina-hotellin aulaan tai ambulansseihin, näky oli puistattava: heitä oli ammuttu päähän tai sydämeen, tarkoituksella. Tarkka-ampujia oli nähty rinteillä ja hotellin katolla.

Täällä tehdään rikoksia.

Ja kaikki vain sen takia, että presidentti Viktor Janukovitsh on mieltynyt valtaan ja sen tuomiin etuihin.

Ratkaiseva pisara oli, kun hän kolmisen kuukautta sitten käänsi selkänsä EU-sopimukselle ja alkoi veljeillä Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Kansa lähti barrikadeille, ja sillä tiellä ollaan. Kun katselee, miten määrätietoisesti kiovalaiset barrikadejaan vahvistavat, ei ole epäilystäkään, että nämä kortit katsotaan loppuun.

Vaihtoehtoja ei ole. Janukovitshin on lähdettävä.

Mutta suuri kysymys on, mitä tapahtuu sen jälkeen. Kuka täyttää protestoijien laatuvaatimukset, kun torilla ei ole yhtä oppositiota, vaan monta, ja arvoiltaan hyvinkin erilaisia – demokraateista äärikansallisiin ja juutalaisvastaisiin.

Oranssi vallankumous söi lapsensa. Miten käy tällä kertaa?

Jorma Lehtola, Apu, Kiova

Kuva Andrey Stenin/RIA Novosti/Lehtikuva

Julkaistu: 21.2.2014