Kriisiviestinnän ammattilainen Leijonien tulevasta päävalmentajasta: "Valehtelee kuin piisami posket täynnä pullaa"
Jukka Jalosen seuraajaksi nousevan Antti Pennasen julkinen kujanjuoksu on herättänyt paljon hämmennystä. Kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuon näkemys on selkeä: Sarjavalehtelu ei ole hyvä tapa aloittaa Leijonien päävalmentajana.
Leijonien seuraavana päävalmentajana aloittaa Antti Pennanen, kunhan Jukka Jalonen on johtanut joukkueen kotiin Tšekin MM-kisoista.
Pennanen starttasi kautensa valmistelut varsin persoonallisesti, kun hän otti kevään kättelykohussa käyttöön kentällisen kriisiviestintää.
Kyseessä oli argumenttien all stars: hyökkäyspäässä tietämättömyyttä, pakkeina hätävalheita, ja maalilla vihoviimeinen perälauta eli uhriutuminen.
Vaihe 1: tietämättömyys
Pennanen avasi pelin jättämällä kättelyt väliin pitkäperjantain ottelussa KalPaa vastaan. Pennasen johtama Ilves hävisi surkeasti KalPalle, eikä Pennanen käynyt edes kättelemässä vastustajia, kuten perinteisiin ja hyviin tapoihin kuuluu.
Pennanen antoi asiasta meriselityksen Ilta-Sanomille:
– Se oli kyllä ihan vahinko. Että tota... Jos se on käytäntö liigassa, niin sitten pyydän anteeksi.
Pennanen esitti tietämätöntä, joka ei muka koskaan olisi kuullut kättelyperinteestä. Hän on toiminut liigassa HIFK:n apuvalmentajana, KalPan apuvalmentajana, HPK:n päävalmentajana ja Ilveksen päävalmentajana, mutta tästä vuosien kokemuksesta huolimatta kättely on jotenkin mennyt häneltä ohi.
Vaihe 2: hätävalhe
Kun lopulta todettiin, että kättelyn perinne taisi sittenkin olla Pennasella tiedossa, hän siirtyi taktiseen hätävalheeseen. Pennanen kertoi MTV Urheilulle mystisestä turvallisuusuhkasta:
– Oli vahva suositus, että kättelyt hoidetaan minun osaltani jossain muualla kuin kentällä.
Pennanen oli kertomansa mukaan joutunut kauden aikana joukkueineen erilaisten uhkailujen kohteeksi. Kuulemma hän oli KalPa-matsissakin “tuntenut aggressiivista painetta” selkäpuoleltaan katsomosta.
Ilmeisesti Pennasen visioima turvallisuusuhka kohdistui vain häneen itseensä, koska hän antoi pelaajien mennä kentälle suorittamaan pelottavaa kättelyä. Pennanen olisi vaarantanut koko joukkueen menemällä mukaan. Niinpä hän teki rohkean soturin teon ja jätti kättelyn väliin suojatakseen Ilveksen pelaajia. Tai jotain.
Valitettavasti tästä salaperäisestä uhkasta ei ole kuullut kukaan muu. Ilta-Sanomat soitti paikallisen poliisilaitoksen tilannekeskukseen, mutta siellä ei ollut tiedossa kyseiseen otteluun liittyviä keissejä. Rikosilmoituksia ei ollut tehty. Myöskään Ilveksen toimitusjohtaja saati turvallisuuspäällikkö eivät tienneet mitään Pennasen kokemasta vakavasta uhkasta.
Vaihe 3: ajatelkaa edes lapsia!
Olisi kiusallista jäädä kiinni hätävalheesta, joten Pennanen siirtyi uhriutumiseen. Tulosruudun tunteikkaassa haastattelussa hän kertoi olleensa huolissaan omien lastensa turvallisuudesta, koska nämä istuivat katsomossa lähellä isäänsä.
Selitys ontuu kuin pakki, jolla ei ole toista luistinta. Jos uhka on ollut olemassa jo pitkään, miksi valmentaja vaarantaisi omat lapsensa tuomalla heidät peliin? Entä miksi näin vakavalle uhkalle ei olisi tehty mitään?
Jos uhka jotenkin eskaloitui vasta pelin aikana, kuka antoi Pennaselle turvallisuusneuvoja ottelun tiimellyksessä? Entä miksi juuri kättelyn sivuuttaminen pelasti Pennasen lapset? Olisiko kättely muka ollut se tekijä, joka olisi vaarantanut lasten turvallisuuden? Miksi lapsia ei viety turvaan katsomosta?
Tulosruudun videohaastattelu oli traaginen, kokemuksellinen ja itse asiassa myös epäjournalistinen. Videolla soi hidas ja tunteita herättävä taustamusiikki. Kuvissa näkyy kylmä luminen maisema. Kuvakäsittelyssä videolle on lisätty jopa tähtäimessä oleva peura, jotta Pennasen ahdinko tulisi tarpeeksi hyvin esiin.
Toimittaja kuvailee tilannetta käheällä äänellä:
– Aika näyttää, lasketaanko tähtäintä vieläkään. Lasketaanko sitä edes vähän, vai ei ollenkaan?
Jos tietämättömyys ja hätävalheet pettävät, aina voi kokeilla uhriutumista. Hyvällä tuurilla syötin nielee toimittaja, joka haluaa tehdä herkkäsieluisen videon asiasta.
Johtopäätös: I call bullshit
On päivänselvää, että Pennanen valehtelee kuin piisami posket täynnä pullaa.
Tosiasiassa häntä vitutti Ilveksen tappio niin paljon, että hän marssi pukuhuoneeseen kättelemättä ketään.
Kun tällaista temppua ihmeteltiin – ja ihan aiheesta –, Pennanen ensin esitti tietämätöntä, sitten vetosi kuvitteelliseen turvallisuusuhkaan ja lopulta puhui ääni säröillen lastensa hyvinvoinnista.
Olisi reilumpaa ja rehellisempää, jos Leijonien tuleva päävalmentaja tunnustaisi virheensä ilman mitään lisäkoukeroita. “Vitutti kuin pientä varista. Ensi kerralla osaan olla aikuisempi.”
Myönnän suoraan, etten ymmärrä mitään valmentamisesta. Mutta sen ymmärrän, että sarjavalehtelu ei ole hyvä tapa aloittaa Leijonien päävalmentajana.
Kirjoittaja on tietokirjailija, kriisiviestinnän kouluttaja ja Aition kolumnisti.
