Apu

Anu Pentik, 78, aloittaa yhä työt aamuviideltä: "Toisinaan huudan tehtaassa yksin, että elämä on ihanaa!"

Anu Pentik, 78, aloittaa yhä työt aamuviideltä: "Toisinaan huudan tehtaassa yksin, että elämä on ihanaa!"
Anu Pentik putosi lapsena energiapataan. Hän avasi juuri suurimman taidenäyttelynsä ja tekee keramiikkaa joka päivä.
Julkaistu: 24.6.2021
Anu Pentikiä on jännittänyt, sillä kesäkuun alussa avautui hänen suurin taidenäyttelynsä, tällä kertaa WAM Turun taide­museossa. Helsingin Taidehallin näyttely 2017 oli super­suosittu.
Anu haluaa jälleen edetä uudelle ­portaalle, sillä jokaisen työn pitää olla edellistä parempi.
Elokuussa Anu täyttää 79 vuotta.
– Yritän olla ajattelematta vanhenemista. En katsele ryppyjä. En valita mistään. Henkinen minä on tärkeämpi kuin se mitä näkyy ulos. Teen samoja hommia kuin aikaisemminkin. Aika on rajallinen, ja pitää miettiä vakavasti, mitä saan aikaan 10–15 vuodessa, hän sanoo.
Sinulla on kaksi lasta, seitsemän lastenlasta ja kaksi lapsenlapsenlasta. Menetit oman äitisi kuusivuotiaana. Miten se on vaikuttanut sinuun ja elämääsi?
Minusta tuli kuusivuotiaana aikuinen nainen ja vähän äiti. Lähdin huolehtimaan isästä ja perheestä, ja leikki jäi vähälle. Siksi olen edelleen leikkivä ­ihminen.
On ihanaa paeta mielikuvituksessaan eri maailmoihin, tehdä kivoja asioita ja piristää elämää. En kuitenkaan ole haaveilija, vaan lähellä todellisuutta, jotta voin toteuttaa ihania juttujani.
Leikin arkipäivän päälle. Leikki on aina mukanani.
Olette puolisosi Topin kanssa avio- ja työpari. Mitä ovat liittonne avainasiat?
Emme ole sotkeutuneet toistemme töihin. Olemme antaneet toisillemme ­rauhan ja vapauden kasvaa henkisesti.
Kunnioitan Topi Pentikäistä äärettömästi. Ihailen hänen älykyyttään ja paneutumistaan. Hän kunnioittaa rakkauttani keramiikkaan.
Vaikka hän onkin sille vähän mustasukkainen, hän antaa minulle vapauden tehdä sitä päivin, öin ja ­viikonloppuisin.
Olet sanonut, että aikanaan yritys tarvitsi sinua enemmän kuin perhe. Millaisia neuvoja antaisit naisille, jotka arvostavat sekä uraa että perhettä?
En koskaan jättänyt perhettäni, vaan kun olen ollut perheen kanssa, hetket ovat olleet sataprosenttisia. Olemme aina ­juhlineet ja syöneet hyvin.
"Sanoisin naisille, että kun ura on nousussa, sitä pitää tehdä. Kun on hyvä puoliso ja isä lapsille, ei kukaan kärsi."
Sanoisin naisille, että kun ura on nousussa, sitä pitää tehdä. Kun on hyvä puoliso ja isä lapsille, ei kukaan kärsi. Meillä Topi oli monesti isänä ja äitinä. Se pelasti lasten kasvua ja heistä tuli onnistuneita.
Tyttäresi Raisa on sanonut, että iso­äitiys on muuttanut sinua enemmän kuin mikään muu. Oletko hänen ­kanssaan samaa mieltä?
Olen. Perhe on tullut lähemmäksi. Lasten­lapsista ei ole huonoa omaatuntoa, kuten omista, kun ei ole heistä vastuussa eikä pelkää, ettei anna ­riittävästi.
On mahtavaa nähdä suvun jatkuvan. Raisan tytär Iiris on luovuudessaan kuin minä ja hänen tyttärensä Sylvi on ihan kuin minä.
Sylvi piirtää ja tekee savea ja käveleekin kuin minä. Sama energia on hypännyt kahden suku­polven yli.
Pentik täyttää 50 vuotta, ja sillä on ensimmäinen perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja, Riikka Wulff. Miten vaikeaa on olla ajattelematta Pentikiä?
Ihanassa kodissani on työhuone, jossa teen Pentikin ja omia töitäni.
Elän keramiikasta. Oikein kihelmöi tehdä uutta.
Riikka on osannut valita itselleen hyvän johtoryhmän. Tiedän, että hän tulee ­pärjäämään hyvin. Onnistuimme valitsemaan 180 hakijasta parhaan.
Mikä on parasta, mitä olet suunnitellut ­Pentikille?
Jätän aina vanhan enkä piehtaroi siinä.
Kunnioitan Vaniljaa ja Ainoa, mutta koko elämäni on kiinni uudessa. Kuksa-sarja saa syksyllä lisäosia.
Syksyllä tulee myös Kajo, joka on lähellä luontoa, kättä ja hyvää oloa.
Sen työnimi oli Hellä, koska panin ­siihen hellyyteni.
Sinusta on jo tehty yksi näytelmä, Eppu Nuotion kirjoittama Anu Pentik – Nainen joka loi savesta maailman, Kouvolan teatteriin. Ensi syksynä ­Rovaniemen teatterissa saa ensi-iltansa toinen, Anu P. – tarina Posion vahvasta naisesta. Miltä tuntuu katsoa ­elämäänsä näyttämöllä?
En puutu käsikirjoituksiin enkä katso harjoituksia. Kouvolan ensi-illassa ­katsoin esitystä ulkopuolisena, en itsenäni. Se oli liikuttavan upea hetki, ihan itketti. Rovaniemen esitys on modernimpi ja vauhdikkaampi, ja se on hyvä.
Menet tehtaalle joka päivä aamu­viideltä ja ryhdyt töihin. Mihin energiapataan olet pudonnut?
Tehdas on minulle rakas paikka, ja menen sinne kuin kirkkoon. Lauantait ja sunnuntait ovat ihania, kun siellä ei ole muita ja saan olla siellä siksi, että teen jotain vaativaa ja jännää. Olen pudonnut johonkin hulluuden liemeen. Ihanaa on, että olen saavuttanut jotain, mutta en riittävästi ja jotain on vielä edessä.
"Kun menen tehtaalle lauantaina tai sunnuntaina ja otan isosta uunista käteeni testin, kuuman esineen, alan ­huutaa: Elämä on ihanaa! Huudan siellä yksin, ja koko tehdas raikuu äänestäni."
Olet rakastanut matkustamista, niin työn puolesta kuin muutenkin. Miten paljon kaipaat matkoille?
Korona-aikana, kun oli tylsää, keksin, että nytpä lähden matkalle, jotta piristyn. En sitten voinut, mutta tilalle on löytynyt muuta. Lisäsin keramiikan vaikeusastetta. Istun sohvalla ja katson Netflixiä, mikä on minulle uutta ja outoa. Mutta ainakin Marrakechiin pitää päästä, väriterapiaan.
Kerro jotain, jota emme tiedä sinusta.
Kun menen tehtaalle lauantaina tai ­sunnuntaina ja otan isosta uunista käteeni testin, kuuman esineen, alan ­huutaa: Elämä on ihanaa! Huudan siellä yksin, ja koko tehdas raikuu äänestäni.

Anu Pentik

  • Syntyi: 3.8.1942 Kuusankoskella.
  • Ura: Pentik.
  • Perhe: Puoliso Topi, 2 lasta, 7 lastenlasta ja 2 lastenlastenlasta.
  • Ajankohtaista: Näyttely Turun taidemuseossa 19.9.2021 asti. Anu P. -näytelmä Rovaniemen teatterissa 11.9. alkaen.
Kommentoi »