Apu

Antti Ketonen etsi koiralleen hoitajaa, mutta päätyikin perustamaan ravintolan: "Tykkään riskeistä"

Antti Ketonen etsi koiralleen hoitajaa, mutta päätyikin perustamaan ravintolan: "Tykkään riskeistä"
Iskelmätähti Antti Ketonen perusti espanjalaisen viiniravintolan Helsinkiin. Tulossa on myös uutta musiikkia, jolla on tarkoitus räjäyttää pankki ja saavuttaa vihdoin kauan odotettu megamenestys.
Julkaistu: 15.12.2021

Voisi kuvitella, että ravintolan perustaminen koronarajoitusten keskellä tuntuisi uhkarohkealta ajatukselta. Varsinkin, jos aiempaa kokemusta alalta ei ole – koulutuksesta nyt puhumattakaan.

Laulaja Antti Ketosta idea ei hirvittänyt. Ennemminkin innosti.

Ketonen avasi viime toukokuussa Helsingin Uudenmaankadulle tapas- ja viinibaari La Taperían. Baaritiskin takana puuhaileva tuore ravintoloitsija myöntää, että aika on kieltämättä rohkea ravintolan avaamiselle, mutta mikäpä elämässä toisaalta olisi varmaa.

"Tykkään ottaa riskejä. Ilman niitä ei voi saadakaan mitään."

Elämä on tehty elettäväksi, hän sanoo.

– Kyllä mä tykkään ottaa riskejä. Ilman niitä ei voi saadakaan mitään.

Riskejä Ketonen on ottanut elämässään aiemminkin. 1990-luvun lopulla hän perusti lohjalaisten lapsuudenkavereidensa kanssa iskelmäyhtye Neljänsuoran ja lähti kiertämään keikkapaikkoja vailla takeita menestyksestä.

2000-luvun alussa kesken jäivät sekä laulunopettajan opinnot Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa että rakennusinsinöörin opinnot Hämeenlinnassa. Ketonen päätti laittaa kaiken yhden kortin varaan.

Sitkeän puurtamisen myötä suosio alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Yhtye saavutti vankan suosion etenkin maakunnissa ja pikkupaikkakunnilla. Tanssilavojen pitäjät alkoivat kutsua Neljänsuoraa porttihuumeeksi, joka houkutteli keikoille yleisöä iskelmäkulttuurin ulkopuoleltakin.

– Mitä kauempana oltiin kaupungista, sitä suurempi oli suksee. Ei meitä Kehä kolmosen sisällä kukaan tuntenut, Ketonen sanoo.

”Ehkä niitä keikkoja kuitenkin oli muutama liikaa"

Lopullinen läpimurto oli vuonna 2009 julkaistu albumi Teetä ja paahtoleipää. Levy myi yhtyeen albumeista ensimmäisenä kultaa, ja helmikuussa 2016 Neljänsuora valittiin Iskelmä-gaalassa vuoden yhtyeeksi.

Bändi oli suosionsa huipulla, mutta vuodet tien päällä olivat kuluttavia. Ketonen sanoo, ettei ole viitsinyt laskea, kuinka monta tuhatta keikkaa he parinkymmenen vuoden aikana olivat ehtineet tehdä. ”Ehkä niitä kuitenkin oli muutama liikaa, näin jälkikäteen ajateltuna.”

Hän kuvailee Neljänsuoraa junaksi, joka puksutti taukoamatta eteenpäin. Kun pysäkille saavuttiin parinkymmenen vuoden paahtamisen jälkeen, olo tuntui huojentuneelta.

Ketonen palaa muistoissaan oululaisen keikkapaikan takahuoneeseen. Elettiin tammikuuta 2018.

– Silloin sain sen kakistettua viimein ulos, että haluaisin kokeilla välillä jotain muuta. Oli se tosi vaikea paikka, mutta pakko se oli tehdä. Miten sen sanoisi… Se vastuu oli niin vahvasti mulla. Piti huolehtia, että meillä oli tarpeeksi keikkaa ja että pärjätään elämässä. Siitä oravanpyörästä hyppääminen teki tosi hyvää.

Ei hän tosin tyhjän päälle jäänyt.

Ketonen oli julkaissut edellisenä syksynä ensimmäisen soolosinglensä. Todellisen megahitin.

Kuinka moni haluaa kahvia? hän kysyy.

Ketonen kääntyy muhkean espressokeittimen puoleen, vääntelee vipuja ja vaahdottaa maitoa teräksisessä kannussa. Täyteläiset aromit täyttävät hetkessä huoneen.

Talon isännän keittäessä kahvia on aika silmäillä hieman ympärilleen. La Taperíassa tuntuu kuin olisi astunut sisälle madridilaiseen baariin. Eikä se mikään ihme olekaan. Lähes jokainen ravintolasta löytyvä esine on tuotu Espanjasta.

Ketonen on rakentanut ja remontoinut paikan pitkälti itse. Tila toimi aiemmin kampaamona.

Baaritiskillä telineessä on Jamón Serrano -kinkku kokonaisena jalkana. Vieressä olevalla lautasella on siististi leikattuja kinkun siivuja.

– Sun pitää olla todellinen ammattilainen, että saat siitä hyvän. En mää osaa sitä. Sen takia pyysinkin tuota Jaimea leikkaamaan maistiaisia, Ketonen kertoo.

Jaimella hän tarkoittaa ravintolan toista omistajaa, Jaime Ysernia. Ketonen tutustui Yserniin nelisen vuotta sitten etsiessään puolisonsa kanssa Elli-koiralleen väliaikaista hoitajaa. Ysern vastasi ilmoitukseen.

Miesten tutustuessa paremmin selvisi, että Ysern oli kotoisin Espanjasta ja piti Helsingin Vanhassa kauppa­hallissa espanjalaista herkkupuotia. Pian puhuttiinkin jo yhteisen ravintolan perustamisesta ja loppu on historiaa.

Silti täytyy kysyä: miksi?

"Kaukainen haave" toteutui

Ketonen on suosittu levylaulaja, jolla riittää varmasti tarpeeksi puuhaa oman musiikkiuransakin parissa. Miksi hän haluaa kaiken kiireen keskellä lähteä mukaan epävarmaan ravintolabisnekseen, kaiken lisäksi aikana, jolloin monet menestyneetkin ravintolat ovat joutuneet laittamaan lapun luukulle?

Ketosta kysymys naurattaa.

Hän sanoo pohtineensa ravintolan perustamista jo pitkään. Hän kertoo ihastuneensa Espanjan-matkojensa yhteydessä maan rentoon ruoka- ja keskustelukulttuuriin, ja kun kohdalle pölähti todellinen asiantuntija, ei hän voinut vastustaa kiusausta toteuttaa ”kaukaista haavettaan”.

Varsinaista ravintolatyötä Ketonen ei juuri tee. Hän kertoo tulevansa paikan päälle silti mielellään ”ihan fiilistelemään”. Monesti hän tekee töitään tiskillä istuen ja keikkareissulta palatessa on mukavaa kävellä ravintolaan sisään – kirjaimellisesti – omistajan elkein ja tilata pieni olut.

Kyllä hän sellaisesta myöntää nauttivansa.

– Siis onhan tämä aika päheä paikka. Oma ravintola! hän sanoo ja nauraa.

Elli-koiran menetys kouraisi

Onnen keskelle on mahtunut myös surun hetkiä. Ketonen osoittaa nurkan valkoista kaapistoa, jonka oveen on liimattu Polaroid-kuvia ravintolassa vierailleista koirista.

Yksi kuva on erityisen tärkeä. Siinä on Ketosen oma koira, tuolloin 12-vuotias Elli-rouva. Ketonen kertoo Ellin menehtyneen äskettäin. Sillä oli todettu kuukautta aiemmin sydämen vajaatoiminta.

Lääkkeet oli saatu, mutta ne eivät lopulta auttaneet.

Antti Ketonen ja Elli-koira vuonna 2019.

Hän sanoo Ellin olleen hänen paras kaverinsa. Kotiin tullessa se otti isäntänsä aina iloisena vastaan. Jaksoi kuunnella murheita ja huolia.

– Elli oli kuin perheenjäsen. Ihan hirveältä tuntuu. Sytytän jouluna kynttilän koiralleni Ellille.

Ensimmäinen soolosingle oli jättihitti

Täysin päinvastaiset tunnelmat olivat kolme vuotta sitten. Ketosen ensimmäinen soolosingle Olisitpa sylissäni kohosi – ehkä hieman yllättäen – vuoden 2018 soitetuimmaksi radiokappaleeksi. Biisiä esitettiin radiossa, tv:ssä ja keikoilla lähes 12 200 kertaa. Kauas taakse jäivät Jenni Vartiaisen, Juha Tapion ja JVG:n kaltaiset valtavirtatähdet. Helmikuussa 2018 kappale palkittiin vuoden iskelmänä Iskelmä-gaalassa.

– Olisitpa sylissäni oli kappale, jolla lähdimme varovaisesti kokeilemaan soolouraa. Biisin suosio kasvoi hitaasti ja se nousi radiolistan ykköseksi vasta puolen vuoden päästä julkaisuista. Jättimenestys oli yllätys niin minulle kuin levy-yhtiölle – mutta samalla se oli vahva viesti siitä, että sooloura oli oikea tie.

Huikeasta suosiosta huolimatta Antti Ketosesta ei lähtenyt kasvamaan koko kansan tähtipersoonaa, jonka vähäisimpiäkin liikkeitä ja sanomisia seurattaisiin herkeämättä iltapäivälehtien nettiuutisissa.

Emme ole nähneet häntä esittelemässä uusia kappaleitaan television viihdeohjelmissa, emmekä ole katselleet häntä kyynelehtimässä kappaleilleen Vain elämää -ohjelmassa, jonka ruokapöydän ääreen on parkkeerattu paljon pienemmilläkin meriiteillä.

Toisaalta hänen hittilaulujensakaan tueksi ei ole tehty suuria musiikkivideoita, joita vähäisempien poppareiden biisien tueksi on tehty.

Ei ainesta kohuotsikoihin

Kun kysyn Ketoselta, minkälainen julkinen imago hänellä omasta mielestään on, hän kuvailee itseään rennoksi, iloiseksi ja energiseksi.

– En mä tiedä… aika neutraali imago mulla varmaan on, hän sanoo lopuksi.

Julkisuuden henkilöiden kohdalla neutraali tarkoittaa monesti samaa kuin särmätön. Mielenkiintoisimmat ja karismaattisimmat julkkikset ovat usein ristiriitaisia. Henkilöitä, jotka ovat arvaamattomuudessaan samaan aikaan hieman vaarallisia ja selittämättömän vetovoimaisia.

Sellaisista julkkiksista kirjoitetaan mielellään kohuotsikoita. Sellainen henkilö Antti Ketonen ei ole.

Hän sanoo suhtautuvansa julkisuuteen hyvin myönteisesti, mutta olevansa mielipiteidensä suhteen jämpti. Hän ei halua laukoa lehtiotsikoihin päätyviä raflaavia mielipiteitä tai ottaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin sen kummemmin kantaa. Artisti-imagon rakentaminen kuulostaa myös kaukaiselta ajatukselta.

– Yksi musapäällikkö sanoi minulle kerran, että saisi olla enemmän sellaista sekoilua. Sustakin pitäisi olla jotain lööppijuttuja. Mutta en halua rakentaa mitään teennäistä, vaan olla juuri sellainen kuin olen. En tykkää päälle liimatusta. On minulta kysytty, että voisitko tehdä tämmöistä. Voisitko olla enemmän tuollainen? Mutta jos se ei tule itsestäni, niin se on tosi hankalaa. Olen kuitenkin naapurinpoika tyyliltäni. En usko, että se tulee koskaan muuttumaan, hän kuvailee.

Sitten hän naurahtaa.

– Nautin, että voin mennä tukka pystyssä kauppaan, eikä mua saman tien tunnisteta. Siinä mielessä olen tosi tyytyväinen tilanteeseen. En aseta tavoitteita, että olisin Suomen kovin poppari jonain vuonna.

Hän napsauttaa kännykkänsä auki ja vääntää volyymin täysille. Puhelimesta alkaa kuulua musiikkia. Kappale on nimeltään Sytytä mut. Se on kappale Ketosen keväällä ilmestyvältä toiselta sooloalbumilta.

EDM-vaikutteinen popkappale pumppaa vastustamattomasti eteenpäin. Ei tämä pahemmin iskelmältä kuulosta. Pikemminkin… Antti Tuiskulta.

– Nyt on kaikki paukut laitettu tähän. Jos tämä olisi englanniksi laulettu, tämä voisi olla kenen tahansa maailmantähden biisi, Ketonen sanoo.

Hän myöntää, että kyllä ”megamenestys” häntä sittenkin kiinnostelisi. Olisi kiva päästä laulamaan täydelle Hartwall-areenalle. Tehdä uusia hittikappaleita. Ei hän silti jaksa sellaisesta murehtia. Hän sanoo olevansa onnellisessa asemassa elämänsä ja uransa suhteen.

Asiat tulevat, jos ovat tullakseen. Suurisuuntaisia suunnitelmia on turha maalatakaan tässä maailmantilanteessa. Keikkapaikat ovat olleet enemmän tai vähemmän suljettuina maaliskuusta 2020 lähtien.

Nyt on ollut aikaa myös opiskella.

Viimeiset kaksi vuotta hän on opiskellut laulua tanskalaisessa Complete Vocal Institutessa. Hän harjoittelee viikoittain laulua Zoomissa opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Kahdeksan kertaa vuodessa hän matkustaa Kööpenhaminaan viikon kestävään lauluseminaariin.

Ketonen sanoo, että päällimmäisenä haaveena olisi silti päästä toteuttamaan jälleen omaa ammattiaan. Päästä takaisin intohimonsa ääreen.

– Laulajaksi mä olen kuitenkin syntynyt, hän sanoo.

Antti Ketonen

  • Syntyi: 5. heinäkuuta 1978 Lohjalla.

  • Asuu: Helsingissä.

  • Perhe: vaimo.

  • Työelämä: Julkaissut iskelmäyhtye Neljänsuoran kanssa vuosina 2003–2015 kahdeksan albumia. Ensimmäinen soololevy julkaistiin 2019. Single Olisitpa sylissäni oli vuoden 2018 soitetuin radiokappale.

  • Ajankohtaista: Avasi tapas- ja viinibaari La Taperían Helsingin Uudenmaankadulle toukokuussa 2021. Uusi albumi tekeillä. Kesätorstaisin tuottaa ohjelmaa Salon iltatorille.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »